Stalin tavoitteli sosialismin levittämistä Euroopassa, vaikka ei ollutkaan trotskilaisella tavalla koko maailman muuttamiseen tähtäävä internationaalinen kommunisti. Siksi ensimmäiseksi ideologiseksi sodassa muodostui hyökkäys Suomeen 1939. Talvisota ei ollut strategisesti tärkeä Neuvostoliitolle. Molotov-Ribbentrop sopimus oli jakanut Itä-Euroopan maita Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin, eikä siksi ollut mitenkään välttämätöntä tehdä hyökkäystä 1939 Suomeen. Saksan uhkaa ei ollut. Stalin voisi saavuttaa dominassin Fennos-Skandinaviassa, ja pyrkikin siihen, ilman sotaa.
Ideologisista syistä Stalin halusi kuitenkin ratkaista Suomen kysymyksen heti, sillä Suomen hallitus ei ollut lainkaan myöntyväinen Stalinin lähentymiseen alkaen 1938 Jartsev tunnusteluista Suomessa. Stalin uskoi, että Suomen regiimi luhistuisi nopeasti, sillä 1918 sisällissodan aiheuttama jakautuneisuus Suomessa oli hänestä selvää edelleen.
Stalinille olikin suuri ihmetyksen aihe, että myös Suomen työväestöön kuuluvat taistelivat sitkeästi puna-armeijaa vastaan. Sen vuoksi puna-armeijan törmätessä Mannerheim-linjaan, Stalin aloitti rauhaa koskevat tunnustelut jo joulukuussa 1939. Yhteyshenkilönä Suomen hallitukseen päin käytettiin Hella Wuolijokea, joka oli NKVD:n agentti nimellä 'runoilija'.
Stalin teki rauhan Suomen kanssa mahdollisimman nopeasti, sillä sodan kulku oli pettymys Stalinille. Puna-armeijan valtava heikkous oli ilmeistä suurissa sotatoimissa. Millään länsivaltojen uhalla ei ollut tässä päätöksenteossa merkitystä. Talvisodan jälkeen Stalin sepitti tekosyyksi sen, että tiedustelupalvelu oli antanut vääriä tietoja pommitusuhasta Bakuun yms. Jonkin tekosyyn Stalin tarvitsi sille, ettei näyttäisi itse tehneen arviointivirhettä hyökätessään Suomeen ja hävitessään sodan sille.
Ideologisista syistä Stalin halusi kuitenkin ratkaista Suomen kysymyksen heti, sillä Suomen hallitus ei ollut lainkaan myöntyväinen Stalinin lähentymiseen alkaen 1938 Jartsev tunnusteluista Suomessa. Stalin uskoi, että Suomen regiimi luhistuisi nopeasti, sillä 1918 sisällissodan aiheuttama jakautuneisuus Suomessa oli hänestä selvää edelleen.
Stalinille olikin suuri ihmetyksen aihe, että myös Suomen työväestöön kuuluvat taistelivat sitkeästi puna-armeijaa vastaan. Sen vuoksi puna-armeijan törmätessä Mannerheim-linjaan, Stalin aloitti rauhaa koskevat tunnustelut jo joulukuussa 1939. Yhteyshenkilönä Suomen hallitukseen päin käytettiin Hella Wuolijokea, joka oli NKVD:n agentti nimellä 'runoilija'.
Stalin teki rauhan Suomen kanssa mahdollisimman nopeasti, sillä sodan kulku oli pettymys Stalinille. Puna-armeijan valtava heikkous oli ilmeistä suurissa sotatoimissa. Millään länsivaltojen uhalla ei ollut tässä päätöksenteossa merkitystä. Talvisodan jälkeen Stalin sepitti tekosyyksi sen, että tiedustelupalvelu oli antanut vääriä tietoja pommitusuhasta Bakuun yms. Jonkin tekosyyn Stalin tarvitsi sille, ettei näyttäisi itse tehneen arviointivirhettä hyökätessään Suomeen ja hävitessään sodan sille.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Talvisota ei ollut ideologinen sota, Komintern nimenomaan oli luopunut maailmanvallankumous- ideologiasta.
Nimenomaan maailmanvallankumouksesta luopuminen mahdollisti Molotov - Ribbentrop sopimuksen.
Komintern oli täysin Stalinin määräysvallassa.
Stalin halusi näyttää kaveri hitlerille miten hän murtaa suomen ,-että sitä papua on jos välit rikkoutuu.
Valitettavasti tehtävä jäi kesken.
Komintern ei hyökännyt Suomeen, vaan Neuvostoliitto toimi hyökkääjänä. Euroopan sovjetisointi oli Stalin tavoitteena, kunhan Hitlerin Saksa ensin ottelisi länsimaiden kanssa.
Suomen kohtalona oli olla ensimmäinen tapaus Stalinin suunnitelmassa.
Stalinin tarkoitus oli Mein Kampfissa kuvatun ja suomessakin teutonipiireissä suositun invaasion torjuminen. Ideologista sensijaan on saksalaissuomalainen teutonien kokoustaminen Berliinissä vähän myöhemmin.
https://www.gettyimages.com/detail/news-photo/empfang-im-hotel-kaiserhof-in-berlin-zuehren-der-news-photo/545737051
Hölynpölyä. Sodan virallinen syy oli Kuusisen esittämä avunpyyntö. Neuvostoliitossa 20 vuotta asunnut pyysi apua toisesta maasta.
Kuusisen ja Stalinin järkiperäisyyden läpi toki kulakki näki. Untamo Utrion mukaan Suomessakin suunniteltiin porotalouden ja maatalouden käytännössä kollektivisoimista rehottavan mustan pörssin kaupan takia.
Suomessa 10 000 henkilö selvisi pienillä sakoilla 'kansan muonan' mustasta pörssistä, Venäjällä ja Saksassa lievin rangaistus elintarvikkeiden sabotoimisesta oli pakkotyö. Linnan kuvaama kovennettu ei pätenyt aina edes rintamajermuihin, jos oli tuttu isäntämies vastuussa porukasta.
Sehän valehteli sitten kaikille. Kuusisen suulla lapsi pientilallisten kulakkien saavan pitää entiset torppansa.