Kuinka yleistä on että leuka lonksuu syödessä? Minua ärsyttää niin suunnattomasti aina välillä kun muiden ihmisten kanssa olen syömässä niin hirveä lonksunta ääni kuuluu joka puraisulla...hävettää niin paljon, eikä itsestäkään tunnu mukavalta...ja tämä ongelma aina ilmaantuessaan tulee nimenomaan oikealle puolelle kasvoja.
Kuinka yleistä tämä on ja missä vaiheessa pitäisi mennä lääkäriin tämän takia, siis voiko lääkäri tehdä tälle mitään?
Kuinka yleistä tämä on ja missä vaiheessa pitäisi mennä lääkäriin tämän takia, siis voiko lääkäri tehdä tälle mitään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Leukanivelen naksuminen on kohtuullisen yleistä. Yleensä se naksuu nivelessä olevan pienen ilmamäärän vapautuessa nivelen liikkuessa, eikä ole vaarallista. paukkumisen taustalla saattaa kuitenkin olla yöllinen narskutus eli bruksaaminen, purentavika, nivelen toispuolinen kuluminen jne. Nämä saattavat kaikkia liittyä toisiinsa, olla toistensa syy ja seuraus ristiin. (Palstan vanhemmista viesteistä löytyy runsaasti aiheesta. Katso narskutus, naksuminen, purentakiskot jne.)
Kannattaa ehdottomasti käydä näyttämässä leukoja hammaslääkärille. Hän tutkii onko leukanivelen liikkeissä vikaa; toispuolisuutta, epätasaisuutta tai purentalihasten jumitusta ja kipuja. Tarvittaessa sinulle tehdään yöllä pidettävä purentakisko, jolla normalisoidaan tilanne. Jos aihetta on, siihen on hyvä puuttua varhaisessa vaiheessa, kun nivel ei ole vielä kulunut toispuoliseksi, eivätkä hampaat ole kärsineet.
Kannattaako pyytää että leuat kuvattaisiin?
Kyllä hammaslääkäri ehdottaa, jos on tarpeen. Miksi altistaa esim kilpirauhanen säteilylle, jos ei ole ihan pakko?
Kuvien informaatioarvo lienee vähäinen hammaslääkärin tekemään tutkimukseen verrattuna.
Hammaslääkäri arvioi kuvaustarpeen sen mukaan, mitä muita löydöksiä on. Jos on syytä epäillä nivelten kuluneen, saatetaan ne kuvata tilanteen selvittämiseksi.
tavallisten rtg-kuvausten informaatioarvo "lonksuvista" leuoista on minimaalinen.
jos lonksuvista leukanivelistä täytyisi jotain tarkkaa sanoa radiologisesti, pitäisi käyttää tietonetomografiaa tai magneettikuvausta.
paikkoja, missä tällainen kuvantaminen on mahdollista, lienee maailmassa vain muutamia.
tt- ja mri-laitteita toki on paljon, mutta leukanivelten spesiaalikuvien tulkitsijoita hyvin vähän.
perinteinen ortopantomografia toki rauhoittaa niin potilaan kuin lääkärinkin mieltä, koska siinä ei näy mitään erikoista...