Kolmen kuukauden Euroopan laajuinen koronasulku on hämmentänyt ihmisiä. Yhtäältä on odotettu EU:n yhtenäisiä ohjeita, toisaalta jäsenmaat ovat nopeassa kriisitilanteessa toimineet niin kuin omilta poliitikoilta on oikeus odottaa, maakohtaisesti.
Keskiviikko oli lähtölaukaus normaaliin ainakin poliittisesti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komission koronaviilatun ehdotuksen(siirryt toiseen palveluun) unionin tulevien vuosien budjetista ja jälleenrakennusrahastosta(siirryt toiseen palveluun). 1 850 miljardia euroa on iso summa rahaa.
Bryssel ja Belgia ovat palautumassa entiselleen. EU-parlamentin täysistuntosalikin näytti lähes normaalilta, kun von der Leyen julkisti koronapakettinsa. Esitystä seurasi paikan päällä koko komissio, poliittisten ryhmien puheenjohtajat ja jo iso joukko europarlamentaarikkoja. Ainoat epänormaalit elementit olivat maskit ja turvavälit. Etätyö on edelleen sääntö sekä komissiossa että parlamentissa. Iltapäivällä komission pihalla oli jo iso joukko tiedotusvälineitä haastattelemassa komissaareja kasvotusten, tietysti turvaväliä noudattaen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti koronapaketin julkistuksen jälkeen, että EU:n huippukokous pidetään suunnitellusti vain päivällä kutistettuna 19. kesäkuuta. Toteutuuko huippukokous fyysisesti saman pöydän ääressä vai etänä videoyhteyden välityksellä on vielä auki. Kaikki riippuu korona- eli turvallisuustilanteesta.
Kun EU-maat avaavat pikkuhiljaa elämäänsä, kulkurajoitteita, taloutta ja sosiaalista elämää, avautuu myös yhteinen politiikan teko.
Koronapandemian tuhojen korjaaminen on pitkä tie. Odotan ilolla ja innolla poliittisia keskusteluja jäsenmaissa ja niiden kesken, koska se on normaalia.
Taloudelliset korjaustoimet vaativat suuria päätöksiä, ehkä jopa poliittisia uhrauksia.
Kun armeijakielellä puhutaan, että “ketään ei jätetä”, niin kysyn voiko se päteä myös siviilielämän kriisitilanteessa. Koko Euroopan etua ajava komissio tuntuu ajattelevan niin, mutta ovatko jäsenmaat samaa mieltä – siitä lisää tulevina kuukausina.
Keskiviikko oli lähtölaukaus normaaliin ainakin poliittisesti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komission koronaviilatun ehdotuksen(siirryt toiseen palveluun) unionin tulevien vuosien budjetista ja jälleenrakennusrahastosta(siirryt toiseen palveluun). 1 850 miljardia euroa on iso summa rahaa.
Bryssel ja Belgia ovat palautumassa entiselleen. EU-parlamentin täysistuntosalikin näytti lähes normaalilta, kun von der Leyen julkisti koronapakettinsa. Esitystä seurasi paikan päällä koko komissio, poliittisten ryhmien puheenjohtajat ja jo iso joukko europarlamentaarikkoja. Ainoat epänormaalit elementit olivat maskit ja turvavälit. Etätyö on edelleen sääntö sekä komissiossa että parlamentissa. Iltapäivällä komission pihalla oli jo iso joukko tiedotusvälineitä haastattelemassa komissaareja kasvotusten, tietysti turvaväliä noudattaen.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti koronapaketin julkistuksen jälkeen, että EU:n huippukokous pidetään suunnitellusti vain päivällä kutistettuna 19. kesäkuuta. Toteutuuko huippukokous fyysisesti saman pöydän ääressä vai etänä videoyhteyden välityksellä on vielä auki. Kaikki riippuu korona- eli turvallisuustilanteesta.
Kun EU-maat avaavat pikkuhiljaa elämäänsä, kulkurajoitteita, taloutta ja sosiaalista elämää, avautuu myös yhteinen politiikan teko.
Koronapandemian tuhojen korjaaminen on pitkä tie. Odotan ilolla ja innolla poliittisia keskusteluja jäsenmaissa ja niiden kesken, koska se on normaalia.
Taloudelliset korjaustoimet vaativat suuria päätöksiä, ehkä jopa poliittisia uhrauksia.
Kun armeijakielellä puhutaan, että “ketään ei jätetä”, niin kysyn voiko se päteä myös siviilielämän kriisitilanteessa. Koko Euroopan etua ajava komissio tuntuu ajattelevan niin, mutta ovatko jäsenmaat samaa mieltä – siitä lisää tulevina kuukausina.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onpa ikäviä uutisia EU-vihaajille...
Mitähän nämä EU vihaajat oikein ajattelevat ja odottavat ?
Luultavasti jotain sellaista joka valaisisi perusteita miksi ehdotetut toimenpiteet ovat ainoita vaihtoehtoja, joista joku voisi hyötyä ja se on joiltain poissa tai tätä ei voi mitenkään muuten perustella.
Maksettava nyt on jostain vaikka ei se nyt mukavaa ole, mutta niin se nyt vaan on.
Ehkä odotuksia komission omista näkemyksestä tarkemmin, miten sen ehdotukset tosiaan koetaan jäsenmaissa, ja vaikka tarkoitukset onkin pyhiä, miten tässä muuten nyt voitaisiin toimia.
Ehkä sopivaa olisi tosin perustella EU:n omien sopimusten tulkintaa miksi ne ovat alusta vähitellen muuttuneet ja sopivan hyvin tässäkin laveasti tulkittaviksi kun EU itse aikonee ryhtyä velanottajaksi ja rahoittajaksi, jäsenmaiden keskuspankin EKP:n sijaan ?
Onhan monta muutakin perustelua kaipaavaa näkemystä, joita olisi syytä valaista.
Epäselvää sekin mitä tarkoittaa yhtenäinen Eurooppa ? Ei kai jäsenvaltiot ole edelleenkään
keskenään samoin lähtökohdin ja mahdollisuuksin jäseniä, keskinäiset erot ovat edelleen suuria, eikä ne erot sen kummemmin ole kutistuneet , eikä maantiede muuttunut, vaikka pohjoisnapa vaeltaa koko ajan.
Epäselvältä vaikuttaa
Hmmm
Suomen hallituksen perusteluista kuullaan,kunhan se ehtii komission ehdotusta käsitellä.
Se on myös eduskunnassa hyväksyttävä.
Järkevät ihmiset lähtevät ilolla mukaan, sillä tämä on nopein tie elvytykseen.
Persut vastustavat uusnatsien ja kommunistien tuella. mutta mitäpä tuosta.
EU:n elimet työskentelevät koko ajan,mutta enimmäkseen etäyhteyksin,joten ne eivät juuri saa uutistilaa.
Kesä aikana saadaan selvyyttä,kunhan hallitukset pääsevät komission esityksen kimppuun. Valtioillahan päätösvalta on, ei komissiolla.Ylin elin on Eurooppa-neuvosto,joka ei ole tukipakettia käsitellyt.