"Euroopan komissio ehdottaa lainojen takaisin maksua ennen kaikkea uusilla EU-veroilla: päästökaupan laajentamisella, hiiliverolla, digiverolla sekä verottamalla suuryritysten toimintaa jollain tapaa.
Jo aiemmin on ehdotettu muoviveroa ja yksinkertaista arvonlisäveroa.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen pitää verotusoikeutta poliittisesti suurena siirtona, josta on käytävä laaja poliittinen keskustelu".
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/ac4bda5f-33ba-4ec3-bc0e-4fa99a36a0f4
”Tämä on vasta komission pohja, seuraava budjetti on määrä sopia loppuvuoden aikana. Komission velanotto- ja veronkanto-oikeus ovat suuria periaatteellisia keskusteluja, joista käytävä laaja poliittinen keskustelu!”
Ronkaisen mukaan veronanto-oikeus komissiolle edellyttää perussopimuksen muutosta, mikä ottanee aikaa.
Ronkaisen mukaan budjetti ei kasva merkittävästi, mutta brexitin myötä iso maksaja lähtee, joten muun muassa Saksan ja Suomen maksuosuudet kasvavat. Brexitin jälkeen käydään neuvottelut maksuosuuksista ja asiaan voidaan Ronkaisen mukaan palata seuraavan kerran, kun seuraavasta budjetista aletaan sopia.
Eurooppalaiseen politiikkaan, filosofiaan ja aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija, dosentti Timo Miettinen katsoo, että ehdotuksen pihvi on poliittisessa toimivallassa, ei niinkään paljon puhuttavissa rahasummissa. EU:lle tulisi oikeus lainanottoon ja eurooppalaisten investointien rahoittamiseen muuten kuin jäsenmaksuilla. Takaisinmaksu alkaisi vuonna 2028 osin ympäristöön liittyvillä veroluonteisilla maksuilla.
”Ehdotusta pidetään oikeudellisesti haastavana, mutta nähdäkseni ei ole selvää, rikkoisiko tämä varsinaisesti SEUT 125 artiklaa. Olennaista on, ettei EU ota tässä ratkaisussa jäsenvaltioiden velkoja kannettavakseen”, Miettinen tviittaa.
Jo aiemmin on ehdotettu muoviveroa ja yksinkertaista arvonlisäveroa.
Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen pitää verotusoikeutta poliittisesti suurena siirtona, josta on käytävä laaja poliittinen keskustelu".
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/ac4bda5f-33ba-4ec3-bc0e-4fa99a36a0f4
”Tämä on vasta komission pohja, seuraava budjetti on määrä sopia loppuvuoden aikana. Komission velanotto- ja veronkanto-oikeus ovat suuria periaatteellisia keskusteluja, joista käytävä laaja poliittinen keskustelu!”
Ronkaisen mukaan veronanto-oikeus komissiolle edellyttää perussopimuksen muutosta, mikä ottanee aikaa.
Ronkaisen mukaan budjetti ei kasva merkittävästi, mutta brexitin myötä iso maksaja lähtee, joten muun muassa Saksan ja Suomen maksuosuudet kasvavat. Brexitin jälkeen käydään neuvottelut maksuosuuksista ja asiaan voidaan Ronkaisen mukaan palata seuraavan kerran, kun seuraavasta budjetista aletaan sopia.
Eurooppalaiseen politiikkaan, filosofiaan ja aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija, dosentti Timo Miettinen katsoo, että ehdotuksen pihvi on poliittisessa toimivallassa, ei niinkään paljon puhuttavissa rahasummissa. EU:lle tulisi oikeus lainanottoon ja eurooppalaisten investointien rahoittamiseen muuten kuin jäsenmaksuilla. Takaisinmaksu alkaisi vuonna 2028 osin ympäristöön liittyvillä veroluonteisilla maksuilla.
”Ehdotusta pidetään oikeudellisesti haastavana, mutta nähdäkseni ei ole selvää, rikkoisiko tämä varsinaisesti SEUT 125 artiklaa. Olennaista on, ettei EU ota tässä ratkaisussa jäsenvaltioiden velkoja kannettavakseen”, Miettinen tviittaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomi siirtää päätövallan EU:lle ja tyytyy tähän.