EUROOPAN komissio ehdottaa lisärahoitusta kehitysapuun ja kansainväliseen toimintaan. Ehdotus on osa seuraavien seitsemän vuoden EU-budjettia, josta jäsenmaat etsivät yhteisymmärrystä seuraavissa kokouksissaan. Budjettikausi alkaa ensi tammikuussa.
Valtaosa lisärahoituksesta tulee suoraan kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd) pöydälle. Urpilaisen osasto hallinnoi jo valmiiksi kymmenien miljardien eurojen budjettia.
Komissio uusi ehdotus toisi 16,5 miljardia euroa lisää rahaa verrattuna aiempaan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotukseen. Uuden ehdotuksen mukaan ulkosuhderahoitusta olisi tulevassa budjetissa 118,5 miljardia euroa.
Urpilainen kuvaa koronapandemiakriisiä armottomaksi. Se on jo läpivalaissut yhteiskuntiemme vahvuudet ja epäkohdat, Urpilainen sanoo tiedotustilaisuudessa.
”Tasa-arvoiset yhteiskunnat, joissa ihmisillä on hyvä pääsy peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, pärjäävät paremmin myös tässä kriisissä. Samaan aikaan on selvää, että jälleen kerran käy niin, että heikoimmat – on kyse sitten yhteiskunnista tai heikoimmista ihmisistä yhteiskunnissamme – kokevat kriisin raskaimmin”, Urpilainen täydentää sähköpostitse.
Rahoituksesta 16,6 miljardia euroa on lisätukea koronasta kärsiville ja siitä toipuville maille. Valtaosa yli sadan miljardin rahoituspotista eli ehdotuksen mukaan noin 86 miljardia euroa, jaetaan EU:n naapuruus- kehitys- ja kumppanuusohjelman kautta. Urpilaisen mukaan rahan jakosuhteet päätetään vasta myöhemmin.
Osa rahoituksesta tulee viime viikolla ehdotetun elpymisrahaston kautta. Päätös 750 miljardin euron elpymis- ja hätärahoituksesta tehdään yhdessä budjettipäätöksien kanssa.
Valtaosa lisärahoituksesta tulee suoraan kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd) pöydälle. Urpilaisen osasto hallinnoi jo valmiiksi kymmenien miljardien eurojen budjettia.
Komissio uusi ehdotus toisi 16,5 miljardia euroa lisää rahaa verrattuna aiempaan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotukseen. Uuden ehdotuksen mukaan ulkosuhderahoitusta olisi tulevassa budjetissa 118,5 miljardia euroa.
Urpilainen kuvaa koronapandemiakriisiä armottomaksi. Se on jo läpivalaissut yhteiskuntiemme vahvuudet ja epäkohdat, Urpilainen sanoo tiedotustilaisuudessa.
”Tasa-arvoiset yhteiskunnat, joissa ihmisillä on hyvä pääsy peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, pärjäävät paremmin myös tässä kriisissä. Samaan aikaan on selvää, että jälleen kerran käy niin, että heikoimmat – on kyse sitten yhteiskunnista tai heikoimmista ihmisistä yhteiskunnissamme – kokevat kriisin raskaimmin”, Urpilainen täydentää sähköpostitse.
Rahoituksesta 16,6 miljardia euroa on lisätukea koronasta kärsiville ja siitä toipuville maille. Valtaosa yli sadan miljardin rahoituspotista eli ehdotuksen mukaan noin 86 miljardia euroa, jaetaan EU:n naapuruus- kehitys- ja kumppanuusohjelman kautta. Urpilaisen mukaan rahan jakosuhteet päätetään vasta myöhemmin.
Osa rahoituksesta tulee viime viikolla ehdotetun elpymisrahaston kautta. Päätös 750 miljardin euron elpymis- ja hätärahoituksesta tehdään yhdessä budjettipäätöksien kanssa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On syntynyt vaikutelma koronakriisi on jonkinlainen tilaisuus sen varjolla ja siihen sisältyen kehittää monia erilaisia instrumentteja kehitysnäköala ja kriisistä toipumisen tavoitteita edistäen.
Mutta vaikka tukitoimia kuinka laajennettaisiin, eivät tukitoimet aitoa innovaatioita ja kestävää talousrakenteita pistemäisinä avustuksina edistä.
On oltava jokseenkin epäilevä kehitysavun toiminnasta, sen vaikutukset ovat enemmän kulutusta kasvattavia, riippuen miten se kohdistetaan.
Ympäristön säilyttämiseen ja vastaaviin pysyvyyttä edistävien aikeiden kautta
esim. metsittäminen tai aavikoitumisen hidastaminen Afrikassakin vaikutukset voisivat toteutua hyödyttäväksi.
Teknologian siirtoa ja kulutuskäytäytymistä tukevilla tavoilla tukitoimet kiihdyttävät yksipuolisesti kohdealueitaan vääriin lopputuloksiin.
Onkohan EU ohjelmilla näkemyksiä miten tukitoimet todellisuudessa vaikuttavat ?
Ainakin lisärahoituksen määrät ovat sellaisia, että EU ei taida enää elää todellisuudessa
Ei enää pitkään aikaan.