Keskustan kannattajat vähenevät vauhdilla

Kyllä se tulee persuille game over, eli peli ohi.
Soni vielä oli isänmaan asioilla, mutta vallankumous persuilla tuhosi sen suunnan, ei ole hallituskepoisuutta enää. Ja mihimpä muuallekkaan palaavat kuin keskustaan, Keskusta tulee taas mahti kokoiseksi. Turha pitää kuorma renkejä, kun ei ole persuilla kuormattavaa.

Helsinginkään metsiä ei kannata tuhota tiemättömyyttä.
Helsingin keskuspuiston kuusikkoja uhkaa joukkokuolema, jo 300 isoa kuusta kuollut.

Käyppä Kapi jos jaksat niin katsomassa, jossa tänään kävin; Paloheinän majan pohjoispuolella, se liki asuin paikkaasi. kts millaiseksi kuusikot menneet, kunolit muistaaksi joskus nuorna miesnä metsissä työssä, niin voisi olla jokin näkemys metsien kuntoon. Jos ajatellen että leviäisi laajemmin puolet Suopmeen tuollaiset, niin olisi metsät mennyttä.

Tuhoja aiheuttaa kirjanpainajakuoriainen.
Helsingin Keskuspuiston isoja kuusia uhkaa joukkokuolema. Paloheinän ja Maunulan alueelta on käynyt tähän mennessä pahin tuhoaalto. Niiden alueilla on kuollut tähän mennessä jo kaikkiaan 300 isoa kuusta.
Syy kuusikkojen kohtaloon löytyy pienestä kaarnakuoriaisesta nimeltään kirjanpainaja.

Se lisääntyy yleensä kuusen paksun kaarnan alla. Siellä toukat syövät puun nilan ja aiheuttavat häiriöitä ravinteiden ja veden kulkeutumisessa.
Toukan aiheuttamat tuhot näkyvät aluksi puun pinnalla tasaisina kuvioina. Toukan työn edetessä kuusi kuivuu ja voi lopulta kuolla.

Kirjanpainaja lisääntyy etenkin heikentyneissä suurissa kuusissa ja kaatuneissa kuusissa, mutta voi isomman joukon voimalla tuhota myös terveen ja hyväkuntoisen puun.
Itse aiheutettu ongelma. Keskuspuistoon on tahallisesti jätetty jo monta vuotta suuri määrä myrskyissä kaatunutta lahoa puutavaraa ja toukan jo vaurioittamaa. Kaatumisten ja heikentymisen perussyynä lienee juuristovauriot, joita tulee epävirallisten polkupyöräreittien kulutuksen ja virallisten rakennettujen raskaiden ulkoilureittien vedenpadotuksen ja talvihoidon (routa) ansiosta. Toki esimerkiksi Tapani myrsky jo teki paljon perustuhoa terveisiinkin kohtiin. Pilaantunut puutavara pitää korjata pois kirjanpainajatuhojen estämiseksi, jos sellaista puuta on runsaasti vanhassa metsässä.

Metsänhoito käytäntö on kyllä avohakkuu kun kirjanpainajan tuhoja löytyy näitä ei keskuspuistossa taida voida tehdä mahdollisimman monilajinen metsä lienee paras tae näitä tuholaisia vastaan.
Myös Helsingin metsiä tulisi hoitaa uudistamalla ennen yli-ikäisyyttä ja harventaa puiden elinvoiman takaamiseksi. Valitettavasti kaupunki harjoittaa metsän hoitoa karttavaa ryteikkömetsätaloutta, jossa erilaiset tuhot lisääntyvät varmasti ennen pitkää.

Suomi on vielä säästynyt jo Keski-Eurooppaa riivaavista laajoista hyönteistuhoaalloista, joiden juurisyyt ovat yllä luetellut. On lähes varmaa, että Suomessakin yli-ikäisiä ja yli-tiheitä eli heikentyviä kuusikoita alkaa tuhoutua laajasti lähivuosina hyönteis- ja muiden tuhojen seurauksena, joita ilmastonmuutos kirittää.

Nämä tuhot ovat itse typeryydessä ja tietämättömyydessä aiheutettuja.
Tilannettahan voisi verrata vaikka pandemiaan, valitaanko Ruotsin vai Suomen malli. Annetaanko kaarnakuoriaisten vapaasti levitä ja korjataan pois ainoastaan päälle kaatuvat "ruumiit". Nämä puut voidaan käyttää energiaksi.

Vaihtoehtona on hakata kuuset pois heti, kun niissä todetaan kuoriaisiskeytymiä. Silloin puut kelpaavat vielä täysin ihmiskäyttöön. Pitemmän päälle tuho pysähtyy, mutta ennen sitä se voi saada paljon näkyvää aikaan esim. hävittää yhden pienen keskuspuiston vanhat kuuset. Tuhon estämiseksi on vanha ja koeteltu varmasti toimiva keino, metsähakkuu. Saastuneen alueen puut nurin ja muutaman vuosikymmenen päästä on taas upea metsä paikalla.