Hallintaoikeuden merkitys lakiosan määrään

Ei pienennä,perintöveroa tosin voi pienentää pikkasen.
Lakiosa tulee saada rasitteista vapaana eli testamentti on tehoton lakiosan suhteen,mukaanlukien hallintaoikeus poistuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pienennä,perintöveroa tosin voi pienentää pikkasen.
Lakiosa tulee saada rasitteista vapaana eli testamentti on tehoton lakiosan suhteen,mukaanlukien hallintaoikeus poistuu.

Lue lisää

Huhheijaa taas, olipa kummallinen vastaus.

Perintöverossa saatetaan huomioida hallintaoikeus veroa vähentävänä, mutta ei välttämättä.

Hallintaoikeus johonkin määrättyyn omaisuudenosaan ei vähennä lakiosaoikeutta ja sen määrää.

Hallintaoikeus ei poistu minnekkään, vaan hallintaoikeuden saanut joutuu korvaamaan hallintaoikeuden aiheuttaman haitan kun ja jos se kohdistuu lakiosaoikeuden alaiseen omaisuuserään.

Hiukka lakiakin, siis niille jotka sitä ymmärtää ja lukemansa ymmärtäville.

"5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa.
8 §

====>>>Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi<<<<====.

Milloin siltä, joka on velvollinen vastaamaan lakiosan täydennyksestä, on hänen tuottamuksettaan hukkaantunut 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta, on hän vastuussa vain hänelle jääneen omaisuuden arvolla.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja vastuuvelvollisia on useita, määräytyy heidän vastuunsa suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan.

10 §

Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta".

T. Lawetorder

Anonyymi kirjoitti:

Huhheijaa taas, olipa kummallinen vastaus.

Perintöverossa saatetaan huomioida hallintaoikeus veroa vähentävänä, mutta ei välttämättä.

Hallintaoikeus johonkin määrättyyn omaisuudenosaan ei vähennä lakiosaoikeutta ja sen määrää.

Hallintaoikeus ei poistu minnekkään, vaan hallintaoikeuden saanut joutuu korvaamaan hallintaoikeuden aiheuttaman haitan kun ja jos se kohdistuu lakiosaoikeuden alaiseen omaisuuserään.

Hiukka lakiakin, siis niille jotka sitä ymmärtää ja lukemansa ymmärtäville.

"5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa.
8 §

====>>>Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi<<<<====.

Milloin siltä, joka on velvollinen vastaamaan lakiosan täydennyksestä, on hänen tuottamuksettaan hukkaantunut 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta, on hän vastuussa vain hänelle jääneen omaisuuden arvolla.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja vastuuvelvollisia on useita, määräytyy heidän vastuunsa suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan.

10 §

Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta".

T. Lawetorder

Lue lisää

Tuota lakitekstiä olenkin jo lukenut ja siitä ymmärtänyt, ettei lakiosan määrä voi pienentyä. Ilmeisesti minua siis yritetään vain pelotella väitteellä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota lakitekstiä olenkin jo lukenut ja siitä ymmärtänyt, ettei lakiosan määrä voi pienentyä. Ilmeisesti minua siis yritetään vain pelotella väitteellä.

Näin se on laissa, eihän teitä vaan joku aasitta-ajaja juurikin pelottele?

En yhtään ihmettelisi jos näin olisi.

Lisäksi lakiosaan oikeus myöskin sellainen joka on jätetty perinnöttömäksi, eli tarkoitetaan tilannetta jossa on testamentattu koko omaisuus taikka on testamentissa määrätty perinnöttömäksi, on hänellä kuitenkin lakiosa oikeus.

Lakiosan perustaksi lasketaan kaikki omaisuus, myös lahjaksi annettu, että testamentattu ja se lasketaan perijöiden luvulla jakaen ja yhdestä osamäärästä puolet on se lakiosa eli tuohon teillä on lakiin perustuva oikeus.

Älkää antako periksi ja tsemppiä, samoin kuin hyvää kesän alkua koronteeneista taikka karoteenista huolimatta, porkkana päivässä sanoi jäniskin.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on laissa, eihän teitä vaan joku aasitta-ajaja juurikin pelottele?

En yhtään ihmettelisi jos näin olisi.

Lisäksi lakiosaan oikeus myöskin sellainen joka on jätetty perinnöttömäksi, eli tarkoitetaan tilannetta jossa on testamentattu koko omaisuus taikka on testamentissa määrätty perinnöttömäksi, on hänellä kuitenkin lakiosa oikeus.

Lakiosan perustaksi lasketaan kaikki omaisuus, myös lahjaksi annettu, että testamentattu ja se lasketaan perijöiden luvulla jakaen ja yhdestä osamäärästä puolet on se lakiosa eli tuohon teillä on lakiin perustuva oikeus.

Älkää antako periksi ja tsemppiä, samoin kuin hyvää kesän alkua koronteeneista taikka karoteenista huolimatta, porkkana päivässä sanoi jäniskin.

Lue lisää

Tässä jälleen yksi tämän palstan hupimaakarin L-Höpön neuvoista:

"Lisäksi lakiosaan oikeus myöskin sellainen joka on jätetty perinnöttömäksi, eli tarkoitetaan tilannetta jossa on testamentattu koko omaisuus taikka on testamentissa määrätty perinnöttömäksi, on hänellä kuitenkin lakiosa oikeus."

Jos testamentissa on rintaperillinen määrätty perinnöttömäksi ja kerrottu syy, myös oikeus lakiosaan on menetetty, jos peruste on lain mukainen ja se voidaan näyttää toteen.

PK 15:4
"Sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen."

Kiitos.
Taas päivän hupiarvo saatu, kun luki pari L&O:n sepustusta.

"Sen estämättä mitä lakiosasta on säädetty" ilmeisesti ei L&O:n juridiikassa merkitse yhtään mitään. Turhia täytesanoja, jotka sinne on laitettu ihan vain huviksi, koskapa laissa aiemmin L&O:n mielestä hakataan kiveen, että lakiosaoikeus on aina ja poikkeuksetta.

Kummallisia nuo lainsätääjät, kun tuollaisia turhia täytesanoja laittavat yksinkertaisen nojatuolijuristin elämää häiritsemään.

KKO 1987:131

Vaikka kyseessä äänestys niin silti tuo päätös on voimissaan edelleen.
Se osoittaa että perinnöttömäksi tehdyllä ei ole oikeutta lakiosaan.

Tässä ote lakitoimiston sivuilta..
On kuitenkin tilanteita, joissa voi olla mahdollista, että perillisellä ei ole oikeutta edes lakiosaan, jos perittävä henkilö näin tahtoo. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, jos perillinen on loukannut tahallisella rikoksella perittävää, perittävän ottolasta tai ottolapsen jälkeläisiä tai perittävän perimyspolvessa olevaa sukulaista. Lisäksi jatkuva epäsiveellinen tai kunniaton elämä voivat olla perinnöttömäksi tekemisen perusteita, mutta näissä kahdessa tapauksessa otetaan kuitenkin huomioon se, kuinka vakavasti perillisen elämäntapa on loukannut perittävää. Näin ollen perittävä ei voi jättää perillistä perinnöttä täysin aiheetta tai asiattomin perustein.

Lakiasiaintoimisto Fiducius Oy

Lakiosaoikeus ei säily jos testamentilla tehdään joku perillisistä perinnöttömäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos.
Taas päivän hupiarvo saatu, kun luki pari L&O:n sepustusta.

"Sen estämättä mitä lakiosasta on säädetty" ilmeisesti ei L&O:n juridiikassa merkitse yhtään mitään. Turhia täytesanoja, jotka sinne on laitettu ihan vain huviksi, koskapa laissa aiemmin L&O:n mielestä hakataan kiveen, että lakiosaoikeus on aina ja poikkeuksetta.

Kummallisia nuo lainsätääjät, kun tuollaisia turhia täytesanoja laittavat yksinkertaisen nojatuolijuristin elämää häiritsemään.

Lue lisää

Sinähän se tässä annat hupiarvoja tälle palstalle, koska et oikeasrikkaan ymmärrä mitä tarkoitetaan.

Selitän sinulle ja kaltaisillesi pissipäille.

ELI SE MITÄ SÄÄDETÄÄN LAKIOSASTA, ei estä tekemästä PERINNÖTTÖMÄKSI, eli on tie-este jota et voi kiertää koska on ojat molemmin puolin, mutta silloin voit kiertää jos kun siihen annetaan mahdollisuus eli ohituskaista ja se ohituskaista on juurikin laissa oleva lakisääteinen oikeus lakiosaan, eli et voi määrätä testamentissa niin että menettää lakiosa oikeuden (TESTAMENTTI ON TEHOTON SILTÄ OSIN) taikka et voi määrätä siitä mitä pitää ja saa ainoastaan lakiosakseen.

Onko oikeastikkin noinkin vaikea ymmärtää lukemaansa?

Se on näköjään joillain villapäillä se ominaisuus, villa on hyvä lämmike, mutta näemmä joidenkin aivot se villapäisyys on lämmittänyt toimimattomiksi.

Tässä toisen lakifirman ote..

Lakiosaoikeuden menettäminen
Rintaperillinen voi menettää lakiosaoikeutensa jos hänet on laissa säädetyin tavoin ja syistä tehty perinnöttömäksi. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on “tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä”, tai jos perillinen “jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää”. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on tarvittaessa pystyttävä näyttämään toteen.

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Anonyymi kirjoitti:

Tässä toisen lakifirman ote..

Lakiosaoikeuden menettäminen
Rintaperillinen voi menettää lakiosaoikeutensa jos hänet on laissa säädetyin tavoin ja syistä tehty perinnöttömäksi. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on “tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä”, tai jos perillinen “jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää”. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on tarvittaessa pystyttävä näyttämään toteen.

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Lue lisää

En ymmärrä mistä väittelette, mutta tilanteessani ketään ei ole tehty perinnöttömäksi. Testamentin saaja vain uhkailee ja kiristää luopumaan lakiosasta, joka tintaperilliselle kuuluu.

Terveisin ap

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä mistä väittelette, mutta tilanteessani ketään ei ole tehty perinnöttömäksi. Testamentin saaja vain uhkailee ja kiristää luopumaan lakiosasta, joka tintaperilliselle kuuluu.

Terveisin ap

Lue lisää

Palstan tunnettu höpisijä Lawetorder vaan jakelee taas väärää neuvoa,ei siinä sen kummempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä toisen lakifirman ote..

Lakiosaoikeuden menettäminen
Rintaperillinen voi menettää lakiosaoikeutensa jos hänet on laissa säädetyin tavoin ja syistä tehty perinnöttömäksi. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on “tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä”, tai jos perillinen “jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää”. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on tarvittaessa pystyttävä näyttämään toteen.

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Lue lisää

Onko lakifirman väärin tulkisema ja esitysteksti jonkinlainen laki?

Sitä minäkin, ei se ole eikä laiksi muutu vaikka toisit sadan rahastusfirman esittelyn itsestään kuinka vääristelemme lakia.

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä mistä väittelette, mutta tilanteessani ketään ei ole tehty perinnöttömäksi. Testamentin saaja vain uhkailee ja kiristää luopumaan lakiosasta, joka tintaperilliselle kuuluu.

Terveisin ap

Lue lisää

Juu juu, tintaperilliselleppä hyvinki ; )

Sano sille että haistaa turkulaisen pienen munan.

Ai oikein uhkailee, onpa erikoista ja kannattaisiko tehdä rikosilmoitus petoksesta taikka kavalluksesta, koska tuohan on jo rikoksen valmistelua.

Onhan sinulla nuo tallessa, siis nuo sanomiset ja jollei olke, niin menet sen luo, ennen sitä laitat tallentimen tallentaan (ohjelman saa kännyyn), niin sinulla on todisteet häntä vastaan ja ehkä tuolla perusteella saattaisi olla mahdollisuus kumota tuo testamentti, perusteena, että on uhannut/vaatinut testamenttaajaa tekeen hänen edukseen testamentin eli keskinäisen.

Ei ole harvinaista, että heikompi osapuoli tekee niin kuin vahvempi osapuoli vaatii, avioliitossakaan.

Useimmat avioliitot ovat juurikin tuollaisia joissa vahvempi osapuoli määrää miten ollaan.

L-höpö parhaansa mukaan taas sekoilee ja yrittää lukijtakin sekoittaa. Tässä vielä referaatti häneltä:

"Lakiosaa määrättäessä (ELI KUN LAKIOSAA MÄÄRITELLÄÄN KENELLE SE KUULUU JA KENELLE EI) otettakoon lukuun sekin (ON HUOMIOITAVA SAAJANA SEKIN HENKILÖ), jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä."

Lakiosan määrääminen tässä EI tarkoita sitä, mitä höpöläinen luulee ("määritetään kenelle se kuuluu ja kenelle ei"), vaan sitä, =>minkä suuruinen<= lakiosa on. Esimerkki muille lukijoille kuin höpölle (joka ei mitään ymmärrä, saa vain uutta vettä myllyynsä):

Jäämistö 120.000, rintaperillisiä 3
a) lakiosat normaalisti 120.000 : 3 : 2 = 20.000
b) kun 1 em:sta on menettänyt perinnön, kahden muun lakiosa EI ole 120.000 :2 : 2 = 30.000, vaan
c) kuten a-kohdassa eli 120.000 : 3 : 2 = 20.000. Eli laskelmassa saajana on huomioitu sekin, joka tosiasiallisesti ei mitään saa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä toisen lakifirman ote..

Lakiosaoikeuden menettäminen
Rintaperillinen voi menettää lakiosaoikeutensa jos hänet on laissa säädetyin tavoin ja syistä tehty perinnöttömäksi. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on “tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä”, tai jos perillinen “jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää”. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on tarvittaessa pystyttävä näyttämään toteen.

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Lue lisää

PSSSSSSTTT, tässä lisää.
Ajattele sä, ihan samalta sivulta mistä tuo sinunkin, se vaan että tuo limpilipali unohtaa jo heti oman tekstinsä alkuosan, mutta olettaa ettei kukaan ole niin tyhmä, että läsittää koko asian erillisinä yksikköinä ja ettei joku osaa tyhmänä yhdistää esillä olevaa asiaa niin, ettei se muuta alkuosan tekstin tarkoitusta, mutta eihän limpilipali arvannutkaan, että niitä onkin, etenkin suoli24-palstalla idiootteina inkuttamassa vastaan.

"Lakiosa perinnöstä

Perhe- ja perintöoikeus | 9.05.2018 | Perhe- ja perintöoikeus, Yleinen

Tämä artikkeli on julkaistu Hautaustoimistojen liitto ry:n Tiimalasi-jäsenlehdessä.

Lakiosa on vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren säännösten mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja näiden jälkeläisillä on oikeus lakiosaan. Lakiosa voidaan täyttää omaisuutena tai testamentinsaaja voi testamenttimääräyksestä tai erinäisistä olosuhteista johtuen maksaa lakiosan sen arvoa vastaavana rahamääränä.

Lakiosa on puolet rintaperilliselle lain mukaan kuuluvan perintöosan arvosta. Jos testamenttia ei ole, lapset perivät koko vainajan omaisuuden. Jos testamentilla on määrätty muu edunsaaja, tai joku/jotkut useista lapsista, ei testamentin perusteella voida kuitenkaan jakaa kuin puolet jäämistöstä, mikäli lakiosia vaaditaan.

https://lindblad.fi/lakiosa-perinnosta/"

Anonyymi kirjoitti:

PSSSSSSTTT, tässä lisää.
Ajattele sä, ihan samalta sivulta mistä tuo sinunkin, se vaan että tuo limpilipali unohtaa jo heti oman tekstinsä alkuosan, mutta olettaa ettei kukaan ole niin tyhmä, että läsittää koko asian erillisinä yksikköinä ja ettei joku osaa tyhmänä yhdistää esillä olevaa asiaa niin, ettei se muuta alkuosan tekstin tarkoitusta, mutta eihän limpilipali arvannutkaan, että niitä onkin, etenkin suoli24-palstalla idiootteina inkuttamassa vastaan.

"Lakiosa perinnöstä

Perhe- ja perintöoikeus | 9.05.2018 | Perhe- ja perintöoikeus, Yleinen

Tämä artikkeli on julkaistu Hautaustoimistojen liitto ry:n Tiimalasi-jäsenlehdessä.

Lakiosa on vähimmäisosa vainajan jäämistöstä, joka perillisellä on oikeus saada vainajan testamentin määräyksistä riippumatta. Perintökaaren säännösten mukaan jokaisella rintaperillisellä sekä ottolapsella ja näiden jälkeläisillä on oikeus lakiosaan. Lakiosa voidaan täyttää omaisuutena tai testamentinsaaja voi testamenttimääräyksestä tai erinäisistä olosuhteista johtuen maksaa lakiosan sen arvoa vastaavana rahamääränä.

Lakiosa on puolet rintaperilliselle lain mukaan kuuluvan perintöosan arvosta. Jos testamenttia ei ole, lapset perivät koko vainajan omaisuuden. Jos testamentilla on määrätty muu edunsaaja, tai joku/jotkut useista lapsista, ei testamentin perusteella voida kuitenkaan jakaa kuin puolet jäämistöstä, mikäli lakiosia vaaditaan.

https://lindblad.fi/lakiosa-perinnosta/"

Lue lisää

Tässä lisää, mutta on huomioitava, että kyse on opinnäytetyöstä lainattua, eli tarkoittaa sitä, ettei aivot vielä kýkene tarpeekis ajattelemaan, joten en pahoittele mahdollisista kömmähdyksistä tekijän puolesta.

"4.1LakiosaPK 7 luvun määräykset koskevat rintaperillisten lakiosaa, ja ne ovat pakottavaa oikeutta. Ne rajoittavat osittain perittävän oikeutta päättää hänellekuuluvan omaisuuden siirtymi-sestähänen kuolemansa jälkeen.37PK 7:1:1 kuuluu seuraavasti: ”Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.” Perittävän jälkeläisillä on siis pääsäännön mukaan aina oikeus saada tietty vähimmäisosa perittävän perin-nöstä, vaikka omaisuus olisi testamentattu jollekin muulle henkilölle. Niin sanottu laki-osasuoja pitää huolen siitä, että osa perinnöstä on suojattu kuuluvaksi rintaperilliselle perittävän tekemästä testamentista ja elinaikanaan tekemistä varallisuusluovutuksista huolimatta. Lakiosaan ovat siis oikeutettuja perittävän lapset sekäsijaantulijat, mikäli en-sisijainen perillinen on kuollut tai luopunut perinnöstä. Muita perillisiä ei ole suojattu laki-osalla, joten heidät voi perittävä syrjäyttää kokonaan esimerkiksi testamentin avulla.38Kuten sanottu, lakiosaa ei voi loukata tekemällä testamenttiajonkun toisen hyväksi, vaan testamentti on tehoton siltäosin, kun se loukkaa sitä".

Vielä lisää huutaa hullu puuron perään, eli haluatteko?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä lisää, mutta on huomioitava, että kyse on opinnäytetyöstä lainattua, eli tarkoittaa sitä, ettei aivot vielä kýkene tarpeekis ajattelemaan, joten en pahoittele mahdollisista kömmähdyksistä tekijän puolesta.

"4.1LakiosaPK 7 luvun määräykset koskevat rintaperillisten lakiosaa, ja ne ovat pakottavaa oikeutta. Ne rajoittavat osittain perittävän oikeutta päättää hänellekuuluvan omaisuuden siirtymi-sestähänen kuolemansa jälkeen.37PK 7:1:1 kuuluu seuraavasti: ”Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.” Perittävän jälkeläisillä on siis pääsäännön mukaan aina oikeus saada tietty vähimmäisosa perittävän perin-nöstä, vaikka omaisuus olisi testamentattu jollekin muulle henkilölle. Niin sanottu laki-osasuoja pitää huolen siitä, että osa perinnöstä on suojattu kuuluvaksi rintaperilliselle perittävän tekemästä testamentista ja elinaikanaan tekemistä varallisuusluovutuksista huolimatta. Lakiosaan ovat siis oikeutettuja perittävän lapset sekäsijaantulijat, mikäli en-sisijainen perillinen on kuollut tai luopunut perinnöstä. Muita perillisiä ei ole suojattu laki-osalla, joten heidät voi perittävä syrjäyttää kokonaan esimerkiksi testamentin avulla.38Kuten sanottu, lakiosaa ei voi loukata tekemällä testamenttiajonkun toisen hyväksi, vaan testamentti on tehoton siltäosin, kun se loukkaa sitä".

Vielä lisää huutaa hullu puuron perään, eli haluatteko?

Lue lisää

L-höperölle on turha selittää mitään kun kuitenkaan hän ei ymmärrä.

"https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/301488/Sini Tuominen Pro gradu 2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y"

Tuo voisi avata kyllä hänen aivonystyröitään hiukan.

"Ensiksikin perinnöttömäksi tekeminen tarkoittaa
lakiosaperillisen lakiosan poissulkemista"

Rautiala 1957 s. 194

"Lisäksi kirjoittajat painottavat, että
perinnöttömäksi tekeminen merkitsee juuri lakiosaoikeuden poissulkemista."

Aarnio – Kangas 2016 s. 141-142.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä lisää, mutta on huomioitava, että kyse on opinnäytetyöstä lainattua, eli tarkoittaa sitä, ettei aivot vielä kýkene tarpeekis ajattelemaan, joten en pahoittele mahdollisista kömmähdyksistä tekijän puolesta.

"4.1LakiosaPK 7 luvun määräykset koskevat rintaperillisten lakiosaa, ja ne ovat pakottavaa oikeutta. Ne rajoittavat osittain perittävän oikeutta päättää hänellekuuluvan omaisuuden siirtymi-sestähänen kuolemansa jälkeen.37PK 7:1:1 kuuluu seuraavasti: ”Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.” Perittävän jälkeläisillä on siis pääsäännön mukaan aina oikeus saada tietty vähimmäisosa perittävän perin-nöstä, vaikka omaisuus olisi testamentattu jollekin muulle henkilölle. Niin sanottu laki-osasuoja pitää huolen siitä, että osa perinnöstä on suojattu kuuluvaksi rintaperilliselle perittävän tekemästä testamentista ja elinaikanaan tekemistä varallisuusluovutuksista huolimatta. Lakiosaan ovat siis oikeutettuja perittävän lapset sekäsijaantulijat, mikäli en-sisijainen perillinen on kuollut tai luopunut perinnöstä. Muita perillisiä ei ole suojattu laki-osalla, joten heidät voi perittävä syrjäyttää kokonaan esimerkiksi testamentin avulla.38Kuten sanottu, lakiosaa ei voi loukata tekemällä testamenttiajonkun toisen hyväksi, vaan testamentti on tehoton siltäosin, kun se loukkaa sitä".

Vielä lisää huutaa hullu puuron perään, eli haluatteko?

Lue lisää

Huokaus mitä rusinat-pullasta-juridiikkaa. Noh, aivan taattua L&O:ta


Lainataanpa juuri siitä samasta opinnäytetyöstä:

"Kuten aiemmin todettiin, rintaperilliset ovat aina oikeutettuja lakiosaansa. Tähän sään-töön on kuitenkin olemassa harvinainen poikkeus, joka koskee rintaperillisen tekemistä perinnöttömäksi kokonaan. Tähän seikkaan palaan jäljempänä tässä työssä."
...
"Poikkeus perintökaaren 7 luvun pääsääntöön lakiosasta voi tulla, mikäli rintaperillinen tehdään perinnöttömäksi. Jos perittävän rintaperillinen on syvästi tahallisella rikollisella teolla loukannut joko perittävää tai tämän läheisiä tai viettänyt jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää, voidaan hänet tehdä perinnöttömäksi testamentilla."

Eikö ole hassua kuinka muut voivat löytää lopun sinun pullastasi, vaikka kuinka yrität nyppiä vain rusinat tarjolle? Tämä räpistelysi on surkuhupaisaa.

Anonyymi kirjoitti:

Huokaus mitä rusinat-pullasta-juridiikkaa. Noh, aivan taattua L&O:ta


Lainataanpa juuri siitä samasta opinnäytetyöstä:

"Kuten aiemmin todettiin, rintaperilliset ovat aina oikeutettuja lakiosaansa. Tähän sään-töön on kuitenkin olemassa harvinainen poikkeus, joka koskee rintaperillisen tekemistä perinnöttömäksi kokonaan. Tähän seikkaan palaan jäljempänä tässä työssä."
...
"Poikkeus perintökaaren 7 luvun pääsääntöön lakiosasta voi tulla, mikäli rintaperillinen tehdään perinnöttömäksi. Jos perittävän rintaperillinen on syvästi tahallisella rikollisella teolla loukannut joko perittävää tai tämän läheisiä tai viettänyt jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää, voidaan hänet tehdä perinnöttömäksi testamentilla."

Eikö ole hassua kuinka muut voivat löytää lopun sinun pullastasi, vaikka kuinka yrität nyppiä vain rusinat tarjolle? Tämä räpistelysi on surkuhupaisaa.

Lue lisää

On se, on se todellakin hassua kuinka te esitätte idioottimaisuuttanne koko ajan.

"2.4Perinnöttömäksi tekemisenoikeusvaikutuksetKun perinnöttömäksi tekemisen oikeusvaikutuksiatarkastellaanrintaperillisen kannalta,onerotettava kolmeeritilannetta toisistaan. Testamenttimääräys voidaan todetajokotehokkaaksitai tehottomaksi, mutta myös koko testamentti voi osoittautua pätemättömäksi. Näillä kaikilla on toisistaan poikkeavat vaikutukset rintaperillisen oikeusasemaan. Mikäli testamentin saaja vetoaa testamenttiin, testamenttia ei rasita mikään pätemättömyysperusteja perinnöttömäksi tekemisen peruste on näytetty toteen, määräys ontehokasja rintaperillinen menettää oikeuden perintöön.Samalla hän menettää osakkuutensakuolinpesässä ja oikeuden osallistua kuolinpesänyhteishallintoon. Toisaalta rintaperillisen myösvapautuu pesän osakkaille kuuluvista vastuista.69Jos perinnöttömäksi tekemisen lainmukaista perustetta ei perittävän kuoleman jälkeen pystytä näyttämään toteen,mutta testamenttionmuuten pätevä, testamenttimääräys on silloin tehoton.Perillinen säilyttää osakasasemansa kuolinpesässä ja on oikeutettu saamaan lakiosan jäämistöstä. Laissa ei suoraan säädetä tästä oikeusvaikutuksesta, mutta sille on esitettävissä useitaperusteluita. Ensiksikin perinnöttömäksi tekeminen tarkoittaa lakiosaperillisen lakiosan poissulkemista70. PK 15:4:n ensimmäisessä virkkeessä säädetään, että ”[s]en estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan(kursivointi tässä)on säädetty...”.Säännöksentarkoituksena on siis rajoittaa lakiosaoikeutta. Toisaalta testamenttimääräys ”Teen NN:n perinnöttömäksi, koska...” tarkoittaa sitä, että perittävä haluaa jättää perillisensä 69Aarnio –Kangas2016 s. 160.70Rautiala 1957 s. 194.
17ilman perintöä, tai että tämä saa ainoastaan lakiosansa, mikäli testamenttimääräys todetaan tehottomaksi sen vuoksi, ettei lain mukaisia perusteita olekaan olemassa. Kolmanneksi esimerkiksi Aarnio ja Kangas toteavat, että jos perinnöttömäksi tekemisen edellytykset eivät täyty, perillinen voi vedota lakimääräiseen vähimmäissuojaansa, jonka mukaan hän on oikeutettu saamaan lakiosansa testamentin estämättä. Lisäksi kirjoittajat painottavat, että perinnöttömäksi tekeminen merkitsee juuri lakiosaoikeuden poissulkemista. Vapaaosasta perittävä voi aina tehdä testamentin kenen tahansa hyväksi.71Perinnöttömäksi tekeminen voidaanmyösriitauttaa väittämällä, että se on pätemätönesimerkiksi siksi, että testamentin muotovaatimukset eivät täyty. Pätemättömyyteen on vedottava nostamalla kanne tuomioistuimessa. Mikäli perinnöttömäksi tekemistä koskevan testamentin moitekanne menestyy,testamentti ei saa aikaan niitä oikeusvaikutuksia, joita perittävä oli suunnitellut72. Näin ollen rintaperillinen saa koko perintöosansa73.Testamentti menettää merkityksensä, sillä sitä ei ole tehty pätevällä tavalla. Näin ollen perittävän jäämistö jaetaankuten siinä tapauksessa, ettei kyseistä testamenttia olisi koskaan laadittukaan"

Tässä vähän teille pakkopullaa ilman rusinoita ja kas kummaa, siellähän oikein mainitaan aarnio ja kangaskin, kuinkas ne nyt on eri mieltä?

Anonyymi kirjoitti:

On se, on se todellakin hassua kuinka te esitätte idioottimaisuuttanne koko ajan.

"2.4Perinnöttömäksi tekemisenoikeusvaikutuksetKun perinnöttömäksi tekemisen oikeusvaikutuksiatarkastellaanrintaperillisen kannalta,onerotettava kolmeeritilannetta toisistaan. Testamenttimääräys voidaan todetajokotehokkaaksitai tehottomaksi, mutta myös koko testamentti voi osoittautua pätemättömäksi. Näillä kaikilla on toisistaan poikkeavat vaikutukset rintaperillisen oikeusasemaan. Mikäli testamentin saaja vetoaa testamenttiin, testamenttia ei rasita mikään pätemättömyysperusteja perinnöttömäksi tekemisen peruste on näytetty toteen, määräys ontehokasja rintaperillinen menettää oikeuden perintöön.Samalla hän menettää osakkuutensakuolinpesässä ja oikeuden osallistua kuolinpesänyhteishallintoon. Toisaalta rintaperillisen myösvapautuu pesän osakkaille kuuluvista vastuista.69Jos perinnöttömäksi tekemisen lainmukaista perustetta ei perittävän kuoleman jälkeen pystytä näyttämään toteen,mutta testamenttionmuuten pätevä, testamenttimääräys on silloin tehoton.Perillinen säilyttää osakasasemansa kuolinpesässä ja on oikeutettu saamaan lakiosan jäämistöstä. Laissa ei suoraan säädetä tästä oikeusvaikutuksesta, mutta sille on esitettävissä useitaperusteluita. Ensiksikin perinnöttömäksi tekeminen tarkoittaa lakiosaperillisen lakiosan poissulkemista70. PK 15:4:n ensimmäisessä virkkeessä säädetään, että ”[s]en estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan(kursivointi tässä)on säädetty...”.Säännöksentarkoituksena on siis rajoittaa lakiosaoikeutta. Toisaalta testamenttimääräys ”Teen NN:n perinnöttömäksi, koska...” tarkoittaa sitä, että perittävä haluaa jättää perillisensä 69Aarnio –Kangas2016 s. 160.70Rautiala 1957 s. 194.
17ilman perintöä, tai että tämä saa ainoastaan lakiosansa, mikäli testamenttimääräys todetaan tehottomaksi sen vuoksi, ettei lain mukaisia perusteita olekaan olemassa. Kolmanneksi esimerkiksi Aarnio ja Kangas toteavat, että jos perinnöttömäksi tekemisen edellytykset eivät täyty, perillinen voi vedota lakimääräiseen vähimmäissuojaansa, jonka mukaan hän on oikeutettu saamaan lakiosansa testamentin estämättä. Lisäksi kirjoittajat painottavat, että perinnöttömäksi tekeminen merkitsee juuri lakiosaoikeuden poissulkemista. Vapaaosasta perittävä voi aina tehdä testamentin kenen tahansa hyväksi.71Perinnöttömäksi tekeminen voidaanmyösriitauttaa väittämällä, että se on pätemätönesimerkiksi siksi, että testamentin muotovaatimukset eivät täyty. Pätemättömyyteen on vedottava nostamalla kanne tuomioistuimessa. Mikäli perinnöttömäksi tekemistä koskevan testamentin moitekanne menestyy,testamentti ei saa aikaan niitä oikeusvaikutuksia, joita perittävä oli suunnitellut72. Näin ollen rintaperillinen saa koko perintöosansa73.Testamentti menettää merkityksensä, sillä sitä ei ole tehty pätevällä tavalla. Näin ollen perittävän jäämistö jaetaankuten siinä tapauksessa, ettei kyseistä testamenttia olisi koskaan laadittukaan"

Tässä vähän teille pakkopullaa ilman rusinoita ja kas kummaa, siellähän oikein mainitaan aarnio ja kangaskin, kuinkas ne nyt on eri mieltä?

Lue lisää

Eli ketkähän ne oikein niitä rusinoita kaivavat ja esittävät asiansa asiayhteydestä IRROITETTUNA?

Anonyymi kirjoitti:

Eli ketkähän ne oikein niitä rusinoita kaivavat ja esittävät asiansa asiayhteydestä IRROITETTUNA?

Tässä vähän lisää.

"4.2Lahjat ja lakiosa =====>>>>Kuten selvisi, perittävä !!!!!ei voi testamentilla loukata rintaperillistensä lakiosia!!!!!<<<<=====. ======>>>Siihen liittyen on nähty aiheelliseksi myös se, ettei perittävä voi elinaikanaankaan tehdä sellaisia lahjoituksia, jotka perinnönjakohetkellä loukkaavat rintaperillisten lakiosaa tai olennaisesti vähentäisivät sitä<<<<=====. Rintaperillisiä on laissa suojattu tällaisia lahjoituksia vastaan kah-della tavalla. Lahjat voidaan ottaa tiettyjen kriteereiden täytyttyä huomioon laskennalli-sesti lakiosia määrättäessä, jolloin rintaperillinen on oikeutettu suurempaan lakiosaan, kuin jos lahjan arvoa ei otettaisi huomioon (samalla tavalla kuin ennakkoperinnön huo-mioiminen). Suurempaa turvaa tuo se, että tilanteessa, jossa lahjan arvon huomioon ottamisen jälkeen rintaperillisen lakiosaa ei pystytä jäämistöstä toteuttamaan, on rinta-perillisellä oikeus vaatia lahjan saajalta puuttuvan lakiosan täydentävää suoritusta."

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vähän lisää.

"4.2Lahjat ja lakiosa =====>>>>Kuten selvisi, perittävä !!!!!ei voi testamentilla loukata rintaperillistensä lakiosia!!!!!<<<<=====. ======>>>Siihen liittyen on nähty aiheelliseksi myös se, ettei perittävä voi elinaikanaankaan tehdä sellaisia lahjoituksia, jotka perinnönjakohetkellä loukkaavat rintaperillisten lakiosaa tai olennaisesti vähentäisivät sitä<<<<=====. Rintaperillisiä on laissa suojattu tällaisia lahjoituksia vastaan kah-della tavalla. Lahjat voidaan ottaa tiettyjen kriteereiden täytyttyä huomioon laskennalli-sesti lakiosia määrättäessä, jolloin rintaperillinen on oikeutettu suurempaan lakiosaan, kuin jos lahjan arvoa ei otettaisi huomioon (samalla tavalla kuin ennakkoperinnön huo-mioiminen). Suurempaa turvaa tuo se, että tilanteessa, jossa lahjan arvon huomioon ottamisen jälkeen rintaperillisen lakiosaa ei pystytä jäämistöstä toteuttamaan, on rinta-perillisellä oikeus vaatia lahjan saajalta puuttuvan lakiosan täydentävää suoritusta."

Lue lisää

Kun te kerran rakastatte näitä ennakkopäätöksiä, niin tässä yksi.

"KKO:1982-II-146A oli tyttäriensä hyväksi tekemässään testamentissa määrännyt, että hä-nen poikansa B oli saamansa ennakkoperintö ja muut testamentissa mai-nitut seikat huomioon ottaen jäävä perinnöttömäksi. =====>>>>!!!!Kun A ei ollut perintö-kaaren 7 luvun 5 §:n 2 mom:ssa edellytetyin tavoinmäärännyt tyttäriään suorittamaan B:n lakiosasta puuttuvaa määrää rahana, B:llä, joka !!!!!!oli säilyttänyt oikeutensa lakiosaan, oli oikeus saada lakiosaansa vastaava osuus!!!!!!!<<<<=====, ennakkoperintö kuitenkin huomioon ottaen, kuolinpesän omaisuu-desta, mikä pääasiassa oli kiinteätä omaisuutta."

Anonyymi kirjoitti:

Kun te kerran rakastatte näitä ennakkopäätöksiä, niin tässä yksi.

"KKO:1982-II-146A oli tyttäriensä hyväksi tekemässään testamentissa määrännyt, että hä-nen poikansa B oli saamansa ennakkoperintö ja muut testamentissa mai-nitut seikat huomioon ottaen jäävä perinnöttömäksi. =====>>>>!!!!Kun A ei ollut perintö-kaaren 7 luvun 5 §:n 2 mom:ssa edellytetyin tavoinmäärännyt tyttäriään suorittamaan B:n lakiosasta puuttuvaa määrää rahana, B:llä, joka !!!!!!oli säilyttänyt oikeutensa lakiosaan, oli oikeus saada lakiosaansa vastaava osuus!!!!!!!<<<<=====, ennakkoperintö kuitenkin huomioon ottaen, kuolinpesän omaisuu-desta, mikä pääasiassa oli kiinteätä omaisuutta."

Lue lisää

Tämä oleva oli siis TESTAMENTTI MÄÄRÄYS, ettei henkilö se ja se saa perintöä ollenkaan .

Voi hellan lettas sentään, se ei testamentti kumonnutkaan henkilön se ja se OIKEUTTA lakiosaan.

Vooooiiihh, kuinka se nyt noin, jotkuhan täällä kovasti selittää, että kun testamentilla tehdään perinnöttömäksi, niin silloin menee lakiosuuskin.

Voi kauhee paikka nyt, nyt kyllä rusinat kohta loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä oleva oli siis TESTAMENTTI MÄÄRÄYS, ettei henkilö se ja se saa perintöä ollenkaan .

Voi hellan lettas sentään, se ei testamentti kumonnutkaan henkilön se ja se OIKEUTTA lakiosaan.

Vooooiiihh, kuinka se nyt noin, jotkuhan täällä kovasti selittää, että kun testamentilla tehdään perinnöttömäksi, niin silloin menee lakiosuuskin.

Voi kauhee paikka nyt, nyt kyllä rusinat kohta loppuu.

Lue lisää

Huomatkaa se seikka, että nuo kaikki opinnäytetyöt perustuu siis jonkun muun sanomaan taikka mielipiteeseen KIRJALLISUUDESSA, ei siis lakiin taikka kuinka se asia ilmaistaan laissa, joten niillä ei sillain ole mitään arvoa koskaa, koska käytännöt ja muu kaikki saattaa olle ensi vuonna aivan toisin jos joku keksii kirjoittaakkin aivan toisella tavalla.

Laki on ainoa joka ei muutu sen hetkisen mielentilan johdosta tai että se muuttuisi asiaan sopivaksi seuraavana päivänä.

Ne mitä te esitätte edustaa sellaista näkökantaa jolloinka ei tarvitse käyttää omia aivoja ollenkaan ja pahahan se on käyttää kun niitä ei ole ollenkaan.

Eli lakitieteessä eli luridiikkapelleilyssä on omien aivojen käyttökielto taikka ettei aivoja ole ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Huomatkaa se seikka, että nuo kaikki opinnäytetyöt perustuu siis jonkun muun sanomaan taikka mielipiteeseen KIRJALLISUUDESSA, ei siis lakiin taikka kuinka se asia ilmaistaan laissa, joten niillä ei sillain ole mitään arvoa koskaa, koska käytännöt ja muu kaikki saattaa olle ensi vuonna aivan toisin jos joku keksii kirjoittaakkin aivan toisella tavalla.

Laki on ainoa joka ei muutu sen hetkisen mielentilan johdosta tai että se muuttuisi asiaan sopivaksi seuraavana päivänä.

Ne mitä te esitätte edustaa sellaista näkökantaa jolloinka ei tarvitse käyttää omia aivoja ollenkaan ja pahahan se on käyttää kun niitä ei ole ollenkaan.

Eli lakitieteessä eli luridiikkapelleilyssä on omien aivojen käyttökielto taikka ettei aivoja ole ollenkaan.

Lue lisää

Vois huomenna ajankuluksi soitella prosessioikeuden professorille ja jaakailla hänen kanssaan näistä asioista, eli tollolle, että mitä hänelle kuuluu näin koronaisena aikana kun noita perikuntia syntyy kuin sieniä sateella ja on riitaa, luridiikkapellet häärii ja rahaa käärii.

Oikeammin kaikki luridiikkapellet onkin oikeastaan haaskalintuja ja raadonsyöjiä.

Anonyymi kirjoitti:

KKO 1987:131

Vaikka kyseessä äänestys niin silti tuo päätös on voimissaan edelleen.
Se osoittaa että perinnöttömäksi tehdyllä ei ole oikeutta lakiosaan.

Tässä käsitellään sitä sun kaikkein kurjemman oikeuden AINOAA päätöstä, siis sitä minkä esitit (etkö oikeasti muita löytänyt? Sääli jos et).

"Korkein oikeus on antanut vain yhden ennakkoratkaisunPK 15:4:n tulkinnasta ja se käsittelee perinnöttömäksi tekemisen rikosperustetta. Tapauksessa KKO 1987:131 perillinen oli tuomittu useisiinvankeusrangaistuksiinväkijuomien luvattomasta valmistuksesta ja myynnistä, virantoimituksessa olevan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, varkaudesta ja törkeästä varkaudesta. Korkeimman oikeudenmukaannämä teot olivatsyvästi loukanneet perittävää.Alemmat oikeusasteet olivat arvioineet asiaa toisinja kumonneet testamentin, jolla perittävä oli tehnyt rintaperillisensä perinnöttömäksi. Kihlakunnanoikeuden ja hovioikeuden ratkaisuiden mukaan oli jäänyt näyttämättä, että perillinen olisi tahallisella rikoksella syvästiloukannut perittävää tai viettänyt jatkuvasti kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Enempiä perusteluita ei ratkaisuissa esitetä. Tätäratkaisua arvioitaessa on huomattava, että ratkaisun antamisesta on kulunut jo yli 30 vuotta. Yhteiskunnassa vallitsevaarvomaailma on muuttunutnäiden vuosikymmenten aikana, jotentapauksen ennakkoratkaisuarvovoi olla heikentynyt. Perintökaaren 15 lukua tulkittaessa on yleisestikin pantava merkille se, että säännösten taustalla on moraalinen kannanotto siitä, kuka on kelpoinen saamaan perinnön. Näin ollen samalla kun vallitseva arvojärjestelmä muuttuu, myös käsitykset siitä, miksi joltakulta tulee evätä oikeus perintöön, vaihtelevat.48Tapauksen asiakirjoihin tutustuttaessakäy ilmisekä testamentinsaajan että 43Aarnio –Kangas 2016 s. 145.44Aarnio –Kangas 2016 s. 156.45Vaasan HO 27.9.2000 S 00/427.46Rautiala 1957 s. 205. Esimerkiksi maininta ”poikani on tahallisella rikoksella syvästi loukannut minua” olisi riittävä, eikä perustetta tarvitsisi yksilöidä esimerkiksi näin: ”poikani on 1.1.1956 pahoinpidellyt minua niin, että se on syvästi loukannut minua”.47Rautiala 1967 s. 391. Jaesim. Turun HO 10.10.2002 S 02/1455, teoksesta Aarnio –Kangas 2016s. 15248Aarnio –Kangas 2016s. 128.
13rintaperillisen puolelta, että rintaperillinenon saattanut tehdä rikokset syyntakeettomana mielisairauden vuoksi49. Tätä seikkaa ei kuitenkaan ole ratkaisuissa arvioitu, mikä johtunee siitä, että asiasta ei ole esitetty tuomioistuimelle virallista lausuntoa. Mikäli asiasta olisi ollut näyttöä, se olisi mielestäni pitänyt huomioida arvioinnissa, silläperinnöttömäksi tekemisen rikosperusteen tunnusmerkkeihin kuuluu se, että perillinen on tekojen hetkellä syyntakeinen50."

Kannattaisiko sinun ottaa Virve 'vikcy' Rostin paikka ja laulella ainoastaan kappaletta "oon voimissain"??

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö parhaansa mukaan taas sekoilee ja yrittää lukijtakin sekoittaa. Tässä vielä referaatti häneltä:

"Lakiosaa määrättäessä (ELI KUN LAKIOSAA MÄÄRITELLÄÄN KENELLE SE KUULUU JA KENELLE EI) otettakoon lukuun sekin (ON HUOMIOITAVA SAAJANA SEKIN HENKILÖ), jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä."

Lakiosan määrääminen tässä EI tarkoita sitä, mitä höpöläinen luulee ("määritetään kenelle se kuuluu ja kenelle ei"), vaan sitä, =>minkä suuruinen<= lakiosa on. Esimerkki muille lukijoille kuin höpölle (joka ei mitään ymmärrä, saa vain uutta vettä myllyynsä):

Jäämistö 120.000, rintaperillisiä 3
a) lakiosat normaalisti 120.000 : 3 : 2 = 20.000
b) kun 1 em:sta on menettänyt perinnön, kahden muun lakiosa EI ole 120.000 :2 : 2 = 30.000, vaan
c) kuten a-kohdassa eli 120.000 : 3 : 2 = 20.000. Eli laskelmassa saajana on huomioitu sekin, joka tosiasiallisesti ei mitään saa.

Lue lisää

Nolo se koettaa taas isoilla summilla harhauttaa ihmisiä luuleen, että hänen kirjoittamansa se on ainoa oikea.

Suoraan laista lainaus, " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32. " Eli laissa ei lue määriteltäessä, vaan määrättäessä siitä ketkä otetaan huomioon lakiosaan oikeutettuina, eli sanoin "OTETTAKOON LUKUUN sekin, jne." eli kun oikeuteen on tullut vaatimus (mitä ei edes lain mukaan tarvisi tehdä, mutta on pakko tehdä kaiken maailman tulkitsijoiden vuoksi) lakiosaoikeuden huomioimisest (ketkä nyt sitten onkaan sen huomioimista vaaatineet, ainakin se joka on tehty perinnöttömäksi) eli on otettava huomioon.

Ps. ei ole minun vikani jos sattumalta laissa on virheitä, minähän sitä en ole laatinut, vaan makuutulkkigurunakin erittäin tunnettu aarnio joka riitaantui kangas urpon kanssa (ajatella, tuli tulkintariita).

Kun taas oikein helttahuuli esittää, että määrääminen olisi oikeammin MÄÄRITTELYÄ.
"Lakiosan määrääminen tässä EI tarkoita sitä, mitä höpöläinen luulee ("määritetään kenelle se kuuluu ja kenelle ei"), vaan sitä, =>minkä suuruinen<= lakiosa on. Esimerkki muille lukijoille kuin höpölle (joka ei mitään ymmärrä, saa vain uutta vettä myllyynsä)"

Anonyymi kirjoitti:

Nolo se koettaa taas isoilla summilla harhauttaa ihmisiä luuleen, että hänen kirjoittamansa se on ainoa oikea.

Suoraan laista lainaus, " 2 §

Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32. " Eli laissa ei lue määriteltäessä, vaan määrättäessä siitä ketkä otetaan huomioon lakiosaan oikeutettuina, eli sanoin "OTETTAKOON LUKUUN sekin, jne." eli kun oikeuteen on tullut vaatimus (mitä ei edes lain mukaan tarvisi tehdä, mutta on pakko tehdä kaiken maailman tulkitsijoiden vuoksi) lakiosaoikeuden huomioimisest (ketkä nyt sitten onkaan sen huomioimista vaaatineet, ainakin se joka on tehty perinnöttömäksi) eli on otettava huomioon.

Ps. ei ole minun vikani jos sattumalta laissa on virheitä, minähän sitä en ole laatinut, vaan makuutulkkigurunakin erittäin tunnettu aarnio joka riitaantui kangas urpon kanssa (ajatella, tuli tulkintariita).

Kun taas oikein helttahuuli esittää, että määrääminen olisi oikeammin MÄÄRITTELYÄ.
"Lakiosan määrääminen tässä EI tarkoita sitä, mitä höpöläinen luulee ("määritetään kenelle se kuuluu ja kenelle ei"), vaan sitä, =>minkä suuruinen<= lakiosa on. Esimerkki muille lukijoille kuin höpölle (joka ei mitään ymmärrä, saa vain uutta vettä myllyynsä)"

Lue lisää

Osaatko suomenkieltä kuinka hyvin?

Ajattelin vain, osaatko erottaa eri sanoja toisistaan niiden merkityksen mukaan ja jos osaat, niin kertoisitko kaikille mitä eroa näissä kahdessa sanassa on ja miten paljon niiden merkitys eroaa toisistaan.

Määritellään, niin mitä sana tarkoittaa ja erona sanaan Määrätään ja mitä edellinen määrätään-sana tarkoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on laissa, eihän teitä vaan joku aasitta-ajaja juurikin pelottele?

En yhtään ihmettelisi jos näin olisi.

Lisäksi lakiosaan oikeus myöskin sellainen joka on jätetty perinnöttömäksi, eli tarkoitetaan tilannetta jossa on testamentattu koko omaisuus taikka on testamentissa määrätty perinnöttömäksi, on hänellä kuitenkin lakiosa oikeus.

Lakiosan perustaksi lasketaan kaikki omaisuus, myös lahjaksi annettu, että testamentattu ja se lasketaan perijöiden luvulla jakaen ja yhdestä osamäärästä puolet on se lakiosa eli tuohon teillä on lakiin perustuva oikeus.

Älkää antako periksi ja tsemppiä, samoin kuin hyvää kesän alkua koronteeneista taikka karoteenista huolimatta, porkkana päivässä sanoi jäniskin.

Lue lisää

Niin juuri älkää antako periksi, ja tehkää oikeutetut vaatimuksenne lain muodollisuudet täyttäen tiettäviksi hyvissä ajoin ennen määräaikojen umpeutumista.

Sinullapa oli tosi paljon kommentoitavaa yli viikon päästä viimeisimmästä ja kiitoksia vain arvollisesta nimityksestä.

Minun sanomiseni perustuu aina lakiin (perustuslain 2§ 3mom), entäpä sinun?

Ei ole minun vikani se, jossei edes 'löhvessori' tasoiset osaa lukea suomea taikka ei ymmärretä ja tätä kautta tulkitaan ihan miten sattuu ja ja sitä pidetään jatkumona ja toistetaan ainoastaan heidän sanomisensa.

Yhä edelleenkään mikään lakitiedekirja ei ole laki, oikeuksien päätökset ei ole laki, vaan lailla on oma nimike ja se on LAKI.

Anonyymi kirjoitti:

Sinullapa oli tosi paljon kommentoitavaa yli viikon päästä viimeisimmästä ja kiitoksia vain arvollisesta nimityksestä.

Minun sanomiseni perustuu aina lakiin (perustuslain 2§ 3mom), entäpä sinun?

Ei ole minun vikani se, jossei edes 'löhvessori' tasoiset osaa lukea suomea taikka ei ymmärretä ja tätä kautta tulkitaan ihan miten sattuu ja ja sitä pidetään jatkumona ja toistetaan ainoastaan heidän sanomisensa.

Yhä edelleenkään mikään lakitiedekirja ei ole laki, oikeuksien päätökset ei ole laki, vaan lailla on oma nimike ja se on LAKI.

Lue lisää

Olipas taas tyhjentävä kommentti Lawetorderilta,ei järjen häivää.

Perinnöttömäksi tekemisen pointti on juurikin se että perillinen ei saa edes lakiosaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinullapa oli tosi paljon kommentoitavaa yli viikon päästä viimeisimmästä ja kiitoksia vain arvollisesta nimityksestä.

Minun sanomiseni perustuu aina lakiin (perustuslain 2§ 3mom), entäpä sinun?

Ei ole minun vikani se, jossei edes 'löhvessori' tasoiset osaa lukea suomea taikka ei ymmärretä ja tätä kautta tulkitaan ihan miten sattuu ja ja sitä pidetään jatkumona ja toistetaan ainoastaan heidän sanomisensa.

Yhä edelleenkään mikään lakitiedekirja ei ole laki, oikeuksien päätökset ei ole laki, vaan lailla on oma nimike ja se on LAKI.

Lue lisää

L-höppänän päässäkin on yksi LAKI. Se onkin ainoa laki, jonka höpö hallitsee. Osannee kammata haivenensa, jos niitä on. Jos ei ole, niin sitä helpompi tehtävä pitää tuo laki järjestyksessä. Mutta laen alapuolella pää on täysin seko.

Anonyymi kirjoitti:

Olipas taas tyhjentävä kommentti Lawetorderilta,ei järjen häivää.

Perinnöttömäksi tekemisen pointti on juurikin se että perillinen ei saa edes lakiosaa.

Ei, vaan lue sitä lakia oikein, niin ehkä saattaa avautua, mutta epäilen koska älykkyysosamääräsi ei yllä edes kengän kokoosi.

"7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on (Tarkoittaa sitä, että lakiosaan ON aina oikeus) lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
2 §

Lakiosaa määrättäessä (KUN haetaan testamentin tehottomuutta (mitä ei edes tarvisi)otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

(eli kun haetaan testamentin tehottomuutta ja siitä määrättäessä onko se oikeus siihen kun testamentissa on määrätty koko omaisuus muualle.

4 §

Sen estämättä, (eli ei estä lakiosamääräykset perinnöttömäksi tekemistä, mutta lakiosaoikeus säilyy kuitenkin) mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
(JOKU SAATTAISI LUULLA, ETTÄ LAKIOSAOIKEUS ESTÄÄ PERINNÖTTÖMÄKSI TEKEMISEN).

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton (Siis tässähän se on, että lakiosaoikeus on, siitä huolimatta mitä testamentissa määrätään, eli tarkoittaa sitä, että lakiosaoikeus säilyy perinnöttömäksikin tehtynä eli on jo määräys siitä, että testamentti on tehoton)
siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, (eli jos testamentilla on tehty perinnöttömäksi ja on oikeus lakiosaan, niin ei voi vedota JOS ON LUOPUNUT LAKIOSASTAAN)) jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. (Eli ainoa seikka jolloinka lakiosaoikeus menetetään)
Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa. (tämä aika selkeä määräys jota ei voi väärin ymmärtää)"

Älkää lähtekö lain tulkitsemisen tielle, kun ette kuitenkaan ymmärrä, ei edes röhvessoritkaan ja itse joka koostanut perintökaaren, toivottavasti haudassaan häpeää.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan lue sitä lakia oikein, niin ehkä saattaa avautua, mutta epäilen koska älykkyysosamääräsi ei yllä edes kengän kokoosi.

"7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on (Tarkoittaa sitä, että lakiosaan ON aina oikeus) lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
2 §

Lakiosaa määrättäessä (KUN haetaan testamentin tehottomuutta (mitä ei edes tarvisi)otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

(eli kun haetaan testamentin tehottomuutta ja siitä määrättäessä onko se oikeus siihen kun testamentissa on määrätty koko omaisuus muualle.

4 §

Sen estämättä, (eli ei estä lakiosamääräykset perinnöttömäksi tekemistä, mutta lakiosaoikeus säilyy kuitenkin) mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
(JOKU SAATTAISI LUULLA, ETTÄ LAKIOSAOIKEUS ESTÄÄ PERINNÖTTÖMÄKSI TEKEMISEN).

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton (Siis tässähän se on, että lakiosaoikeus on, siitä huolimatta mitä testamentissa määrätään, eli tarkoittaa sitä, että lakiosaoikeus säilyy perinnöttömäksikin tehtynä eli on jo määräys siitä, että testamentti on tehoton)
siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, (eli jos testamentilla on tehty perinnöttömäksi ja on oikeus lakiosaan, niin ei voi vedota JOS ON LUOPUNUT LAKIOSASTAAN)) jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. (Eli ainoa seikka jolloinka lakiosaoikeus menetetään)
Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa. (tämä aika selkeä määräys jota ei voi väärin ymmärtää)"

Älkää lähtekö lain tulkitsemisen tielle, kun ette kuitenkaan ymmärrä, ei edes röhvessoritkaan ja itse joka koostanut perintökaaren, toivottavasti haudassaan häpeää.

Lue lisää

Jos tuntuu, että on ristiriitaisuuksia, niin vika ei ole minun, vaan alkuperäisen tekstin laatijan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, vaan lue sitä lakia oikein, niin ehkä saattaa avautua, mutta epäilen koska älykkyysosamääräsi ei yllä edes kengän kokoosi.

"7 luku
Lakiosasta
1 §

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on (Tarkoittaa sitä, että lakiosaan ON aina oikeus) lakiosa perittävän jälkeen.

Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
2 §

Lakiosaa määrättäessä (KUN haetaan testamentin tehottomuutta (mitä ei edes tarvisi)otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.

(eli kun haetaan testamentin tehottomuutta ja siitä määrättäessä onko se oikeus siihen kun testamentissa on määrätty koko omaisuus muualle.

4 §

Sen estämättä, (eli ei estä lakiosamääräykset perinnöttömäksi tekemistä, mutta lakiosaoikeus säilyy kuitenkin) mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
(JOKU SAATTAISI LUULLA, ETTÄ LAKIOSAOIKEUS ESTÄÄ PERINNÖTTÖMÄKSI TEKEMISEN).

Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

5 § (11.10.2002/843)

Testamentti on perillistä kohtaan tehoton (Siis tässähän se on, että lakiosaoikeus on, siitä huolimatta mitä testamentissa määrätään, eli tarkoittaa sitä, että lakiosaoikeus säilyy perinnöttömäksikin tehtynä eli on jo määräys siitä, että testamentti on tehoton)
siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.

Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.

Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, (eli jos testamentilla on tehty perinnöttömäksi ja on oikeus lakiosaan, niin ei voi vedota JOS ON LUOPUNUT LAKIOSASTAAN)) jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. (Eli ainoa seikka jolloinka lakiosaoikeus menetetään)
Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa. (tämä aika selkeä määräys jota ei voi väärin ymmärtää)"

Älkää lähtekö lain tulkitsemisen tielle, kun ette kuitenkaan ymmärrä, ei edes röhvessoritkaan ja itse joka koostanut perintökaaren, toivottavasti haudassaan häpeää.

Lue lisää

Eli tarkoitan sitä, että ei voi olla kahta eriävää määräystä, eli ei ole oikeutta ja on oikeus.

Laissa tulisi olla näin, "sen estämättä mitä lakiosaoikeudesta säädetään, voidaan perillinen tehdä perinnöttömäksi kokonaan ilman lakiosaoikeutta", niin tällöin se merkitsisi sitä, että lakiosa menetetään, mutta vain siinä tapauksessa jos tehdään perinnöttömäksi määrätyiden syiden vuoksi, mutta ei silloin jos omaisuus testamentataan muulle taholle.

Aika yksinkertaista sanoa laissa noin, ei olisi paljon järkeä vaatinut laatia sanamuodoiltaan noin, mutta eihän sitä voida järkeä vaatia niiltä, joilla sitä vähiten on.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tarkoitan sitä, että ei voi olla kahta eriävää määräystä, eli ei ole oikeutta ja on oikeus.

Laissa tulisi olla näin, "sen estämättä mitä lakiosaoikeudesta säädetään, voidaan perillinen tehdä perinnöttömäksi kokonaan ilman lakiosaoikeutta", niin tällöin se merkitsisi sitä, että lakiosa menetetään, mutta vain siinä tapauksessa jos tehdään perinnöttömäksi määrätyiden syiden vuoksi, mutta ei silloin jos omaisuus testamentataan muulle taholle.

Aika yksinkertaista sanoa laissa noin, ei olisi paljon järkeä vaatinut laatia sanamuodoiltaan noin, mutta eihän sitä voida järkeä vaatia niiltä, joilla sitä vähiten on.

Lue lisää

Lawetorderin ongelma on se että hän ymmärtää lakitekstin väärin.

Ei mulla muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tarkoitan sitä, että ei voi olla kahta eriävää määräystä, eli ei ole oikeutta ja on oikeus.

Laissa tulisi olla näin, "sen estämättä mitä lakiosaoikeudesta säädetään, voidaan perillinen tehdä perinnöttömäksi kokonaan ilman lakiosaoikeutta", niin tällöin se merkitsisi sitä, että lakiosa menetetään, mutta vain siinä tapauksessa jos tehdään perinnöttömäksi määrätyiden syiden vuoksi, mutta ei silloin jos omaisuus testamentataan muulle taholle.

Aika yksinkertaista sanoa laissa noin, ei olisi paljon järkeä vaatinut laatia sanamuodoiltaan noin, mutta eihän sitä voida järkeä vaatia niiltä, joilla sitä vähiten on.

Lue lisää

Seuraava Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 1987:131) selventää asiaa:
Perillisen A isä C oli testamentilla tehnyt perillisensä perinnöttömäksi. Perillinen
oli ennen testamenttiin otettua perinnöttömäksi tekemistä tuomittu
vapausrangaistuksiin luvattomasta väkijuomien valmistuksesta ja myynnistä,
virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, varkaudesta ja törkeästä
varkaudesta. Nämä teot olivat loukanneet syvästi C:tä.
Kihlakunnanoikeus katsoi, ettei C:llä ollut perustetta tehdä A:ta perinnöttömäksi.
Kihlakunnanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi tahallisella rikoksella
syvästi loukannut C:tä tai tämän vaimoa B:tä tai jatkuvasti viettänyt kunniatonta
taikka epäsiveellistä elämää. Kihlakunnanoikeus kumosi testamentin siltä osin
kuin A oli siinä määrätty perinnöttömäksi.
B valitti hovioikeuteen, joka pysytti kihlakunnanoikeuden ratkaisun.
B:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus katsoi, että
A oli syyllistynyt tahallisiin rikoksiin, jotka olivat syvästi loukanneet C:tä. Näin
C:llä oli oikeus tehdä A perinnöttömäksi.


Tässä kohtaa on syytä vielä korostaa, että perinnöttömäksi tehty ei saa
minkäänlaista osuutta perinnöstä. Hänellä ei tällöin ole oikeutta edes lakiosaan
(Norri 2007, 202).

Perintöoikeuden voi myös menettää. Oikeuden menettää jos rikollisella teolla
tahallisesti aiheuttaa perittävän kuoleman. Jos perillinen surmaa toisen
perillisen, ei hänellä tällöinkään ole oikeutta perintöön. (Perintökaari
5.2.1965/40.) Tällä halutaan estää tahallinen oman edun tavoittelu sekä
perimysjärjestyksen muuttaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tarkoitan sitä, että ei voi olla kahta eriävää määräystä, eli ei ole oikeutta ja on oikeus.

Laissa tulisi olla näin, "sen estämättä mitä lakiosaoikeudesta säädetään, voidaan perillinen tehdä perinnöttömäksi kokonaan ilman lakiosaoikeutta", niin tällöin se merkitsisi sitä, että lakiosa menetetään, mutta vain siinä tapauksessa jos tehdään perinnöttömäksi määrätyiden syiden vuoksi, mutta ei silloin jos omaisuus testamentataan muulle taholle.

Aika yksinkertaista sanoa laissa noin, ei olisi paljon järkeä vaatinut laatia sanamuodoiltaan noin, mutta eihän sitä voida järkeä vaatia niiltä, joilla sitä vähiten on.

Lue lisää

Lukijoiden täytyy nyt miettiä että ketä täällä uskotaan,aarnio&Kangas&Norri kumppaneita vaiko täysin tietämätöntä Lawetorderia.Rahani panen likoon isojen herrojen tekstin suhteen ja jätän Lawetorderin sepustukset täysin ulkopuolelle.

Sitä vaan ihmettelen että kun Lawetorder nyt niin hirveesti vihaa kaikkia lakimiehiä jne niin miksi hän itse yrittää esittää lakimiestä ja niin tietävää kun kuitenkin asiat valuu reisille.

Se mitä KKO sanoo on laki.

Tässä esimerkki miksi KKO:n sana on laki...
Laissa sanotaan että perukirjoihin osallistuminen on perintöön ryhtymistä,KKO taasen sanoo että ei ole.Nyt sitten mietitään että kumpaa noudatetaan oikeuskäytännössä,no tietysti KKO:n kantaa.Lailla voi pyyhkiä persettä suoranaisesti.
Pointin opetus Lawetorderille,älä usko mitä laki sanoo,usko mitä oikeuskäytäntö sanoo koska se on asian kannalta ratkaisevaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lukijoiden täytyy nyt miettiä että ketä täällä uskotaan,aarnio&Kangas&Norri kumppaneita vaiko täysin tietämätöntä Lawetorderia.Rahani panen likoon isojen herrojen tekstin suhteen ja jätän Lawetorderin sepustukset täysin ulkopuolelle.

Sitä vaan ihmettelen että kun Lawetorder nyt niin hirveesti vihaa kaikkia lakimiehiä jne niin miksi hän itse yrittää esittää lakimiestä ja niin tietävää kun kuitenkin asiat valuu reisille.

Se mitä KKO sanoo on laki.

Tässä esimerkki miksi KKO:n sana on laki...
Laissa sanotaan että perukirjoihin osallistuminen on perintöön ryhtymistä,KKO taasen sanoo että ei ole.Nyt sitten mietitään että kumpaa noudatetaan oikeuskäytännössä,no tietysti KKO:n kantaa.Lailla voi pyyhkiä persettä suoranaisesti.
Pointin opetus Lawetorderille,älä usko mitä laki sanoo,usko mitä oikeuskäytäntö sanoo koska se on asian kannalta ratkaisevaa.

Lue lisää

Kaikille yhteisesti, PERUSTUSLAIN 2§ 3mom. ja lisäksi, ovatko kyseiset herrat nimeltään laki ja onko kko eli kaikkein kurjin oikeus laki vai onko se taho jonka tulee noudattaa lakia kuinka se laissa määrätäänkin?

Tässäpä teille aprikoitavaa, siis ketä uskoa, lakia vaiko kirjailijoita.

Anonyymi kirjoitti:

Lukijoiden täytyy nyt miettiä että ketä täällä uskotaan,aarnio&Kangas&Norri kumppaneita vaiko täysin tietämätöntä Lawetorderia.Rahani panen likoon isojen herrojen tekstin suhteen ja jätän Lawetorderin sepustukset täysin ulkopuolelle.

Sitä vaan ihmettelen että kun Lawetorder nyt niin hirveesti vihaa kaikkia lakimiehiä jne niin miksi hän itse yrittää esittää lakimiestä ja niin tietävää kun kuitenkin asiat valuu reisille.

Se mitä KKO sanoo on laki.

Tässä esimerkki miksi KKO:n sana on laki...
Laissa sanotaan että perukirjoihin osallistuminen on perintöön ryhtymistä,KKO taasen sanoo että ei ole.Nyt sitten mietitään että kumpaa noudatetaan oikeuskäytännössä,no tietysti KKO:n kantaa.Lailla voi pyyhkiä persettä suoranaisesti.
Pointin opetus Lawetorderille,älä usko mitä laki sanoo,usko mitä oikeuskäytäntö sanoo koska se on asian kannalta ratkaisevaa.

Lue lisää

Yhä edelleen, se sinun oikeuskäytäntösi ei edelleenkään ole se laki, vaan laiton toimintatapa jota laki ei määrittele.

Anonyymi kirjoitti:

Yhä edelleen, se sinun oikeuskäytäntösi ei edelleenkään ole se laki, vaan laiton toimintatapa jota laki ei määrittele.

By the way, unohdin laittaa, eli näin, " 1 lku valtiojärjestyksen PERUSTEET , 2§ Kansanvaltaisuus ja OIKEUSVALTIOPERIAATE.
Valtiovalta suomessa KUULUU kansalle, jota edustaa (siis ainoastaan edustaa) valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (opettaa lakia väärin lukevat?).
JULKISEN VALLAN (KKO?) KÄYTÖN TULEE PERUSTUA LAKIIN. KAIKESSA JULKISESSA TOIMINNASSA ON (SIIS HUOM o n ELI O N) NOUDATETTAVA TARKOIN LAKIA.

Nyt kysymys, onko kko:n toiminta julkista vaiko eikö ole?

Onko se ehkä salaista?

Onko kko julkista valtaa käyttävä taho?

No onko oikeuskäytäntö ohjattu lailla ja onko se lakiin kirjattu?

Vai onko oikeuskäytäntö vain määrätyn piirin keksimä tapa käyttää lakia?

Anonyymi kirjoitti:

By the way, unohdin laittaa, eli näin, " 1 lku valtiojärjestyksen PERUSTEET , 2§ Kansanvaltaisuus ja OIKEUSVALTIOPERIAATE.
Valtiovalta suomessa KUULUU kansalle, jota edustaa (siis ainoastaan edustaa) valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (opettaa lakia väärin lukevat?).
JULKISEN VALLAN (KKO?) KÄYTÖN TULEE PERUSTUA LAKIIN. KAIKESSA JULKISESSA TOIMINNASSA ON (SIIS HUOM o n ELI O N) NOUDATETTAVA TARKOIN LAKIA.

Nyt kysymys, onko kko:n toiminta julkista vaiko eikö ole?

Onko se ehkä salaista?

Onko kko julkista valtaa käyttävä taho?

No onko oikeuskäytäntö ohjattu lailla ja onko se lakiin kirjattu?

Vai onko oikeuskäytäntö vain määrätyn piirin keksimä tapa käyttää lakia?

Lue lisää

No vastatkaa nyt noihin ekaluokkalaisittain helppoihin kysymyksiin ja johon hekin osaisivat vastata.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraava Korkeimman oikeuden ratkaisu (KKO 1987:131) selventää asiaa:
Perillisen A isä C oli testamentilla tehnyt perillisensä perinnöttömäksi. Perillinen
oli ennen testamenttiin otettua perinnöttömäksi tekemistä tuomittu
vapausrangaistuksiin luvattomasta väkijuomien valmistuksesta ja myynnistä,
virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, varkaudesta ja törkeästä
varkaudesta. Nämä teot olivat loukanneet syvästi C:tä.
Kihlakunnanoikeus katsoi, ettei C:llä ollut perustetta tehdä A:ta perinnöttömäksi.
Kihlakunnanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi tahallisella rikoksella
syvästi loukannut C:tä tai tämän vaimoa B:tä tai jatkuvasti viettänyt kunniatonta
taikka epäsiveellistä elämää. Kihlakunnanoikeus kumosi testamentin siltä osin
kuin A oli siinä määrätty perinnöttömäksi.
B valitti hovioikeuteen, joka pysytti kihlakunnanoikeuden ratkaisun.
B:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus katsoi, että
A oli syyllistynyt tahallisiin rikoksiin, jotka olivat syvästi loukanneet C:tä. Näin
C:llä oli oikeus tehdä A perinnöttömäksi.


Tässä kohtaa on syytä vielä korostaa, että perinnöttömäksi tehty ei saa
minkäänlaista osuutta perinnöstä. Hänellä ei tällöin ole oikeutta edes lakiosaan
(Norri 2007, 202).

Perintöoikeuden voi myös menettää. Oikeuden menettää jos rikollisella teolla
tahallisesti aiheuttaa perittävän kuoleman. Jos perillinen surmaa toisen
perillisen, ei hänellä tällöinkään ole oikeutta perintöön. (Perintökaari
5.2.1965/40.) Tällä halutaan estää tahallinen oman edun tavoittelu sekä
perimysjärjestyksen muuttaminen.

Lue lisää

Sanamuotohan on näin, "15 luku
Perintöön tai testamenttiin perustuvan oikeuden menettämisestä ja perinnöttömäksi tekemisestä
1 §

Älköön kukaan saako perintöä tai testamenttia sen jälkeen, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut rikollisella teolla.

Jos 1 momentissa tarkoitettu rikos on kohdistunut perittävän perilliseen tai testamentin saajaan, ei rikoksentekijällä ole parempaa oikeutta kuin hänellä olisi ollut surmatun eläessä." eli mitähän tässä oikeammin tarkoitetaankaan?

'ole parempaa oikeutta kuin hänellä olisi ollut surmatun eläessä'. HMMMM, eli hän ei saa sen enempää kuin sen mitä laissa määrätään??

Eli kun surmaa toisen perijän, saa vain sen osuuden kuin se surmattukkin olisi elossa eli surmattu tulee huomioida perinnön jaossa kuin olisi elossa eli vähentää surmaajan osuutta.

Aika yksinkertaista ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

No vastatkaa nyt noihin ekaluokkalaisittain helppoihin kysymyksiin ja johon hekin osaisivat vastata.

Ehei, eipä tule vastauksia.

Kun ei tule vastauksia kysymyksiin, eli ei uskalleta sanoa totuutta, niin siitä voi päätellä jotain.

Anonyymi kirjoitti:

Ehei, eipä tule vastauksia.

Kun ei tule vastauksia kysymyksiin, eli ei uskalleta sanoa totuutta, niin siitä voi päätellä jotain.

Miksi typerä sensuroija sensuroi sellaisen tekstin pois, vaikka itse täällä väittelet että oikeuskäytäntö on se joka sanoo eikä laki, niin sellaisen tekstin mikä sanoo totuuden.

Laita heti takaisin, taikka olet puolueellinen sensuroija etkä sovi tehtävääsi.

Tämä uusitaan niin monta kertaa että pysyy.

Älä sensuroija osallistu keskusteluun jollei ole kanttia hävitä.

Olet tehnyt saman aikaisemminkin.

Anonyymi kirjoitti:

By the way, unohdin laittaa, eli näin, " 1 lku valtiojärjestyksen PERUSTEET , 2§ Kansanvaltaisuus ja OIKEUSVALTIOPERIAATE.
Valtiovalta suomessa KUULUU kansalle, jota edustaa (siis ainoastaan edustaa) valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (opettaa lakia väärin lukevat?).
JULKISEN VALLAN (KKO?) KÄYTÖN TULEE PERUSTUA LAKIIN. KAIKESSA JULKISESSA TOIMINNASSA ON (SIIS HUOM o n ELI O N) NOUDATETTAVA TARKOIN LAKIA.

Nyt kysymys, onko kko:n toiminta julkista vaiko eikö ole?

Onko se ehkä salaista?

Onko kko julkista valtaa käyttävä taho?

No onko oikeuskäytäntö ohjattu lailla ja onko se lakiin kirjattu?

Vai onko oikeuskäytäntö vain määrätyn piirin keksimä tapa käyttää lakia?

Lue lisää

Tämä on hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on hyvä.

Ei ole vaan se missä oli 9lku lainkäyttö, koska se kertoi enemmän kuin vaan perustuslain 2lku 3mom.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vaan se missä oli 9lku lainkäyttö, koska se kertoi enemmän kuin vaan perustuslain 2lku 3mom.

Tietääköhän kuinkakin moni, että täällä sensuroijatkin käyttää välillistä julkista valtaa ja yleensä väärin, koska suomessa on sananvapaus, vaikkakin siitä annetaan lailla tarkempia säännöksiä, niin ei se laki anna oikeutta mielivaltaiseen sensurointiin.

Anonyymi kirjoitti:

Sanamuotohan on näin, "15 luku
Perintöön tai testamenttiin perustuvan oikeuden menettämisestä ja perinnöttömäksi tekemisestä
1 §

Älköön kukaan saako perintöä tai testamenttia sen jälkeen, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut rikollisella teolla.

Jos 1 momentissa tarkoitettu rikos on kohdistunut perittävän perilliseen tai testamentin saajaan, ei rikoksentekijällä ole parempaa oikeutta kuin hänellä olisi ollut surmatun eläessä." eli mitähän tässä oikeammin tarkoitetaankaan?

'ole parempaa oikeutta kuin hänellä olisi ollut surmatun eläessä'. HMMMM, eli hän ei saa sen enempää kuin sen mitä laissa määrätään??

Eli kun surmaa toisen perijän, saa vain sen osuuden kuin se surmattukkin olisi elossa eli surmattu tulee huomioida perinnön jaossa kuin olisi elossa eli vähentää surmaajan osuutta.

Aika yksinkertaista ymmärtää.

Lue lisää

Aivan, niin on luettuna, mutta määrittele perintö yksinkertaisesti eli näin, perintö on osuus omaisuudesta tai koko omaisuus suhteessa siihen kuinka monta rintaperillistä edesmenneellä on elossa hänen kuolemansa jälkeen.

No mikä on lakiosa, no sehän ei ole perintöä, vaan se on lain määräämä osa mikä tulee jäädä määrätylle olosuhteista ja asioista riippumatta eli kyse on siis lakimääräyksestä.

Erittäin yksinkertaista, eiköstä juu??

Poikkeuksena tuohon edellä kerrottuun on aviopuolisoiden yhdessä viimeksi käyttämä asunto, johon leskellä on hallintaoikeus koko loppuelämänsä, suoraan lain nojalla.

Anonyymi kirjoitti:

Poikkeuksena tuohon edellä kerrottuun on aviopuolisoiden yhdessä viimeksi käyttämä asunto, johon leskellä on hallintaoikeus koko loppuelämänsä, suoraan lain nojalla.

Poikkeuksena tuohon edellä kerrottuun on, ettei hallintaoikeuskaan PIENENNÄ lakiosuutta, vaan hallintaoikeus saattaa pienentää osuudesta maksettavaa perintöveroa.

Aloittajalle tiedoksi sellainen seikka, joka on perintökaaressa, että leski ei voi myydä taikka testamentata omaisuutta joka loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan tai osuutta perintöön.

" 3 §

Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. ====>>>>Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä<<<<====.

Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta.
4 §

Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä."

Anonyymi kirjoitti:

Poikkeuksena tuohon edellä kerrottuun on, ettei hallintaoikeuskaan PIENENNÄ lakiosuutta, vaan hallintaoikeus saattaa pienentää osuudesta maksettavaa perintöveroa.

Aloittajalle tiedoksi sellainen seikka, joka on perintökaaressa, että leski ei voi myydä taikka testamentata omaisuutta joka loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan tai osuutta perintöön.

" 3 §

Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.

Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. ====>>>>Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä<<<<====.

Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta.
4 §

Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, mikäli selvitetään, että eloonjäänyt on perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

Milloin omaisuus on ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen 3 §:ssä mainituin tavoin vähentynyt, on tämä otettava huomioon, kun eloonjääneen puolison perillinen 1 momentin nojalla vaatii osuuteensa lisäystä."

Lue lisää

Lisäselvityksenä kysyjälle voisi mainita, että AVOpuolisolla ei ole samoja oikeuksia kuin AVIOpuolisolla.

AVOpuoliso voi saada testamentin perusteella hallintaoikeuden kuolleen AVOpuolisonsa omaisuuteen, esimerkiksi asuntoon, mutta se ei käsittääkseni estä AVOpuolison perillisen lakiosavaatimusta.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäselvityksenä kysyjälle voisi mainita, että AVOpuolisolla ei ole samoja oikeuksia kuin AVIOpuolisolla.

AVOpuoliso voi saada testamentin perusteella hallintaoikeuden kuolleen AVOpuolisonsa omaisuuteen, esimerkiksi asuntoon, mutta se ei käsittääkseni estä AVOpuolison perillisen lakiosavaatimusta.

Lue lisää

Entäpä jos saa hallinta ja omistusoikeuden, testamentti ohittaa lainsäädännön, niin aika heikoille jää rintaperillinen joka on edellisestä avioliitosta.

Vaikka lainsäädännön tulisi olla vahva rintaperillisten oikeuksien kohdalla.

Sattuikohan pikkukömmähdys?

Eihän avopuolison perillisellä ole vaatimusoikeuksia, jollet sitten tarkoittanut yhteistä perillistä ja avopuolisohan on elossa, ainoastaan edesmenneen avopuolison rintaperillisellä on lakiosaoikeus ja oikeus vaatia stä.