Oppositiopuolue perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo Iltalehdelle tuoreeltaan, millaisia ajatuksia EU-komission ehdotus 750 miljardin euron koronakriisin jälleenrakennuspaketista hänessä herättää.
– Tarkoituksena ilmeisesti on, että EU:n budjetista lahjoitettaisiin suurimmissa vaikeuksissa oleville maille 500 miljardia euroa. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä EU:n tuloja nostamalla jäsenmaksuja, tilittämällä suurempi osa arvonlisäveroista Euroopan unionille ja eräillä muilla keinoilla, Halla-aho arvioi.
Halla-aho pitää niin sanotun yhteisvastuun lisäämistä EU:n omien sääntöjen vastaisena asiana.
– Tässä on tietysti monenlaisia ongelmia meidän mielestämme. Ensimmäinen niistä on juridinen: se, että EU rikkoo omia sääntöjään, mikä itsessään ei ole uutta. EU on rikkonut EVM:n puitteissa sääntöjään kohta kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa sen, että oikeusvaltio on täysin alisteinen politiikalle, Halla-aho sanoo.
Euroopan vakausmekanismilla tuettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen esimerkiksi Kreikan valtion selviytymistä julkisesta velastaan. Silloin EU-komissio ja jäsenmaat asettivat ehtoja Kreikan pelastamiselle selvitystilasta.
Halla-aho tulkitsee komission koronaehdotusta siten, että rahoituksen ehdollisuutta ei oltaisi suunnittelemassa.
– Näyttäisi siltä, että mitään ehdollisuutta ei tule, toisin kuin finanssikriisin jälkeisissä tukipaketeissa. Jäsenmailta ei edellytettäisi rakenteellisia muutoksia, joiden kautta ne saisivat taloutensa parempaan kuntoon.
EU:n omien sääntöjen rikkomista tai venyttämistä Halla-aho pitää huonona viestinä kansalaisille.
– Se on minun mielestäni erittäin huono merkki sellaiselta organisaatiolta, joka pyrkii jäsenmaiden suuntaan markkinoimaan itseään oikeusvaltion turvana ja takaajana, Halla-aho sanoo.
– Tarkoituksena ilmeisesti on, että EU:n budjetista lahjoitettaisiin suurimmissa vaikeuksissa oleville maille 500 miljardia euroa. Tämä rahoitettaisiin lisäämällä EU:n tuloja nostamalla jäsenmaksuja, tilittämällä suurempi osa arvonlisäveroista Euroopan unionille ja eräillä muilla keinoilla, Halla-aho arvioi.
Halla-aho pitää niin sanotun yhteisvastuun lisäämistä EU:n omien sääntöjen vastaisena asiana.
– Tässä on tietysti monenlaisia ongelmia meidän mielestämme. Ensimmäinen niistä on juridinen: se, että EU rikkoo omia sääntöjään, mikä itsessään ei ole uutta. EU on rikkonut EVM:n puitteissa sääntöjään kohta kymmenen vuoden ajan. Tämä osoittaa sen, että oikeusvaltio on täysin alisteinen politiikalle, Halla-aho sanoo.
Euroopan vakausmekanismilla tuettiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen esimerkiksi Kreikan valtion selviytymistä julkisesta velastaan. Silloin EU-komissio ja jäsenmaat asettivat ehtoja Kreikan pelastamiselle selvitystilasta.
Halla-aho tulkitsee komission koronaehdotusta siten, että rahoituksen ehdollisuutta ei oltaisi suunnittelemassa.
– Näyttäisi siltä, että mitään ehdollisuutta ei tule, toisin kuin finanssikriisin jälkeisissä tukipaketeissa. Jäsenmailta ei edellytettäisi rakenteellisia muutoksia, joiden kautta ne saisivat taloutensa parempaan kuntoon.
EU:n omien sääntöjen rikkomista tai venyttämistä Halla-aho pitää huonona viestinä kansalaisille.
– Se on minun mielestäni erittäin huono merkki sellaiselta organisaatiolta, joka pyrkii jäsenmaiden suuntaan markkinoimaan itseään oikeusvaltion turvana ja takaajana, Halla-aho sanoo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Avaushan tämä vasta oli.Eiköhän se saa parlamentissa kovan löylytyksen.
Yhteisvastuu on kinkkinen asia, mutta mikä olisi vaihtoehto. Siis todellinen?
Eu:n purku