Paneeleista tietävät hoi !

Jos lataussäädin ei ole MPPT se on käytännössä sitten PWM. Se hukkaa kaiken ylimääräisen jännitteen. Eli 30 V 300W paneelista ei sillä saa yhtään enempää 12 V akkuun kuin 170 W 12 V paneelilla. MPPT-säätimellä tuo 300 W antaa lähes tuplasti.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lataussäädin ei ole MPPT se on käytännössä sitten PWM. Se hukkaa kaiken ylimääräisen jännitteen. Eli 30 V 300W paneelista ei sillä saa yhtään enempää 12 V akkuun kuin 170 W 12 V paneelilla. MPPT-säätimellä tuo 300 W antaa lähes tuplasti.

Lue lisää

Todista väittämäsi. Mistä keksit tuon, että pwm syöpii puolet tehosta. Linkkejä kehiin jos et osaa itse sitä täsmällisesti perustella.

Jaa että vielä kaksi kappaletta sarjaan, eikä kuitenkaan saisi kuin 8,6 A virtaa, eli 3/4-osaa tehosta menisi hukkaan !!! Tuossa nyt ainakaan ole mitään järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Todista väittämäsi. Mistä keksit tuon, että pwm syöpii puolet tehosta. Linkkejä kehiin jos et osaa itse sitä täsmällisesti perustella.

Virta kulkee amppeereina ja 12V järjestelmässä jännite putoaa noin 31 voltista akkujännitteeseen pwm säätimellä tai kokonaan ilman säädintä on sama. 24V akkujärjestelmässä amppeerit edelleen sama mutta paljon parempi tilanne jolloin paneeliteho on jo noin 26V× 8A=208w
Mppt vähän tästä vielä petraa kun käyttää loputkin voltit hyödyksi, mutta ero ei enään ole suuri jos akkujännite vaikka 27V.
Tämä kysymys ei ollut minulle mutta väliäkö sillä.

2000a

Anonyymi kirjoitti:

Virta kulkee amppeereina ja 12V järjestelmässä jännite putoaa noin 31 voltista akkujännitteeseen pwm säätimellä tai kokonaan ilman säädintä on sama. 24V akkujärjestelmässä amppeerit edelleen sama mutta paljon parempi tilanne jolloin paneeliteho on jo noin 26V× 8A=208w
Mppt vähän tästä vielä petraa kun käyttää loputkin voltit hyödyksi, mutta ero ei enään ole suuri jos akkujännite vaikka 27V.
Tämä kysymys ei ollut minulle mutta väliäkö sillä.

2000a

Lue lisää

Aivan, akkua ladataan nimenomaan ampeereilla, ja jännite on se mikä akulla on, eli jotain 13,5 V latauksessa.
Siitä paneelien ylimääräisestä jännitteestä ei ole mitään hyötyä. Paneelikin on sellainen että siitä ei saa tippaakaan ylimääräistä virtaa pienempään jännitteeseen, vaikka kytkisi ihan oikosulkuunkin.

Anonyymi kirjoitti:

Todista väittämäsi. Mistä keksit tuon, että pwm syöpii puolet tehosta. Linkkejä kehiin jos et osaa itse sitä täsmällisesti perustella.

Tuohan pitäisi olla aivan yksinkertaista ilman mitään suurempaa ymmärtämystä sähköopistakaan -jos jännitteestä x muodostetaan siitä pienempi latausjännite akulle pätkimällä sitä ajallisesti (pwm) niin kaikki yli jäävähän poistetaan ja tämä potentiaali jätetään käyttämättä.
Suuremmasta jännitteestä on kyllä sitten ääriolosuhteissa etua eli pilvisellä ja hämärtyessä jännite pysyy pitempään yli akun latautumisjännitteen, mutta huipputehot eivät siis ole paneelin nimellistehon mukaiset eli paneelijännite x virta vaan akun latausjännite eli 13-14,5 V x virta.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, akkua ladataan nimenomaan ampeereilla, ja jännite on se mikä akulla on, eli jotain 13,5 V latauksessa.
Siitä paneelien ylimääräisestä jännitteestä ei ole mitään hyötyä. Paneelikin on sellainen että siitä ei saa tippaakaan ylimääräistä virtaa pienempään jännitteeseen, vaikka kytkisi ihan oikosulkuunkin.

Lue lisää

Niin paitsi sitten MPPT-säätimellä, jossa aina on hakkuri, jolla virtaa saa lisää. Yleensä hakkuri on buck-tyyppiä, voi olla myös boost, sepic tai flyback.

30 V 10 A tuottavalla paneelill saadaan 13,5 V latausjännitteellä MPPT-säätimellä n. 21 A ja PWM-säätimellä 10 A.

Jos noita laittaa kaksi sarjaan, ovat virrat 42 A ja 10 A. Jos laittaa kaksi rinnan, 42 A ja 20 A.

Tavallisella 12 V paneelilla ero on vain 20% luokkaa eli 170 W paneelilla, jonka oikosulkuvirta on n. 10 A, saa MPPT:llä 13,5 V 12 A ja PWM:llä 10 A.

Anonyymi kirjoitti:

Niin paitsi sitten MPPT-säätimellä, jossa aina on hakkuri, jolla virtaa saa lisää. Yleensä hakkuri on buck-tyyppiä, voi olla myös boost, sepic tai flyback.

30 V 10 A tuottavalla paneelill saadaan 13,5 V latausjännitteellä MPPT-säätimellä n. 21 A ja PWM-säätimellä 10 A.

Jos noita laittaa kaksi sarjaan, ovat virrat 42 A ja 10 A. Jos laittaa kaksi rinnan, 42 A ja 20 A.

Tavallisella 12 V paneelilla ero on vain 20% luokkaa eli 170 W paneelilla, jonka oikosulkuvirta on n. 10 A, saa MPPT:llä 13,5 V 12 A ja PWM:llä 10 A.

Lue lisää

Miten muka mppt muka tuplaa ammeerit ?

Anonyymi kirjoitti:

Miten muka mppt muka tuplaa ammeerit ?

Älä välitä, en itsekkään osaisi selittää.
Palataan nyt takaisin ja verrataan MPPT-aurinkosäätimen ja perinteisen aurinkosäätimen eroa. Perinteinen aurinkolataus- ja purkuohjain on vähän kuin manuaalinen vaihdelaatikko. Kun moottorin nopeus kasvaa, jos vaihdelaatikon vaihde ei nouse vastaavasti, se vaikuttaa väistämättä nopeuteen.MPPT-aurinkosäätimen latausparametrit asetetaan kuitenkin ennen tehtaalta lähtöä.Toisin sanoen MPPT-ohjain seuraa aurinkopaneelin enimmäistehokohtaa reaaliajassa, jotta aurinkopaneelin tehokkuus olisi suurin. Mitä korkeampi jännite, sitä enemmän tehoa voidaan tuottaa maksimaalisen tehoseurannan avulla, mikä parantaa lataustehokkuutta.Teoriassa MPPT-ohjainta käyttävä aurinkovoimajärjestelmä lisää hyötysuhdetta 50% perinteiseen verrattuna.Varsinaisen testimme mukaan lopullinen hyötysuhde voidaan kuitenkin kasvattaa 20% -30% ympäröivän ympäristön ja erilaisten energiahäviöiden takia. . 

Tässä mielessä MPPT-aurinkovaraus- ja purkuohjain on pakko lopulta korvata perinteinen aurinkosäädin. 


MPPT-toiminto

MPPT-ohjaimen päätehtävänä on havaita pääpiirin tasajännite ja lähtövirta, laskea aurinkokennon lähtöteho ja seurata enimmäistehokohtaa. Häiriövastus R ja MOSFET on kytketty sarjaan, ja vastuksen läpi kulkevaa keskimääräistä virtaa muutetaan muuttamalla MOSFETin käyttösuhdetta sillä ehdolla, että lähtöjännite on olennaisesti vakaa aiheuttaen siten virran häiriön. Samalla myös aurinkokennon lähtövirta ja jännite muuttuvat vastaavasti. Mittaamalla valosähkökennon lähtötehon ja jännitteen muutos ennen häiriötä ja sen jälkeen määritetään seuraavan syklin häiriösuunta.Kun häiriösuunta on oikea, aurinkoenergiapaneelin lähtöteho kasvaa.Jakso jatkaa häiriöitä samaan suuntaan ja päinvastoin, vastakkaiseen suuntaan, niin että häiriöt ja havainnot toistetaan aurinkosähköpaneelin tehon maksimoimiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Älä välitä, en itsekkään osaisi selittää.
Palataan nyt takaisin ja verrataan MPPT-aurinkosäätimen ja perinteisen aurinkosäätimen eroa. Perinteinen aurinkolataus- ja purkuohjain on vähän kuin manuaalinen vaihdelaatikko. Kun moottorin nopeus kasvaa, jos vaihdelaatikon vaihde ei nouse vastaavasti, se vaikuttaa väistämättä nopeuteen.MPPT-aurinkosäätimen latausparametrit asetetaan kuitenkin ennen tehtaalta lähtöä.Toisin sanoen MPPT-ohjain seuraa aurinkopaneelin enimmäistehokohtaa reaaliajassa, jotta aurinkopaneelin tehokkuus olisi suurin. Mitä korkeampi jännite, sitä enemmän tehoa voidaan tuottaa maksimaalisen tehoseurannan avulla, mikä parantaa lataustehokkuutta.Teoriassa MPPT-ohjainta käyttävä aurinkovoimajärjestelmä lisää hyötysuhdetta 50% perinteiseen verrattuna.Varsinaisen testimme mukaan lopullinen hyötysuhde voidaan kuitenkin kasvattaa 20% -30% ympäröivän ympäristön ja erilaisten energiahäviöiden takia. . 

Tässä mielessä MPPT-aurinkovaraus- ja purkuohjain on pakko lopulta korvata perinteinen aurinkosäädin. 


MPPT-toiminto

MPPT-ohjaimen päätehtävänä on havaita pääpiirin tasajännite ja lähtövirta, laskea aurinkokennon lähtöteho ja seurata enimmäistehokohtaa. Häiriövastus R ja MOSFET on kytketty sarjaan, ja vastuksen läpi kulkevaa keskimääräistä virtaa muutetaan muuttamalla MOSFETin käyttösuhdetta sillä ehdolla, että lähtöjännite on olennaisesti vakaa aiheuttaen siten virran häiriön. Samalla myös aurinkokennon lähtövirta ja jännite muuttuvat vastaavasti. Mittaamalla valosähkökennon lähtötehon ja jännitteen muutos ennen häiriötä ja sen jälkeen määritetään seuraavan syklin häiriösuunta.Kun häiriösuunta on oikea, aurinkoenergiapaneelin lähtöteho kasvaa.Jakso jatkaa häiriöitä samaan suuntaan ja päinvastoin, vastakkaiseen suuntaan, niin että häiriöt ja havainnot toistetaan aurinkosähköpaneelin tehon maksimoimiseksi.

Lue lisää

Tuo mppt hyöty pienissä järjestelmissä kesällä kun aurinko lämmittää paneelin 40c voi 17.5V tehopiste pudota 15V. Jos akkujännite on latausvaiheessa 14V, niin ei mppt säätimestä ole mitään hyötyä kun vielä osa tehosta muuttuu lämmöksi jonka huomaa säätimen lämpenemisenä. Myös jännitealenema johtimessa vaikuttaa mppt säätimellä ladattaessa enempi lopputulokseen näissä pienissä järjestelmissä kuin mitä pwm säätimellä. Korkeammille jännitteille mentäessä taas päästään hyviin hyötysuhteisiin mppt säätimen ansiosta koska häviöt pienenevät.

2000a

Anonyymi kirjoitti:

Miten muka mppt muka tuplaa ammeerit ?

MPPT toimii ikäänkuin muuntajaperiaatteella, hakkurilla syötetään panelista 30V x 9A = 270W muuntajan ensiökäämiin, josta energia ensin varastoituu muuntajan ferriittisysydämeen. Muuntajan toisiokäämillä voidaan ottaa magneettinen energia ulos halutun jännitteisenä virtana, vaikkapa 270W /14,2V = 19A
Tällä periaatteella paneelin koko teho saadaan ulos akulle sopivalla jännitteellä, jolloin ylimääräinen jännite muuntuu, ohmin lain hengessä, tehon kautta suuremmaksi latausvirraksi.