EUROOPAN UNIONIN kehitys on ollut vuosikymmeniä taiteilua sen kanssa, kehittyykö unioni ylikansallisemmaksi vai pysyykö se itsenäisten valtioiden liittona. Virta on hitaasti vienyt kohti tiiviimpää yhteisöä.
Saksan perustuslakituomioistuimen tuore päätös Euroopan keskuspankin (EKP) elvytysohjelmasta oli yritys puuttua tähän kehitykseen ja padota sitä. Perustuslakituomioistuin kyseli, käyttääkö EKP suhteettomasti rahaa osto-ohjelmissaan ja tuleeko se rahapolitiikan puolelta talouspolitiikan toimijaksi.
Olennaista oli, että perustuslakituomioistuin ei katsonut olevansa kannassaan sidottu EU-tuomioistuimeen, joka oli antanut EKP:lle puhtaat paperit.
Maanantaina EU-päättäjille tarjottiin hyväksyttäväksi uutta ratkaisua, joka vie unionin yhteistyötä taas askeleen verran ylikansallisemmaksi. Saksa ja Ranska ehdottavat, että unioni rakentaisi yhteiseen budjettiinsa tukeutuvan 500 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi keräämällä rahaa markkinoilta.
Kerätty potti olisi siis velkaa, ja sitä voisivat hyödyntää pahimmin pandemiasta kärsineet maat. Yksityiskohdissa on hiomista, eikä kaikkien unionimaiden hyväksyntä ole läheskään varma. Muun muassa siitä tullaan käymään vielä kova vääntö, onko apu lahjoitus vai laina.
Ehdotuksessa on nyt kyse avusta, jota komissio jakaisi halunsa mukaisesti. Tosin saajan pitäisi maksaa apu takaisin. Takaisinmaksun ajatus on ideassa niin epämääräinen, että ehdotuksen voi tulkita myös tarkoittavan lainaa, joka järjesteltäisiin uusiksi kerta toisensa jälkeen ilman lyhennyksiä.
JO tällaisen rahaston perustaminen olisi iso askel. EU ottaisi yhteistä velkaa, mikä oli vielä hetki sitten mahdoton ajatus – Saksallekin.
Kun velka olisi budjetin yhteydessä, jokainen jäsenmaa olisi takaajan penkillä, mutta velka ei nostaisi jäsenmaiden omaa velkapottia. Tällaistakaan järjestelyä ei ole aiemmin pidetty poliittisesti mahdollisena.
Merkittävää on myös, että antaessaan demokraattisten päätöksentekojärjestelmiensä kautta suostumuksen tälle askeleelle kansalliset tuomioistuimet eivät pääse jälkikäteen väliin.
Saksan perustuslakituomioistuimen tuore päätös Euroopan keskuspankin (EKP) elvytysohjelmasta oli yritys puuttua tähän kehitykseen ja padota sitä. Perustuslakituomioistuin kyseli, käyttääkö EKP suhteettomasti rahaa osto-ohjelmissaan ja tuleeko se rahapolitiikan puolelta talouspolitiikan toimijaksi.
Olennaista oli, että perustuslakituomioistuin ei katsonut olevansa kannassaan sidottu EU-tuomioistuimeen, joka oli antanut EKP:lle puhtaat paperit.
Maanantaina EU-päättäjille tarjottiin hyväksyttäväksi uutta ratkaisua, joka vie unionin yhteistyötä taas askeleen verran ylikansallisemmaksi. Saksa ja Ranska ehdottavat, että unioni rakentaisi yhteiseen budjettiinsa tukeutuvan 500 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi keräämällä rahaa markkinoilta.
Kerätty potti olisi siis velkaa, ja sitä voisivat hyödyntää pahimmin pandemiasta kärsineet maat. Yksityiskohdissa on hiomista, eikä kaikkien unionimaiden hyväksyntä ole läheskään varma. Muun muassa siitä tullaan käymään vielä kova vääntö, onko apu lahjoitus vai laina.
Ehdotuksessa on nyt kyse avusta, jota komissio jakaisi halunsa mukaisesti. Tosin saajan pitäisi maksaa apu takaisin. Takaisinmaksun ajatus on ideassa niin epämääräinen, että ehdotuksen voi tulkita myös tarkoittavan lainaa, joka järjesteltäisiin uusiksi kerta toisensa jälkeen ilman lyhennyksiä.
JO tällaisen rahaston perustaminen olisi iso askel. EU ottaisi yhteistä velkaa, mikä oli vielä hetki sitten mahdoton ajatus – Saksallekin.
Kun velka olisi budjetin yhteydessä, jokainen jäsenmaa olisi takaajan penkillä, mutta velka ei nostaisi jäsenmaiden omaa velkapottia. Tällaistakaan järjestelyä ei ole aiemmin pidetty poliittisesti mahdollisena.
Merkittävää on myös, että antaessaan demokraattisten päätöksentekojärjestelmiensä kautta suostumuksen tälle askeleelle kansalliset tuomioistuimet eivät pääse jälkikäteen väliin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kulmuni sanoi hetki sitten ettei yhteisvastuuta hyväksytä. https://www.hs.fi/paivanlehti/19042020/art-2000006479287.html
Yhteisvastuu hyväksytään jossain muodossa,kunhan löytyy sopiva selitys.
Suomen on oltava mukana yhteisessä elvytyksessä,muuten käy köpelösti. Yksin puuhaaminen on vielä kalliimpaa kuin yhteisvastuu koskaan.
Globalistit muistaa ettei koskaan pidä antaa hyvän kriisin mennä hukkaan agendojen ajossa.