Eräässä keskustelussa sivuttiin eilen naisiin liitettyjä kauneusihanteita. Mieleeni muistui aiemmin talvella Neloselta tullut dokumentti karvaisista naisista. Kysymys ei ollut ainoastaan mistään hormonihäiriöisistä vaan ihan tavallisista naisista ja heidän (jokapäiväisestä) taistelusta ihokarvoja vastaan.
Itselleni nuorena naisena dokumentti oli vapauttava kokemus. Sitä ennen en oikeasti ollut tajunnut kuinka karvaisia (myös toiset) naiset oikeasti ovat! Aikaisemmin tapanani oli salaa ja vaivautuneena nyppästä pois väärään paikkaan eksynyt ihokarva ja vaikka niin teen edelleen niin en kuitenkaan samanlaista häpeää tuntien.
Dokumentista erityisesti mieleeni jäi nainen, joka oli haastettu olemaan ajamatta ihokarvoja kuukauden ajan. Hän oli jo kauan ennen loppua ihan sekoamisen partaalla ja tokaisi, että tämä ei ole normaalia! Haastattelija tietenkin kysyi, että miten niin ei ole normaalia kun ne karvat kuitenkin kasvavat. Joku mies tähän varmastikin toteaisi, että niin, naisilla on luonnollinen tarve ajella ihokarvat pois, mutta onko se ihan niin..? Käsittääkseni geeneistä ei ole vielä semmoista geeniä löytynyt, joka pistäisi naiset raivopäisinä hävittämään jokaikisen väärään paikkaan ilmestyvän karvan.
Mutta kysymykseni on (jos tähän nyt sitten kukaan haluaa mitään sanoa), että miten te miehet suhtaudutte naisten "väärissä paikoissa" oleviin karvoihin ja olisitteko esimerkiksi valmiita siihen, että oma vaimo antaisi kaiken kasvaa? Vai onko tilanne jo kenties tälläinen? Entäpä naiset, herättääkö omat ihokarvat mitään ajatuksia?
Itselleni nuorena naisena dokumentti oli vapauttava kokemus. Sitä ennen en oikeasti ollut tajunnut kuinka karvaisia (myös toiset) naiset oikeasti ovat! Aikaisemmin tapanani oli salaa ja vaivautuneena nyppästä pois väärään paikkaan eksynyt ihokarva ja vaikka niin teen edelleen niin en kuitenkaan samanlaista häpeää tuntien.
Dokumentista erityisesti mieleeni jäi nainen, joka oli haastettu olemaan ajamatta ihokarvoja kuukauden ajan. Hän oli jo kauan ennen loppua ihan sekoamisen partaalla ja tokaisi, että tämä ei ole normaalia! Haastattelija tietenkin kysyi, että miten niin ei ole normaalia kun ne karvat kuitenkin kasvavat. Joku mies tähän varmastikin toteaisi, että niin, naisilla on luonnollinen tarve ajella ihokarvat pois, mutta onko se ihan niin..? Käsittääkseni geeneistä ei ole vielä semmoista geeniä löytynyt, joka pistäisi naiset raivopäisinä hävittämään jokaikisen väärään paikkaan ilmestyvän karvan.
Mutta kysymykseni on (jos tähän nyt sitten kukaan haluaa mitään sanoa), että miten te miehet suhtaudutte naisten "väärissä paikoissa" oleviin karvoihin ja olisitteko esimerkiksi valmiita siihen, että oma vaimo antaisi kaiken kasvaa? Vai onko tilanne jo kenties tälläinen? Entäpä naiset, herättääkö omat ihokarvat mitään ajatuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vai karvakeskustelua.
No, tulee kesällä kainalokarvat ja säärikarvat poistettua, jos hametta tai toppia aion pitää.
Muuten saavat karvat kasvaa, sinne minne kasvaa.
Minun mielestä siisti, puhdas, itsestään huolta pitävä ja luonnollinen nainen on paras. Nutulla oli ihan hyvä periaate eli vähän siistii silloin tällöin karvapeitettä, niin se riittää.
Minä jo ihmettelin, minne olit hävinnyt.
Ehti ikävä jo yllättää ;)
Hei Nuttu :D Enhän minä mihinkään hävinnyt. Mukavia naisia on kiva käydä moikkaamassa, ettei tulisi ikävä :D
Mulla on aika runsaat säärikarvat ja kainalot on myös melkoiset puskat. Samoin nännipihan ympärillä kasvaa muutamia pitkiä, mustia karvoja. Ajelen ainakin kainolokarvat kesällä, koska on mukavampi olla helteillä kun ei ole talviturkkia. Talvella en ajele mitään. Minusta on kuitenkin silloin tällöin kiva "provosoida" karvoillani. Annan runsaitten kainolokarvojeni näkyä esim. kuntosalilla, missä kaikilla muilla naisilla on siististi ajellut kainalot. Haluan näyttää, että naisten karvankasvu on täysin luonnollista eikä naisen tarvitse olla karvaton, kun sitä ei kerran miehiltäkään vaadita! Median yksipuolinen naiskuva on saanut meidät pitämään karvaisia naisia epänormaaleina, vaikka todellisuudessa täysin karvaton nainen on varmasti poikkeus. Monet naiset saattavat luulla, että runsas karvankasvu naisilla on epänormaalia, koska julkisessa kuvassa ei karvaisia naisia näy. Totuus on, että naisissa kasvaa karvoja, älkäämme unohtako sitä.
Se on kyllä ainakin omalla kohdallani tosi homma, että epänormaalilta aiemmin tuntui kun karva vaan kasvoi toisinaan muualtakin kuin vain perinteisesti sääristä ja kainaloista. Sitä kautta tulee omaan ruumiiseen vieraantunut suhde ja minä ainakin tunsin suorastaan häpeää ja ahdistusta. Ehkäpä hieman enemmän karvoja mukaan myös median naiskuviin!