Pilvisyyden tapauksessa kilpailevat albedoefekti ja "kasvihuone-efekti". Albedoefekti näyttää pääsevän niskan päälle. Näin se pitää olla, koska muuten lämpötila olisi karannut jo ajat sitten, kun vettä on yllin kyllin tarjolla merissä.
Että sellainen termostaatti.
0Äänestä
Anonyymi
Pikaistuksissa vedetty johtopäätös olisi -16 C, mutta se tuntuu aika tuhdilta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pikaistuksissa vedetty johtopäätös olisi -16 C, mutta se tuntuu aika tuhdilta.
S-B-kaavalla saataisiin -5 C. Se lienee jo lähempänä totuutta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
S-B-kaavalla saataisiin -5 C. Se lienee jo lähempänä totuutta.
Miten pääsit S-B kaavalla tuohon arvioon ?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten pääsit S-B kaavalla tuohon arvioon ?
((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T
P = e s T^4 dP= e s 4 T^3 dT dP/P = 4 dT/T dT= ((dP/P)/4)*T
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T
P = e s T^4 dP= e s 4 T^3 dT dP/P = 4 dT/T dT= ((dP/P)/4)*T
Pätevä tapa päätellä pienten muutosten merkitystä olettaen tosiaan että ainoa vaikuttava asia on S-B - laki. Havaintojen kanssa vertaamista sitten vaikeuttaa se, että muutoksia vahvistavien tai vaimentavien ilmiöiden vaikutusta ei kovin hyvin ole vielä saatu määritettyä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T
P = e s T^4 dP= e s 4 T^3 dT dP/P = 4 dT/T dT= ((dP/P)/4)*T
En kyllä ymmärrä, 287 on alailmakehän lämpötila, keskimääräinen säteilylämpötila on 255 K .
Ei kai tuon 16 W vaikutusta alailmakehään voi noin arvioida, se 16 W sisältää kaiketi auringon säteilytehon blokkauksenkin, ja aurinkoisella puolella säteilyteho ei ole sana kuin keskimääräinen, jne.
0Äänestä
Anonyymi
Ilmaston lämmönnousu korreloi hyvin hiilidioksidipitoisuuden nousun kanssa.
Jokaiselle lentokoneelle oma pilvisyyttä lisäävää kemikaalivanaa tuottava härpäke pakolliseksi niin kyllä pilvisyys lisääntyy. Saavat salkkarit samalla vettä myllyynsä!
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jokaiselle lentokoneelle oma pilvisyyttä lisäävää kemikaalivanaa tuottava härpäke pakolliseksi niin kyllä pilvisyys lisääntyy. Saavat salkkarit samalla vettä myllyynsä!
Pilvisyyden lisäämisen sijaan varjostusta on saavutettavissa myös suurilla hiukkaspäästöillä ilmakehään. Lämpötilaa saataisiin selvästi alaspäin polttamalla muutaman vuoden välein sopiva määrä Siperian metsää mustaksi noeksi sen yläpuolella räjäytetyn ydinpommin avulla, jonka tuottama sienipilvi nostaa maaperästä ja palaneesta metsästi irtoavat hiukkaset stratosfääriin asti.
Hieno kirjoitelma pitkästä aikaa. Kiitos siitä. Minusta ei oikein haluta tietää mikä aiheutti tuntuvan kylmenemisen samaan aikaan kun 1950-luvulla alkoi CO2 n määrä nousta jyrkästi. Kirjoitetaan vain että lämpötila eli lämpeneminen seuraa CO2n nousua. Ei pidä paikkaansa historiassa eikä nykyaikanakaan. On niin monta seikkaa jotka merkitsevät näissä pienissä(n.1-2C astetta) lämmönnousuissa ja laskuissa. Suurin osa niistä on luonnollisia eli syklisiä syitä.
0Äänestä
Anonyymi
Jokainen voi tuntea vaikutuksen olemalla auringossa, ja kun pilvi tulee eteen, niin alkaa paleltaa. Vaikutus on huomattava, koska vesi / vesihöyry blokkaa säteilyn täysin.
0Äänestä
Anonyymi
Pilvet ei yksinomaan jäähdytä. Ne hillitsee ainoastaan auringonvalon pääsyn maahan saakka. Yö aikaan pilvet lämmittää toimien peitteen lailla estäen lämmön haihtumisen avaruuteen. Jos ette muuten tajua niin katsokaa, mitä mittari näyttää pilvettömänä yönä ja pilvisenä.
0Äänestä
Anonyymi
Ei yhtään, siis itsessään. Kyllähän pilvet heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen ja estävät lämpöä haihtumasta avaruuteen, mutta toisaalta kyllähän ne absorvoidat lämpöä itseensä. En osaa sanoa, en tunne riittävästi pilvien fysiikkaa osatakseni vastata tuohon.
0Äänestä
Anonyymi
Ei ole kysymys pelkästään pilvistä vaan ilmankosteudesta myös.
0Äänestä
Anonyymi
Juuri. Ennen pilviksi tiivistymistään vesi on höyrynä (kaasu).
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri. Ennen pilviksi tiivistymistään vesi on höyrynä (kaasu).
Höyry absorboi periaatteessa samaan tapaan kuin hiilidioksidi.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höyry absorboi periaatteessa samaan tapaan kuin hiilidioksidi.
Lisäksi CO2n osuus lämpnemisestä on lähes kokonaan kyllästynyt eli se ei enää lisää lämpötilaa paljoakaan itse. Ikävä totuus lämpenemishörhöille.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäksi CO2n osuus lämpnemisestä on lähes kokonaan kyllästynyt eli se ei enää lisää lämpötilaa paljoakaan itse. Ikävä totuus lämpenemishörhöille.
Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.
Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.
Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia. Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan. Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.
Tuossa julkaisussa ei ollut mitään kiinnostavaa minulle. Logaritmisesti tietenkin mutta sitä ei mainosteta suuremmin, Se tarkoittaa sitä kyllästymistä, koska CO2n kapea väli on jo lähes täynnä. NS helmat ovat vain pieniä alaltaan joka on CO2n absorptioväli. Pitääkö laittaa taas se Niemisen käyrästö peliin?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa julkaisussa ei ollut mitään kiinnostavaa minulle. Logaritmisesti tietenkin mutta sitä ei mainosteta suuremmin, Se tarkoittaa sitä kyllästymistä, koska CO2n kapea väli on jo lähes täynnä. NS helmat ovat vain pieniä alaltaan joka on CO2n absorptioväli. Pitääkö laittaa taas se Niemisen käyrästö peliin?
Toistat itseäsi ja yrität selittää ilmiötä pois. Kun CO2 määrä lisääntyy niin sen aiheuttama absorptiokin lisääntyy.
Logaritminen kasvu absorptiopiikkien keskikohdan saturaation vuoksi tarkoittaa, että kun hiilidoksidin määrä kasvaa kaksinkertaiseksi niin sen aiheuttaman absorption määrä kasvaa mutta ei lineaarisesti eli kaksinkertaiseksi vaan vähemmän. Eli siis hiilidioksidin määrän kasvu edelleenkin lisää säteilypakotteen määrää ja sitä kautta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toistat itseäsi ja yrität selittää ilmiötä pois. Kun CO2 määrä lisääntyy niin sen aiheuttama absorptiokin lisääntyy.
Logaritminen kasvu absorptiopiikkien keskikohdan saturaation vuoksi tarkoittaa, että kun hiilidoksidin määrä kasvaa kaksinkertaiseksi niin sen aiheuttaman absorption määrä kasvaa mutta ei lineaarisesti eli kaksinkertaiseksi vaan vähemmän. Eli siis hiilidioksidin määrän kasvu edelleenkin lisää säteilypakotteen määrää ja sitä kautta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
Et kommentoinut yllä olevaa ollenkaan kun ilmeisesti taidot eivät riitä siihenkään.
Lähes koko alue on kyllästynyt ihmisen toiminnan vuoksi joten tuloksena tulee olemaan totaalinen kyllästyminen , eli lämpeneminen pysähtyy CO2n osalta. Älä huoli , koska olemme lämpimällä 400 vuotisella syklillä joten aurinkominimeistä huolimatta lämpeneminen jatkuu maltillisesti ja välillä paljonkin alaspäin mennen.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet erehtynyt.
Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia. Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan. Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.
Saisinko saman selkokielellä ja mielellään käyttäen Niemisen kaavaa, kiitos. Asia on tärkeä monille harrastajille ja asiantuntijoilekin. Logaritminen tehon lisääntyminen johtuu kyllästymisestä eli voisiko se jopa kyllästyä kokonaan? Vaihtoehtoisesti CO2n teho menee niin pieneksi ,että...
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saisinko saman selkokielellä ja mielellään käyttäen Niemisen kaavaa, kiitos. Asia on tärkeä monille harrastajille ja asiantuntijoilekin. Logaritminen tehon lisääntyminen johtuu kyllästymisestä eli voisiko se jopa kyllästyä kokonaan? Vaihtoehtoisesti CO2n teho menee niin pieneksi ,että...
Tämä näyttää olevan usein toistuva kysymys. Yritän katsoa löytyisikö jostakin valmista sivua jolla asia on esitetty vai pitäisikö minun laatia yksinkertainen esitys asiasta. Sen verran usein tätä samaa on tuotu esille.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet erehtynyt.
Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia. Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan. Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.
Edelleenkin Co2n teho toimii logaritnmisesti eli määrän tuplaus ei tuplaa tehoja. Korjaa jos on väärin. Siis tilaa ei kohta enää ole CO2n toimia. Kyllästyminen!
Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota. Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota. Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.
Logaritmisuus pätee, selitykset vain vaihtelevat. Näinhän se on ilmaston lämpenemisessäkin tilanne.
Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota. Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.
Eli asioiden sekoittamisella sekoitetaan yleisön mieltä ja saadaan paniikkia aikaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.
CO2 piikkien helmat nousevat näkyviin kauempaa sen pitoisuuden kasvaessa eli absorption määrä lisääntyy piikkien levetessä. Samalla lyhenee lämpösäteilyn vapaa kulkumatka erityisesti alailmakehässä eli ilmasto lämpenee suuremman määrän e nergiaa varastoituessa ilmaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.
Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.
Näin se logaritmisuus vaikuttaa CO2:n säteilypakotteessa
Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.
Tavallaan CO2 on tehnyt jo tehtävänsä, vaikka se tietysti edelleenkin aiheuttaa jonkin verran lämpenemistä.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.
Epäilys kavan pätevyydestä pienillä pitoisuuksilla herää siitä, että jos C0=1 ppm ja sitten C=2 ppm, niin pakote on 3.7 W/m2 eli sama kuin pitoisuuden tuplaamisesta esiteollisesta ajasta. Tuota on vaikea uskoa.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.
Kun CO2sella on määrätty väli niin totta kai sen teho loppuu kun väli on täynnä. Miksei? Ensin teho heikkenee ja sitten loppuu. Senjälkeen ei tarvita kun kunnon aurinkominimi niin koko sirkus päättyy kunnes alkaa taas uudestaan. Syklit!
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.
Erittäin hidas on lähes sama kuin 0
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Erittäin hidas on lähes sama kuin 0
Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.
Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x
P = P=5.3*log(C/C0) P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10) P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0) dP/dC = 2.3*(1/C)
Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.
Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x
P = P=5.3*log(C/C0) P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10) P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0) dP/dC = 2.3*(1/C)
Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.
On jo kokonaan täyttyneitä osioita absoptio- kaavassa ja CO2n kapea väli on jo lähes täyttynyt ja sekään ei ole CO2n yksinomainen väli vaan myös vesihöyryn väli. Siltä osin ei voi enää absorbtio kasvaa vaan vapaa väli josta lämpöenergia pääsee läpi on CO2n välin ulkopuolella. Turhaa kaavojasi lähettelet,ei mene läpi.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.
Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x
P = P=5.3*log(C/C0) P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10) P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0) dP/dC = 2.3*(1/C)
Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.
Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.
HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa kuvassa hiilidioksidin määrän lisääntyminen saa CO2 absorptiopiikkien helmat nousemaan ja piikin levenemään.
Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.
HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.
Onpas epäselvä verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.
Tuonhan nyt kaikki ymmärtävät. Teho heikkenee...
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
CO2 piikkien helmat nousevat näkyviin kauempaa sen pitoisuuden kasvaessa eli absorption määrä lisääntyy piikkien levetessä. Samalla lyhenee lämpösäteilyn vapaa kulkumatka erityisesti alailmakehässä eli ilmasto lämpenee suuremman määrän e nergiaa varastoituessa ilmaan.
Eli teho vain heikkenee kunnes lopahtaa lähes kokonaan.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onpas epäselvä verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet.
Niemisen käyrässä onkin se vika, että se ei pidä paikkaansa...
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa kuvassa hiilidioksidin määrän lisääntyminen saa CO2 absorptiopiikkien helmat nousemaan ja piikin levenemään.
Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.
HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.
Nyt sitten saturoituminen onkin jo totta.....koettakaa jo päättää onko sillä merkitystä vai ei?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niemisen käyrässä onkin se vika, että se ei pidä paikkaansa...
Se on aivan pätevä ja selvä käyrästö jota pitäisi käyttää selvyyden osoittamiseksi. Yksinkertainen ja samassa kuvassa kaikki tärkeät asiat. Mikä siinä ei ole totta? Noin harrastelijana ja poliitikkona voit näin kirjoittaa?
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on aivan pätevä ja selvä käyrästö jota pitäisi käyttää selvyyden osoittamiseksi. Yksinkertainen ja samassa kuvassa kaikki tärkeät asiat. Mikä siinä ei ole totta? Noin harrastelijana ja poliitikkona voit näin kirjoittaa?
Näetkö Niemisen käyrän avulla sen, että CO2 piikkien kohdalla ei ole vesi saturoinut absorptiota? Jos et näe niin käyrä on harhaanjohtava eli vääriä.
"verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet."
Ikäviä sellaiset todellisuutta paremmin vastaavat käyrät, joista näkyy että CO2 lisääminen lisää säteilypakotetta. Tuo yliopiston opetusmateriaalissa esitetty käyrä on tarkempi ja paremmalla asteikolla varustettu. Jos haluat tarkimman käyrän niin sen saat HITRAN - tietokannasta.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näetkö Niemisen käyrän avulla sen, että CO2 piikkien kohdalla ei ole vesi saturoinut absorptiota? Jos et näe niin käyrä on harhaanjohtava eli vääriä.
"verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet."
Ikäviä sellaiset todellisuutta paremmin vastaavat käyrät, joista näkyy että CO2 lisääminen lisää säteilypakotetta. Tuo yliopiston opetusmateriaalissa esitetty käyrä on tarkempi ja paremmalla asteikolla varustettu. Jos haluat tarkimman käyrän niin sen saat HITRAN - tietokannasta.
Katso itse. Olen jo monta kertaa tuonut sen palstalle ja se on selkein tietämäni, tiedemiehen työtä. Totta kai CO2lla on vielä tilaa hieman lämmittää maailmaa mutta tila on jo mahdottoman pieni, siksi koko saturaatiokäsite siinä. Tuo epäselvä raapustus jonka joku alarmisti toi palstalle on aivan mahdoton raakile. Grafiikan tarkoitus on selventää tilannetta eikä hämärtää sitä.
No jönsseli, koitappa nyt poistaa. Ei näitä totuuksia saada piiloon poistelemalla viestejä ja koittamalla rajoittaa viestinnän vapautta, kuten teillä kommunisteilla tuntuu olevan luulona.
Pilvillä on paljon suurempi merkitys ilmaston suhteen, kuin hivenkaasu hiilidioksidilla, jolla ei ole ilmaston lämpötilan kanssa mitään tekemistä.
Tuo Gosselinin ilmastoon liittyvän koulutustaustan puuttumisen kertova sivu on löydettävissä alla olevilla hakusanoilla:
Pierre Gosselin CCA (Quebéc, QC)
Oman alansa asiantuntija hän on mutta se oma ala ei liity ilmastoon.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo Gosselinin ilmastoon liittyvän koulutustaustan puuttumisen kertova sivu on löydettävissä alla olevilla hakusanoilla:
Pierre Gosselin CCA (Quebéc, QC)
Oman alansa asiantuntija hän on mutta se oma ala ei liity ilmastoon.
Työ- ja ympäristöterveyden asiantuntija jolla ilmastoasiat ovat harrasteena.
0Äänestä
Anonyymi
Akuankka-linkkiä pukkaa.
0Äänestä
Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Akuankka-linkkiä pukkaa.
Jonaksella pukkaa paniikkia.
0Äänestä
Anonyymi
Kokeile ihan ite rantsussa nyt kesällä. Kun suulis griinaa on kuuma, kun pilvet menee eteen on galsa. Ei se sen kummempaa tiedettä ole.
0Äänestä
Anonyymi
Simonahon mukaan "Kun poistaa kaikki sääolosuhteet jotka viilentävät Maailmaa, jäljelle sää ilmasto. akselin ollessa 90 asteen kulmassa Au'rinkoon, ilmasto on tietenkin lämpimämpi päiväntasaajalla joka on lähimpänä Aurinkoa, josta se portaittain laskee Pohjoista ja Etelää kohden".
Vastaukset 72
Vanhimmat
Tiedemiseten mukaan CO2-pitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa noin 4 W/m2 säteilypakotteen. Tästä arvioidaan aiheutuvan noin 4 C lämpötilanousu.
Pilvisyyden pakotteeksi arvioidaan keskimäärin noin -16 W/m2. Paljonko on jäähdysvaikutus asteina ?
linkki http://cimss.ssec.wisc.edu/wxwise/homerbe.html tässä
Pilvisyyden tapauksessa kilpailevat albedoefekti ja "kasvihuone-efekti". Albedoefekti näyttää pääsevän niskan päälle. Näin se pitää olla, koska muuten lämpötila olisi karannut jo ajat sitten, kun vettä on yllin kyllin tarjolla merissä.
Että sellainen termostaatti.
Pikaistuksissa vedetty johtopäätös olisi -16 C, mutta se tuntuu aika tuhdilta.
S-B-kaavalla saataisiin -5 C. Se lienee jo lähempänä totuutta.
Miten pääsit S-B kaavalla tuohon arvioon ?
((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T
P = e s T^4
dP= e s 4 T^3 dT
dP/P = 4 dT/T
dT= ((dP/P)/4)*T
Pätevä tapa päätellä pienten muutosten merkitystä olettaen tosiaan että ainoa vaikuttava asia on S-B - laki. Havaintojen kanssa vertaamista sitten vaikeuttaa se, että muutoksia vahvistavien tai vaimentavien ilmiöiden vaikutusta ei kovin hyvin ole vielä saatu määritettyä.
En kyllä ymmärrä, 287 on alailmakehän lämpötila, keskimääräinen säteilylämpötila on 255 K .
Ei kai tuon 16 W vaikutusta alailmakehään voi noin arvioida, se 16 W sisältää kaiketi auringon säteilytehon blokkauksenkin, ja aurinkoisella puolella säteilyteho ei ole sana kuin keskimääräinen, jne.
Ilmaston lämmönnousu korreloi hyvin hiilidioksidipitoisuuden nousun kanssa.
Siitä voi päätellä jotain.
http://www.skepticalscience.com/images/co2_temp_1964_2008.gif
Tuossa on rajoitettu aikamäärä ja erillinen käyrä josta ei näy tekijää.
Ajattelitko että täällä joku tietäisi asian?
No+mielenkiintoinen+on+tuo++4+vs.+-16+W/m2.+Jos+CO2-pitoisuuden+tuplaamisen+vaikutus+haluttaisiin+eliminoida+pilvisyyden+lisäyksen+kautta,+niin+pilvisyyttä+pitäisi+lisätä+peräti+25+%.
Jokaiselle lentokoneelle oma pilvisyyttä lisäävää kemikaalivanaa tuottava härpäke pakolliseksi niin kyllä pilvisyys lisääntyy. Saavat salkkarit samalla vettä myllyynsä!
Pilvisyyden lisäämisen sijaan varjostusta on saavutettavissa myös suurilla hiukkaspäästöillä ilmakehään. Lämpötilaa saataisiin selvästi alaspäin polttamalla muutaman vuoden välein sopiva määrä Siperian metsää mustaksi noeksi sen yläpuolella räjäytetyn ydinpommin avulla, jonka tuottama sienipilvi nostaa maaperästä ja palaneesta metsästi irtoavat hiukkaset stratosfääriin asti.
Olisit+voinut+jättää+tuon+"peräti"-sanan+pois,+25%+ei+nimittäin+ole+kovin+paljon.++Itse+asiassa+ilmastotieteilijät,+siis+ihan+nämä+CO2-ilmastotieteilijät+eivätkä+mitkään+"denialistit"+ovat+myöntäneet,+että+ns+"hämärtymisilmiö"+pysäytti+lämpenemisen+useiksi+kymmeneksi+vuosiksi+kunnes+se+taas+kiihtyi+voimakkaasti+1980-luvulla.+Tämä+lämpenemisen+eliminoituminen+näkyy+aivan+selvästi+Suomenkin+vuotuisissa+keskilämpölukemmissa+1940-1987.+Ei+niinku+lämmenny+yhtään.++Nämä+arviot+CO2-pitoisuuden+tuplaantumisesta+vaikutuksesta+ovat+sikäli+ovela+juttu,+että+siinä++mukana+kaikenlaista+muutakin++-+eli+näitä+feed-back-juttuja,+mukaan+lukien+pilvet.+Hämärtymisilmiöstä+ei+paljon+enää+puhuta+vaikka+se+oli+tapetilla+vain+muutama+vuosi+sitten.+Epäilen,+että+hämärtymisilmiö+on+niitä+juttuja,+jotka+tekevät+ilmastonmuutoksesta+liian+monimutkaisen+kansalle+propagandana+syötettäksi.+Ajatus+lienee,+että+pidetään+jutut+yksinkertaisina,+ettei+ihmiset+hämmenny+ja+ala+epäillä.
Hieno kirjoitelma pitkästä aikaa. Kiitos siitä. Minusta ei oikein haluta tietää mikä aiheutti tuntuvan kylmenemisen samaan aikaan kun 1950-luvulla alkoi CO2 n määrä nousta jyrkästi.
Kirjoitetaan vain että lämpötila eli lämpeneminen seuraa CO2n nousua. Ei pidä paikkaansa historiassa eikä nykyaikanakaan.
On niin monta seikkaa jotka merkitsevät näissä pienissä(n.1-2C astetta) lämmönnousuissa ja laskuissa. Suurin osa niistä on luonnollisia eli syklisiä syitä.
Jokainen voi tuntea vaikutuksen olemalla auringossa, ja kun pilvi tulee eteen, niin alkaa paleltaa. Vaikutus on huomattava, koska vesi / vesihöyry blokkaa säteilyn täysin.
Pilvet ei yksinomaan jäähdytä. Ne hillitsee ainoastaan auringonvalon pääsyn maahan saakka. Yö aikaan pilvet lämmittää toimien peitteen lailla estäen lämmön haihtumisen avaruuteen.
Jos ette muuten tajua niin katsokaa, mitä mittari näyttää pilvettömänä yönä ja pilvisenä.
Ei yhtään, siis itsessään. Kyllähän pilvet heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen ja estävät lämpöä haihtumasta avaruuteen, mutta toisaalta kyllähän ne absorvoidat lämpöä itseensä. En osaa sanoa, en tunne riittävästi pilvien fysiikkaa osatakseni vastata tuohon.
Ei ole kysymys pelkästään pilvistä vaan ilmankosteudesta myös.
Juuri. Ennen pilviksi tiivistymistään vesi on höyrynä (kaasu).
Höyry absorboi periaatteessa samaan tapaan kuin hiilidioksidi.
Absorptiospektrissä+on+tietysti+eroja.+Höyrymolekyylejä+on+arviolta+8-kertainen+määrä+CO2-molekyyleihin+verrattuna.+Jos+absorptiospektri+olisi+identtinen,+niin+CO2+vastaisi+11+%+osuutta+absorptiosta.+Absorptio+aiheuttaa+lämpenemistä.
Tropiikissa ilma on kosteata ja se eristää lämmöltä ja estää lämmön karkaamista avaruuteen-Se on lämmön tasaaja- Aavikoilla se puuttuu joten..
Lisäksi CO2n osuus lämpnemisestä on lähes kokonaan kyllästynyt eli se ei enää lisää lämpötilaa paljoakaan itse. Ikävä totuus lämpenemishörhöille.
Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.
http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec5.pdf
Olet erehtynyt.
Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia.
Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan.
Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.
Tuossa julkaisussa ei ollut mitään kiinnostavaa minulle.
Logaritmisesti tietenkin mutta sitä ei mainosteta suuremmin, Se tarkoittaa sitä kyllästymistä, koska CO2n kapea väli on jo lähes täynnä.
NS helmat ovat vain pieniä alaltaan joka on CO2n absorptioväli.
Pitääkö laittaa taas se Niemisen käyrästö peliin?
Toistat itseäsi ja yrität selittää ilmiötä pois. Kun CO2 määrä lisääntyy niin sen aiheuttama absorptiokin lisääntyy.
Logaritminen kasvu absorptiopiikkien keskikohdan saturaation vuoksi tarkoittaa, että kun hiilidoksidin määrä kasvaa kaksinkertaiseksi niin sen aiheuttaman absorption määrä kasvaa mutta ei lineaarisesti eli kaksinkertaiseksi vaan vähemmän. Eli siis hiilidioksidin määrän kasvu edelleenkin lisää säteilypakotteen määrää ja sitä kautta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
Et kommentoinut yllä olevaa ollenkaan kun ilmeisesti taidot eivät riitä siihenkään.
Lähes koko alue on kyllästynyt ihmisen toiminnan vuoksi joten tuloksena tulee olemaan totaalinen kyllästyminen , eli lämpeneminen pysähtyy CO2n osalta.
Älä huoli , koska olemme lämpimällä 400 vuotisella syklillä joten aurinkominimeistä huolimatta lämpeneminen jatkuu maltillisesti ja välillä paljonkin alaspäin mennen.
Saisinko saman selkokielellä ja mielellään käyttäen Niemisen kaavaa, kiitos.
Asia on tärkeä monille harrastajille ja asiantuntijoilekin.
Logaritminen tehon lisääntyminen johtuu kyllästymisestä eli voisiko se jopa kyllästyä kokonaan? Vaihtoehtoisesti CO2n teho menee niin pieneksi ,että...
Tämä näyttää olevan usein toistuva kysymys. Yritän katsoa löytyisikö jostakin valmista sivua jolla asia on esitetty vai pitäisikö minun laatia yksinkertainen esitys asiasta. Sen verran usein tätä samaa on tuotu esille.
Olet+puolestasi+erehtynyt.+Jos+aine+absorboi+5%+teholla+esimerkiksi+10+nm+päässä+absorptiopiikin+keskikohdasta+aallonpituuksissa+katsottuna+niin+aineen+määrän+kaksinkertaistuessa+sillä+samaisella+kohdalla+absorptio+kasvaa+noin+kaksinkertaiseksi+eli+kymmeneen+prosenttiin.
Edelleenkin Co2n teho toimii logaritnmisesti eli määrän tuplaus ei tuplaa tehoja.
Korjaa jos on väärin.
Siis tilaa ei kohta enää ole CO2n toimia. Kyllästyminen!
Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota.
Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.
Täällä http://nicklutsko.github.io/blog/2018/08/26/Why-CO2-Forcing-Is-Logarithmic osoitetaan, että logaritmisuus pätee myös monokromattiselle säteilylle.
Logaritmisuus pätee, selitykset vain vaihtelevat. Näinhän se on ilmaston lämpenemisessäkin tilanne.
Alkuperäinen tutkimus mihin tuossa viitataan on siis tässä artikkelissa julkaistu:
Huang & Shahabadi 2014
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/2014JD022466
Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.
Eli asioiden sekoittamisella sekoitetaan yleisön mieltä ja saadaan paniikkia aikaan.
CO2 piikkien helmat nousevat näkyviin kauempaa sen pitoisuuden kasvaessa eli absorption määrä lisääntyy piikkien levetessä. Samalla lyhenee lämpösäteilyn vapaa kulkumatka erityisesti alailmakehässä eli ilmasto lämpenee suuremman määrän e nergiaa varastoituessa ilmaan.
Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.
Näin se logaritmisuus vaikuttaa CO2:n säteilypakotteessa
pakote, W/m2 CO2, ppm
0.0 300
3.7 600
7.3 1200
11.0 2400
Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.
Pallolta+poistuvaan+tehoon+nähden+tuo+edustaisi+13+%.+Sen+lämpötilavaikutus+olisi+luokkaa++9+C+S-B+kaavan+mukaan+katsottuna.
Tavallaan CO2 on tehnyt jo tehtävänsä, vaikka se tietysti edelleenkin aiheuttaa jonkin verran lämpenemistä.
Epäilys kavan pätevyydestä pienillä pitoisuuksilla herää siitä, että jos C0=1 ppm ja sitten C=2 ppm, niin pakote on 3.7 W/m2 eli sama kuin pitoisuuden tuplaamisesta esiteollisesta ajasta. Tuota on vaikea uskoa.
Kun CO2sella on määrätty väli niin totta kai sen teho loppuu kun väli on täynnä.
Miksei?
Ensin teho heikkenee ja sitten loppuu.
Senjälkeen ei tarvita kun kunnon aurinkominimi niin koko sirkus päättyy kunnes alkaa taas uudestaan.
Syklit!
Erittäin hidas on lähes sama kuin 0
Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.
Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x
P = P=5.3*log(C/C0)
P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10)
P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0)
dP/dC = 2.3*(1/C)
Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.
On jo kokonaan täyttyneitä osioita absoptio- kaavassa ja CO2n kapea väli on jo lähes täyttynyt ja sekään ei ole CO2n yksinomainen väli vaan myös vesihöyryn väli.
Siltä osin ei voi enää absorbtio kasvaa vaan vapaa väli josta lämpöenergia pääsee läpi on CO2n välin ulkopuolella.
Turhaa kaavojasi lähettelet,ei mene läpi.
Tuskin on: kyllästyminen tarkoittaa tehon pienenemistä reilusti ja se lähes loppuu kun määrätty väli on täynnä.
Kun väli on täynnä niin energia ei mene avaruuteen ja tämäkin on jo nähty_ https://joukonieminen.files.wordpress.com/2010/12/radiation_transmitted_modified.jpg
Tuossa kuvassa hiilidioksidin määrän lisääntyminen saa CO2 absorptiopiikkien helmat nousemaan ja piikin levenemään.
http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec6.pdf
Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.
HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.
Onpas epäselvä verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet.
Tuonhan nyt kaikki ymmärtävät. Teho heikkenee...
Eli teho vain heikkenee kunnes lopahtaa lähes kokonaan.
Niemisen käyrässä onkin se vika, että se ei pidä paikkaansa...
Nyt sitten saturoituminen onkin jo totta.....koettakaa jo päättää onko sillä merkitystä vai ei?
Se on aivan pätevä ja selvä käyrästö jota pitäisi käyttää selvyyden osoittamiseksi.
Yksinkertainen ja samassa kuvassa kaikki tärkeät asiat.
Mikä siinä ei ole totta? Noin harrastelijana ja poliitikkona voit näin kirjoittaa?
Näetkö Niemisen käyrän avulla sen, että CO2 piikkien kohdalla ei ole vesi saturoinut absorptiota? Jos et näe niin käyrä on harhaanjohtava eli vääriä.
"verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet."
Ikäviä sellaiset todellisuutta paremmin vastaavat käyrät, joista näkyy että CO2 lisääminen lisää säteilypakotetta. Tuo yliopiston opetusmateriaalissa esitetty käyrä on tarkempi ja paremmalla asteikolla varustettu. Jos haluat tarkimman käyrän niin sen saat HITRAN - tietokannasta.
Katso itse. Olen jo monta kertaa tuonut sen palstalle ja se on selkein tietämäni, tiedemiehen työtä. Totta kai CO2lla on vielä tilaa hieman lämmittää maailmaa mutta tila on jo mahdottoman pieni, siksi koko saturaatiokäsite siinä.
Tuo epäselvä raapustus jonka joku alarmisti toi palstalle on aivan mahdoton raakile.
Grafiikan tarkoitus on selventää tilannetta eikä hämärtää sitä.
No jönsseli, koitappa nyt poistaa.
Ei näitä totuuksia saada piiloon poistelemalla viestejä ja koittamalla rajoittaa viestinnän vapautta, kuten teillä kommunisteilla tuntuu olevan luulona.
Pilvillä on paljon suurempi merkitys ilmaston suhteen, kuin hivenkaasu hiilidioksidilla, jolla ei ole ilmaston lämpötilan kanssa mitään tekemistä.
https://notrickszone.com/2020/06/04/in-6-new-studies-scientists-agree-clouds-play-a-central-role-in-regulating-the-earths-climate/
Siitä vaan kumoamaan tutkimuksia, jos riittää kykyä ja dataa.
Ei taida jönsselillä olla kumpaakaan.
Minkälainen koulutus Gosselinilla on ilmastoasioissa?
Miksipä et kysy häneltä itseltään?
Miten se edes liittyy mihinkään?
Totta+kai+se+liittyy.+Jos+hän+ei+ole+itseään+ylentänyt+johtavaksi+ilmastotutkijaksi+ja+hankkinut+IPCC:n+97%+konsensusta,+niin+ei+hän+oleriittävän+ammattitaitoinen+keksimään+ilmastomantroja+ja+kehittämään+lätkämailan+muotoisia+ilmastomalleja.
Tuo Gosselinin ilmastoon liittyvän koulutustaustan puuttumisen kertova sivu on löydettävissä alla olevilla hakusanoilla:
Pierre Gosselin CCA (Quebéc, QC)
Oman alansa asiantuntija hän on mutta se oma ala ei liity ilmastoon.
Työ- ja ympäristöterveyden asiantuntija jolla ilmastoasiat ovat harrasteena.
Akuankka-linkkiä pukkaa.
Jonaksella pukkaa paniikkia.
Kokeile ihan ite rantsussa nyt kesällä. Kun suulis griinaa on kuuma, kun pilvet menee eteen on galsa. Ei se sen kummempaa tiedettä ole.
Simonahon mukaan "Kun poistaa kaikki sääolosuhteet jotka viilentävät Maailmaa, jäljelle sää ilmasto. akselin ollessa 90 asteen kulmassa Au'rinkoon, ilmasto on tietenkin lämpimämpi päiväntasaajalla joka on lähimpänä Aurinkoa, josta se portaittain laskee Pohjoista ja Etelää kohden".
http://www.mielipiteemme.fi/cgi-bin/Ajanlasku/index.pl?sivu=etusivu