Varmaan samaa tasoa kuin Spotifyn jakama palkkio kuunnellusta musiikkikappaleesta. Koska äänikirjojen ulosmyyntihinta on lähtökohtaisesti paljon halvempi, on yhdestä äänikirjasta tuleva tulo vain noin kahdeksasosa verrattuna painettuun kirjaan. Keskivertokirjailija saa yhdestä myydystä kirjasta noin kolme euroa, joten äänikirjasta ei montaa kymmentä senttiä tule. Ruotsalaiset ovat tässäkin kekseliäämpiä. Ruotsalaistaustaiset BookBeat ja Storytel ovat suurimmat toimijat Suomessa.BookBeat riemuitsi hiljattain 300 000 kuuntelijan rajapyykistä. Iloon on syytä, sillä luku on kolme kertaa enemmän kuin viime elokuussa. Otavassa ja Werner Söderströmissä lähes kaikista tekstivetoisista kirjoista tehdään äänikirjat, joten omistat ne sitten aina.https://yle.fi/uutiset/3-11361031
Kirjastoilla on oma e-kirjasto Celia äänikirjat joiden laina-aika on 18-28 päivää ja ne paluttaa itse itsensä. palvelu on ilmainen ja voi kuunnella netin kautta , kännykästä tabletista tietokoneesta
Kirjastoilla on oma e-kirjasto Celia äänikirjat joiden laina-aika on 18-28 päivää ja ne paluttaa itse itsensä. palvelu on ilmainen ja voi kuunnella netin kautta , kännykästä tabletista tietokoneesta
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarkennukseksi vielä: Celian äänikirjapalvelun saa käyttöön kirjaston tai oman oppilaitoksen kautta, mutta se on tarkoitettu ainoastaan henkilöille, joiden on vaikeaa tai mahdotonta lukea painettua tekstiä - esimerkiksi henkilöille, joilla on lukivaikeus, näkövamma tai heikentynyt näkö tms. Jos itsellä ei ole vammaa tai sairautta joka vaikeuttaa painetun tekstin lukemista, kirjastoilla on toki muitakin ääni- ja e-kirjapalveluita tarjolla, joita voi käyttää maksutta.
Lisätietoa: https://www.celia.fi/palvelut/
Ehkä tuo sitten vaikuttikin olevan liian hyvää ollakseen totta, eli maksa se reilu kymppi kuussa, jos haluat että sinulle luetaan ääneen kirjoja.
EU kommuunissa kaikki pitää jakaa ilmaiseksi
”jakamisen ilosta”
Itsenäisissä maissa taiteilijalla ja tuottajalla oli oikeudet
myydä tuottamiaan tuotoksia.
Kirjastot ei muutenkaan seuraa aikaansa, Esimerkiksi mitään video elokuvia ei saatu vuokralle vasta kuin 90 luvulla ja silloinkin semmoisia , joita ei halunut katsoa.
Kirjastojen verkon kautta lainattavien e- tai äänikirjojen valikoima on suppea ja niitä on vähän. Ja kaikkialla ei voi lainata.
Investoidaanko edelleen liikaa kirjastojen seiniin ja paperisiin kirjoihin? Onko järkeä että kirjastojen kalliilla käytävillä on rivissä ompelukoneita tai printteteitä.
Myös koneiden vuokraus sitoo rahaa ja kirjaston henkilökuntaa. Mitä järkeä tuollaisessa hommassa on ja milloin ensimmäinen porakoneen lainaaja hakee korvauksia?
Myös paperisia teoksia tarvitaan.
Kirjasto idea on muuten hyvä. Mutta olisi hyvä laajentaa sitä, sillä toisilla on enemmän oikeutta kirjailijan elämään kuin toisilla. Toisten kirjat kustannetaan, toisten ei. Äänikirjatuotanto olisi sillä tavalla hyvä, että kirjastopankkiin saisi tuottaa materiaalia jonkinlaisen sensuurin kautta (ei poliittinen) ja osaston valita, minne lataa. Sen jälkeen jokaisesta kuuntelukerrasta saisi itselle provikkaa eli palkkaa. Runoja voisi esim näin julkaista. Kirjastoa voisi mainostaa eri sivuilla.