Paljonko pilvet jäähdyttävät planeettaa

linkki http://cimss.ssec.wisc.edu/wxwise/homerbe.html tässä

Pilvisyyden tapauksessa kilpailevat albedoefekti ja "kasvihuone-efekti". Albedoefekti näyttää pääsevän niskan päälle. Näin se pitää olla, koska muuten lämpötila olisi karannut jo ajat sitten, kun vettä on yllin kyllin tarjolla merissä.

Että sellainen termostaatti.

Pikaistuksissa vedetty johtopäätös olisi -16 C, mutta se tuntuu aika tuhdilta.

Anonyymi kirjoitti:

Pikaistuksissa vedetty johtopäätös olisi -16 C, mutta se tuntuu aika tuhdilta.

S-B-kaavalla saataisiin -5 C. Se lienee jo lähempänä totuutta.

Anonyymi kirjoitti:

S-B-kaavalla saataisiin -5 C. Se lienee jo lähempänä totuutta.

Miten pääsit S-B kaavalla tuohon arvioon ?

Anonyymi kirjoitti:

Miten pääsit S-B kaavalla tuohon arvioon ?

((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T

P = e s T^4
dP= e s 4 T^3 dT
dP/P = 4 dT/T
dT= ((dP/P)/4)*T

Anonyymi kirjoitti:

((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T

P = e s T^4
dP= e s 4 T^3 dT
dP/P = 4 dT/T
dT= ((dP/P)/4)*T

Lue lisää

Pätevä tapa päätellä pienten muutosten merkitystä olettaen tosiaan että ainoa vaikuttava asia on S-B - laki. Havaintojen kanssa vertaamista sitten vaikeuttaa se, että muutoksia vahvistavien tai vaimentavien ilmiöiden vaikutusta ei kovin hyvin ole vielä saatu määritettyä.

Anonyymi kirjoitti:

((16/238)/4)*287 = 4.82 # 238 W/m2 on keskimääräinen poistuva teho, 287 K on pallon keski-T

P = e s T^4
dP= e s 4 T^3 dT
dP/P = 4 dT/T
dT= ((dP/P)/4)*T

Lue lisää

En kyllä ymmärrä, 287 on alailmakehän lämpötila, keskimääräinen säteilylämpötila on 255 K .

Ei kai tuon 16 W vaikutusta alailmakehään voi noin arvioida, se 16 W sisältää kaiketi auringon säteilytehon blokkauksenkin, ja aurinkoisella puolella säteilyteho ei ole sana kuin keskimääräinen, jne.

Tuossa on rajoitettu aikamäärä ja erillinen käyrä josta ei näy tekijää.

No mielenkiintoinen on tuo 4 vs. -16 W/m2. Jos CO2-pitoisuuden tuplaamisen vaikutus haluttaisiin eliminoida pilvisyyden lisäyksen kautta, niin pilvisyyttä pitäisi lisätä peräti 25 %.

Anonyymi kirjoitti:

No mielenkiintoinen on tuo 4 vs. -16 W/m2. Jos CO2-pitoisuuden tuplaamisen vaikutus haluttaisiin eliminoida pilvisyyden lisäyksen kautta, niin pilvisyyttä pitäisi lisätä peräti 25 %.

Lue lisää

Jokaiselle lentokoneelle oma pilvisyyttä lisäävää kemikaalivanaa tuottava härpäke pakolliseksi niin kyllä pilvisyys lisääntyy. Saavat salkkarit samalla vettä myllyynsä!

Anonyymi kirjoitti:

Jokaiselle lentokoneelle oma pilvisyyttä lisäävää kemikaalivanaa tuottava härpäke pakolliseksi niin kyllä pilvisyys lisääntyy. Saavat salkkarit samalla vettä myllyynsä!

Pilvisyyden lisäämisen sijaan varjostusta on saavutettavissa myös suurilla hiukkaspäästöillä ilmakehään. Lämpötilaa saataisiin selvästi alaspäin polttamalla muutaman vuoden välein sopiva määrä Siperian metsää mustaksi noeksi sen yläpuolella räjäytetyn ydinpommin avulla, jonka tuottama sienipilvi nostaa maaperästä ja palaneesta metsästi irtoavat hiukkaset stratosfääriin asti.

Anonyymi kirjoitti:

No mielenkiintoinen on tuo 4 vs. -16 W/m2. Jos CO2-pitoisuuden tuplaamisen vaikutus haluttaisiin eliminoida pilvisyyden lisäyksen kautta, niin pilvisyyttä pitäisi lisätä peräti 25 %.

Lue lisää

Olisit voinut jättää tuon "peräti"-sanan pois, 25% ei nimittäin ole kovin paljon. Itse asiassa ilmastotieteilijät, siis ihan nämä CO2-ilmastotieteilijät eivätkä mitkään "denialistit" ovat myöntäneet, että ns "hämärtymisilmiö" pysäytti lämpenemisen useiksi kymmeneksi vuosiksi kunnes se taas kiihtyi voimakkaasti 1980-luvulla. Tämä lämpenemisen eliminoituminen näkyy aivan selvästi Suomenkin vuotuisissa keskilämpölukemmissa 1940-1987. Ei niinku lämmenny yhtään. Nämä arviot CO2-pitoisuuden tuplaantumisesta vaikutuksesta ovat sikäli ovela juttu, että siinä mukana kaikenlaista muutakin - eli näitä feed-back-juttuja, mukaan lukien pilvet. Hämärtymisilmiöstä ei paljon enää puhuta vaikka se oli tapetilla vain muutama vuosi sitten. Epäilen, että hämärtymisilmiö on niitä juttuja, jotka tekevät ilmastonmuutoksesta liian monimutkaisen kansalle propagandana syötettäksi. Ajatus lienee, että pidetään jutut yksinkertaisina, ettei ihmiset hämmenny ja ala epäillä.

Anonyymi kirjoitti:

Olisit voinut jättää tuon "peräti"-sanan pois, 25% ei nimittäin ole kovin paljon. Itse asiassa ilmastotieteilijät, siis ihan nämä CO2-ilmastotieteilijät eivätkä mitkään "denialistit" ovat myöntäneet, että ns "hämärtymisilmiö" pysäytti lämpenemisen useiksi kymmeneksi vuosiksi kunnes se taas kiihtyi voimakkaasti 1980-luvulla. Tämä lämpenemisen eliminoituminen näkyy aivan selvästi Suomenkin vuotuisissa keskilämpölukemmissa 1940-1987. Ei niinku lämmenny yhtään. Nämä arviot CO2-pitoisuuden tuplaantumisesta vaikutuksesta ovat sikäli ovela juttu, että siinä mukana kaikenlaista muutakin - eli näitä feed-back-juttuja, mukaan lukien pilvet. Hämärtymisilmiöstä ei paljon enää puhuta vaikka se oli tapetilla vain muutama vuosi sitten. Epäilen, että hämärtymisilmiö on niitä juttuja, jotka tekevät ilmastonmuutoksesta liian monimutkaisen kansalle propagandana syötettäksi. Ajatus lienee, että pidetään jutut yksinkertaisina, ettei ihmiset hämmenny ja ala epäillä.

Lue lisää

Hieno kirjoitelma pitkästä aikaa. Kiitos siitä. Minusta ei oikein haluta tietää mikä aiheutti tuntuvan kylmenemisen samaan aikaan kun 1950-luvulla alkoi CO2 n määrä nousta jyrkästi.
Kirjoitetaan vain että lämpötila eli lämpeneminen seuraa CO2n nousua. Ei pidä paikkaansa historiassa eikä nykyaikanakaan.
On niin monta seikkaa jotka merkitsevät näissä pienissä(n.1-2C astetta) lämmönnousuissa ja laskuissa. Suurin osa niistä on luonnollisia eli syklisiä syitä.

Juuri. Ennen pilviksi tiivistymistään vesi on höyrynä (kaasu).

Anonyymi kirjoitti:

Juuri. Ennen pilviksi tiivistymistään vesi on höyrynä (kaasu).

Höyry absorboi periaatteessa samaan tapaan kuin hiilidioksidi.

Anonyymi kirjoitti:

Höyry absorboi periaatteessa samaan tapaan kuin hiilidioksidi.

Absorptiospektrissä on tietysti eroja. Höyrymolekyylejä on arviolta 8-kertainen määrä CO2-molekyyleihin verrattuna. Jos absorptiospektri olisi identtinen, niin CO2 vastaisi 11 % osuutta absorptiosta. Absorptio aiheuttaa lämpenemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri. Ennen pilviksi tiivistymistään vesi on höyrynä (kaasu).

Tropiikissa ilma on kosteata ja se eristää lämmöltä ja estää lämmön karkaamista avaruuteen-Se on lämmön tasaaja- Aavikoilla se puuttuu joten..

Anonyymi kirjoitti:

Absorptiospektrissä on tietysti eroja. Höyrymolekyylejä on arviolta 8-kertainen määrä CO2-molekyyleihin verrattuna. Jos absorptiospektri olisi identtinen, niin CO2 vastaisi 11 % osuutta absorptiosta. Absorptio aiheuttaa lämpenemistä.

Lue lisää

Lisäksi CO2n osuus lämpnemisestä on lähes kokonaan kyllästynyt eli se ei enää lisää lämpötilaa paljoakaan itse. Ikävä totuus lämpenemishörhöille.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi CO2n osuus lämpnemisestä on lähes kokonaan kyllästynyt eli se ei enää lisää lämpötilaa paljoakaan itse. Ikävä totuus lämpenemishörhöille.

Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.

http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec5.pdf

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.

http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec5.pdf

Lue lisää

Olet erehtynyt.

Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia.
Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan.
Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettavasti CO2 tuottamat absorptiopiikit ovat kyllästyneitä vain keskivaiheiltaan. Ne eivät ole muodoltaan suorakulmaisia tolppia vaan absorptio vähenee mentäessä keskikohdasta sivummalle. Eli kun hiilidioksidin pitoisuus lisääntyy niin absorptiopiikki levenee ja siten aiheuttaa entistä suuremman määrän säteilypakotetta. Onneksi helmojen mukaantulosta aiheutuva pakotteen nousu ei kasva lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan vaan piikin muodon vuoksi pikemminkin logaritmisesti eli hitaammin.

http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec5.pdf

Lue lisää

Tuossa julkaisussa ei ollut mitään kiinnostavaa minulle.
Logaritmisesti tietenkin mutta sitä ei mainosteta suuremmin, Se tarkoittaa sitä kyllästymistä, koska CO2n kapea väli on jo lähes täynnä.
NS helmat ovat vain pieniä alaltaan joka on CO2n absorptioväli.
Pitääkö laittaa taas se Niemisen käyrästö peliin?

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa julkaisussa ei ollut mitään kiinnostavaa minulle.
Logaritmisesti tietenkin mutta sitä ei mainosteta suuremmin, Se tarkoittaa sitä kyllästymistä, koska CO2n kapea väli on jo lähes täynnä.
NS helmat ovat vain pieniä alaltaan joka on CO2n absorptioväli.
Pitääkö laittaa taas se Niemisen käyrästö peliin?

Lue lisää

Toistat itseäsi ja yrität selittää ilmiötä pois. Kun CO2 määrä lisääntyy niin sen aiheuttama absorptiokin lisääntyy.

Logaritminen kasvu absorptiopiikkien keskikohdan saturaation vuoksi tarkoittaa, että kun hiilidoksidin määrä kasvaa kaksinkertaiseksi niin sen aiheuttaman absorption määrä kasvaa mutta ei lineaarisesti eli kaksinkertaiseksi vaan vähemmän. Eli siis hiilidioksidin määrän kasvu edelleenkin lisää säteilypakotteen määrää ja sitä kautta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Toistat itseäsi ja yrität selittää ilmiötä pois. Kun CO2 määrä lisääntyy niin sen aiheuttama absorptiokin lisääntyy.

Logaritminen kasvu absorptiopiikkien keskikohdan saturaation vuoksi tarkoittaa, että kun hiilidoksidin määrä kasvaa kaksinkertaiseksi niin sen aiheuttaman absorption määrä kasvaa mutta ei lineaarisesti eli kaksinkertaiseksi vaan vähemmän. Eli siis hiilidioksidin määrän kasvu edelleenkin lisää säteilypakotteen määrää ja sitä kautta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

Lue lisää

Et kommentoinut yllä olevaa ollenkaan kun ilmeisesti taidot eivät riitä siihenkään.

Lähes koko alue on kyllästynyt ihmisen toiminnan vuoksi joten tuloksena tulee olemaan totaalinen kyllästyminen , eli lämpeneminen pysähtyy CO2n osalta.
Älä huoli , koska olemme lämpimällä 400 vuotisella syklillä joten aurinkominimeistä huolimatta lämpeneminen jatkuu maltillisesti ja välillä paljonkin alaspäin mennen.

Anonyymi kirjoitti:

Olet erehtynyt.

Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia.
Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan.
Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.

Lue lisää

Saisinko saman selkokielellä ja mielellään käyttäen Niemisen kaavaa, kiitos.
Asia on tärkeä monille harrastajille ja asiantuntijoilekin.
Logaritminen tehon lisääntyminen johtuu kyllästymisestä eli voisiko se jopa kyllästyä kokonaan? Vaihtoehtoisesti CO2n teho menee niin pieneksi ,että...

Anonyymi kirjoitti:

Saisinko saman selkokielellä ja mielellään käyttäen Niemisen kaavaa, kiitos.
Asia on tärkeä monille harrastajille ja asiantuntijoilekin.
Logaritminen tehon lisääntyminen johtuu kyllästymisestä eli voisiko se jopa kyllästyä kokonaan? Vaihtoehtoisesti CO2n teho menee niin pieneksi ,että...

Lue lisää

Tämä näyttää olevan usein toistuva kysymys. Yritän katsoa löytyisikö jostakin valmista sivua jolla asia on esitetty vai pitäisikö minun laatia yksinkertainen esitys asiasta. Sen verran usein tätä samaa on tuotu esille.

Anonyymi kirjoitti:

Olet erehtynyt.

Absorptiokuviot eivät osoita absorption määrää, vaan aineen ominaisuutta absorboida tiettyjä taajuuksia.
Jos esim hiilidioksidi absorboi maksimikohtansa aallonpituuden sivusta vain 50 prosenttisesti, niin pitoisuuden kasvu ei vaikuta absorption jakaumaan.
Siis ilmoitetut absorptiotehokkuudet eri aallonpituuksille eivät riipu konsentraatista, eikä ominais absborptiota osoittavien "toppien" reunat muutu miksikään pitoisuuden lisääntyessä.

Lue lisää

Olet puolestasi erehtynyt. Jos aine absorboi 5% teholla esimerkiksi 10 nm päässä absorptiopiikin keskikohdasta aallonpituuksissa katsottuna niin aineen määrän kaksinkertaistuessa sillä samaisella kohdalla absorptio kasvaa noin kaksinkertaiseksi eli kymmeneen prosenttiin.

Absorptiopiikeillä on profiilinaan paineesta riippuen Lorentzin tai Voigtin profiili joissa kummassakin on absorptiota varsin kaukana maksimin aallonpituudestakin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Spectral_line_shape

Lorentzin muoto spektriviivalle on 1/(1 x^2), missä x on etäisyys aallonpituuksina keskikohdan maksimista. Tuossa wikipedian kuvassa on Gaussin käyrän ja Lorentzin muodon vertailu ja siinä näkee hyvin millaiset helmat tuolla piikillä on.

Kun aineen pitoisuus lisääntyy niin nuo helmat nousevat esille absorboimaan säteilyä. Siksi saturaatio keskellä spektriä ei valitettavasti estä aineen pitoisuuden lisäyksestä aiheutuvaa absorption lisääntymistä. Tämä on ihan perus oppikirja-asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Olet puolestasi erehtynyt. Jos aine absorboi 5% teholla esimerkiksi 10 nm päässä absorptiopiikin keskikohdasta aallonpituuksissa katsottuna niin aineen määrän kaksinkertaistuessa sillä samaisella kohdalla absorptio kasvaa noin kaksinkertaiseksi eli kymmeneen prosenttiin.

Absorptiopiikeillä on profiilinaan paineesta riippuen Lorentzin tai Voigtin profiili joissa kummassakin on absorptiota varsin kaukana maksimin aallonpituudestakin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Spectral_line_shape

Lorentzin muoto spektriviivalle on 1/(1 x^2), missä x on etäisyys aallonpituuksina keskikohdan maksimista. Tuossa wikipedian kuvassa on Gaussin käyrän ja Lorentzin muodon vertailu ja siinä näkee hyvin millaiset helmat tuolla piikillä on.

Kun aineen pitoisuus lisääntyy niin nuo helmat nousevat esille absorboimaan säteilyä. Siksi saturaatio keskellä spektriä ei valitettavasti estä aineen pitoisuuden lisäyksestä aiheutuvaa absorption lisääntymistä. Tämä on ihan perus oppikirja-asiaa.

Lue lisää

Edelleenkin Co2n teho toimii logaritnmisesti eli määrän tuplaus ei tuplaa tehoja.
Korjaa jos on väärin.
Siis tilaa ei kohta enää ole CO2n toimia. Kyllästyminen!

Anonyymi kirjoitti:

Olet puolestasi erehtynyt. Jos aine absorboi 5% teholla esimerkiksi 10 nm päässä absorptiopiikin keskikohdasta aallonpituuksissa katsottuna niin aineen määrän kaksinkertaistuessa sillä samaisella kohdalla absorptio kasvaa noin kaksinkertaiseksi eli kymmeneen prosenttiin.

Absorptiopiikeillä on profiilinaan paineesta riippuen Lorentzin tai Voigtin profiili joissa kummassakin on absorptiota varsin kaukana maksimin aallonpituudestakin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Spectral_line_shape

Lorentzin muoto spektriviivalle on 1/(1 x^2), missä x on etäisyys aallonpituuksina keskikohdan maksimista. Tuossa wikipedian kuvassa on Gaussin käyrän ja Lorentzin muodon vertailu ja siinä näkee hyvin millaiset helmat tuolla piikillä on.

Kun aineen pitoisuus lisääntyy niin nuo helmat nousevat esille absorboimaan säteilyä. Siksi saturaatio keskellä spektriä ei valitettavasti estä aineen pitoisuuden lisäyksestä aiheutuvaa absorption lisääntymistä. Tämä on ihan perus oppikirja-asiaa.

Lue lisää

Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota.
Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota.
Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.

Lue lisää

Täällä http://nicklutsko.github.io/blog/2018/08/26/Why-CO2-Forcing-Is-Logarithmic osoitetaan, että logaritmisuus pätee myös monokromattiselle säteilylle.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä http://nicklutsko.github.io/blog/2018/08/26/Why-CO2-Forcing-Is-Logarithmic osoitetaan, että logaritmisuus pätee myös monokromattiselle säteilylle.

Lue lisää

Logaritmisuus pätee, selitykset vain vaihtelevat. Näinhän se on ilmaston lämpenemisessäkin tilanne.

Anonyymi kirjoitti:

Täällä http://nicklutsko.github.io/blog/2018/08/26/Why-CO2-Forcing-Is-Logarithmic osoitetaan, että logaritmisuus pätee myös monokromattiselle säteilylle.

Lue lisää

Alkuperäinen tutkimus mihin tuossa viitataan on siis tässä artikkelissa julkaistu:

Huang & Shahabadi 2014
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/2014JD022466

Anonyymi kirjoitti:

Logaritmisuus pätee, selitykset vain vaihtelevat. Näinhän se on ilmaston lämpenemisessäkin tilanne.

Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleenkin, älä sekoita toisiinsa kumulatiivista kertymää ja ominaisuuskuviota.
Taulukoissa on kuvattu ominaisuus "sokeritoppamaisena", sen muoto ei muutu vaikka pitoisuus muuttuu, sen sijaan kokonaisabsorptio on eri asia, kuviona on "ylöspäin aukeavia aukkoja" joiden reunat muuttuvat kyllä pitoisuuden muuttuessa.

Lue lisää

Eli asioiden sekoittamisella sekoitetaan yleisön mieltä ja saadaan paniikkia aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.

CO2 piikkien helmat nousevat näkyviin kauempaa sen pitoisuuden kasvaessa eli absorption määrä lisääntyy piikkien levetessä. Samalla lyhenee lämpösäteilyn vapaa kulkumatka erityisesti alailmakehässä eli ilmasto lämpenee suuremman määrän e nergiaa varastoituessa ilmaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.

Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kiperä kysymys on: loppuuko lämpeneminen Co2n osalta siihen kun sen säteilyvälit ovat kokonaan kyllästyneet? Logaritmisyys tarkoittaa tehon vähenemistä.

Näin se logaritmisuus vaikuttaa CO2:n säteilypakotteessa

pakote, W/m2 CO2, ppm
0.0 300
3.7 600
7.3 1200
11.0 2400

Anonyymi kirjoitti:

Näin se logaritmisuus vaikuttaa CO2:n säteilypakotteessa

pakote, W/m2 CO2, ppm
0.0 300
3.7 600
7.3 1200
11.0 2400

Lue lisää

Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.

Lue lisää

Pallolta poistuvaan tehoon nähden tuo edustaisi 13 %. Sen lämpötilavaikutus olisi luokkaa 9 C S-B kaavan mukaan katsottuna.

Pitoisuuden tuplaaminen esiteollisesta tasosta aiheuttaa enää pakotteen 3.7 W/m2. Sen lämpötilavaikutus samankantaisesti arvioiden olisi vain 1 C luokkaa. Näin se "saturoituminen" puree.

Anonyymi kirjoitti:

Pallolta poistuvaan tehoon nähden tuo edustaisi 13 %. Sen lämpötilavaikutus olisi luokkaa 9 C S-B kaavan mukaan katsottuna.

Pitoisuuden tuplaaminen esiteollisesta tasosta aiheuttaa enää pakotteen 3.7 W/m2. Sen lämpötilavaikutus samankantaisesti arvioiden olisi vain 1 C luokkaa. Näin se "saturoituminen" puree.

Lue lisää

Tavallaan CO2 on tehnyt jo tehtävänsä, vaikka se tietysti edelleenkin aiheuttaa jonkin verran lämpenemistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaava on P = 5.3 ln (C/C0). Referenssiarvoksi C0 ei voi ottaa nollaa, mutta voiko ottaa 1 ppm. Joskus sitä ihmettelin, kun mm. Richard Lindzen totesi, että esiteollisen ajan pitoisuutta vastaava pakote on 29 W/m2. Se tuntuu liian suurelta.

Lue lisää

Epäilys kavan pätevyydestä pienillä pitoisuuksilla herää siitä, että jos C0=1 ppm ja sitten C=2 ppm, niin pakote on 3.7 W/m2 eli sama kuin pitoisuuden tuplaamisesta esiteollisesta ajasta. Tuota on vaikea uskoa.

Anonyymi kirjoitti:

Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.

Kun CO2sella on määrätty väli niin totta kai sen teho loppuu kun väli on täynnä.
Miksei?
Ensin teho heikkenee ja sitten loppuu.
Senjälkeen ei tarvita kun kunnon aurinkominimi niin koko sirkus päättyy kunnes alkaa taas uudestaan.
Syklit!

Anonyymi kirjoitti:

Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.

Erittäin hidas on lähes sama kuin 0

Anonyymi kirjoitti:

Erittäin hidas on lähes sama kuin 0

Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.

Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x

P = P=5.3*log(C/C0)
P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10)
P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0)
dP/dC = 2.3*(1/C)

Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.

Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x

P = P=5.3*log(C/C0)
P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10)
P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0)
dP/dC = 2.3*(1/C)

Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.

Lue lisää

On jo kokonaan täyttyneitä osioita absoptio- kaavassa ja CO2n kapea väli on jo lähes täyttynyt ja sekään ei ole CO2n yksinomainen väli vaan myös vesihöyryn väli.
Siltä osin ei voi enää absorbtio kasvaa vaan vapaa väli josta lämpöenergia pääsee läpi on CO2n välin ulkopuolella.
Turhaa kaavojasi lähettelet,ei mene läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta kaavasta P=5.3*log(C/C0) suoraan näkee miten pakotteen kasvunopeus muuttuu pitoisuuden C mukaan. Tässä C0=300ppm.

Muuttumisnopeus on P:n derivaatta C:n suhteen. Ensin vaihdetaan kymmenkantaiset logaritmit log(x) luonnollisiksi logaritmeiksi ln(x) ja sitten derivoidaan muistaen että ln(x) derivaatta on 1/x

P = P=5.3*log(C/C0)
P = 5.3*ln(C/C0)/ln(10)
P = 2.3*ln(C) - 2.3*ln(C0)
dP/dC = 2.3*(1/C)

Kasvunopeus dP/dC on siis kääntäen verrannollinen pitoisuuteen C. Pitoisuuden kymmenkertaistaminen pienentää kasvunopeuden vasta kymmenesosaan.

Lue lisää

Tuskin on: kyllästyminen tarkoittaa tehon pienenemistä reilusti ja se lähes loppuu kun määrätty väli on täynnä.
Kun väli on täynnä niin energia ei mene avaruuteen ja tämäkin on jo nähty_ https://joukonieminen.files.wordpress.com/2010/12/radiation_transmitted_modified.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin on: kyllästyminen tarkoittaa tehon pienenemistä reilusti ja se lähes loppuu kun määrätty väli on täynnä.
Kun väli on täynnä niin energia ei mene avaruuteen ja tämäkin on jo nähty_ https://joukonieminen.files.wordpress.com/2010/12/radiation_transmitted_modified.jpg

Lue lisää

Tuossa kuvassa hiilidioksidin määrän lisääntyminen saa CO2 absorptiopiikkien helmat nousemaan ja piikin levenemään.

http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec6.pdf

Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.

HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa kuvassa hiilidioksidin määrän lisääntyminen saa CO2 absorptiopiikkien helmat nousemaan ja piikin levenemään.

http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec6.pdf

Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.

HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.

Lue lisää

Onpas epäselvä verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet.

Anonyymi kirjoitti:

Logaritmisuus tarkoittaa että kasvu tapahtuu hitaammin kuin lineaarisessa tapauksessa. Se ei tarkoita että kasvu lakkaisi tapahtumasta.

Tuonhan nyt kaikki ymmärtävät. Teho heikkenee...

Anonyymi kirjoitti:

CO2 piikkien helmat nousevat näkyviin kauempaa sen pitoisuuden kasvaessa eli absorption määrä lisääntyy piikkien levetessä. Samalla lyhenee lämpösäteilyn vapaa kulkumatka erityisesti alailmakehässä eli ilmasto lämpenee suuremman määrän e nergiaa varastoituessa ilmaan.

Lue lisää

Eli teho vain heikkenee kunnes lopahtaa lähes kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onpas epäselvä verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet.

Lue lisää

Niemisen käyrässä onkin se vika, että se ei pidä paikkaansa...

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa kuvassa hiilidioksidin määrän lisääntyminen saa CO2 absorptiopiikkien helmat nousemaan ja piikin levenemään.

http://irina.eas.gatech.edu/EAS8803_Fall2009/Lec6.pdf

Tuon kuvista 6.2 ja 6.3 näet saman hieman selvemmin. Siitä huomaa, että hiilidioksidin piikeistä osa ei ole alkuunkaan saturoituneita ja helmojen nousun vuoksi levenevät piikitkin sattuvat sellaiselle kohdalle spektriä, jossa vesihöyry ei ole saturoinut absorptiota eli niiden muutoksilla on merkitystä.

HITRAN - tietokantaa käyttäen voi kuka tahansa halutessaan laskea ihan tarkasti miten absorptiokäyrä muuttuu jonkun kaasun pitoisuuden, lämpötilan tai paineen muuttuessa. Ei siis tarvitse jättää asiaa mielipiteiden varaan.

Lue lisää

Nyt sitten saturoituminen onkin jo totta.....koettakaa jo päättää onko sillä merkitystä vai ei?

Anonyymi kirjoitti:

Niemisen käyrässä onkin se vika, että se ei pidä paikkaansa...

Se on aivan pätevä ja selvä käyrästö jota pitäisi käyttää selvyyden osoittamiseksi.
Yksinkertainen ja samassa kuvassa kaikki tärkeät asiat.
Mikä siinä ei ole totta? Noin harrastelijana ja poliitikkona voit näin kirjoittaa?

Anonyymi kirjoitti:

Se on aivan pätevä ja selvä käyrästö jota pitäisi käyttää selvyyden osoittamiseksi.
Yksinkertainen ja samassa kuvassa kaikki tärkeät asiat.
Mikä siinä ei ole totta? Noin harrastelijana ja poliitikkona voit näin kirjoittaa?

Lue lisää

Näetkö Niemisen käyrän avulla sen, että CO2 piikkien kohdalla ei ole vesi saturoinut absorptiota? Jos et näe niin käyrä on harhaanjohtava eli vääriä.

"verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet."

Ikäviä sellaiset todellisuutta paremmin vastaavat käyrät, joista näkyy että CO2 lisääminen lisää säteilypakotetta. Tuo yliopiston opetusmateriaalissa esitetty käyrä on tarkempi ja paremmalla asteikolla varustettu. Jos haluat tarkimman käyrän niin sen saat HITRAN - tietokannasta.

Anonyymi kirjoitti:

Näetkö Niemisen käyrän avulla sen, että CO2 piikkien kohdalla ei ole vesi saturoinut absorptiota? Jos et näe niin käyrä on harhaanjohtava eli vääriä.

"verrattuna Niemisen käyrään jossa kaikki on aivan selvästi kuvattu jossa Co2n pieni osio on jo lähes kyllästynyt ja osa muista osioista on jo kokonaan kyllästyneet."

Ikäviä sellaiset todellisuutta paremmin vastaavat käyrät, joista näkyy että CO2 lisääminen lisää säteilypakotetta. Tuo yliopiston opetusmateriaalissa esitetty käyrä on tarkempi ja paremmalla asteikolla varustettu. Jos haluat tarkimman käyrän niin sen saat HITRAN - tietokannasta.

Lue lisää

Katso itse. Olen jo monta kertaa tuonut sen palstalle ja se on selkein tietämäni, tiedemiehen työtä. Totta kai CO2lla on vielä tilaa hieman lämmittää maailmaa mutta tila on jo mahdottoman pieni, siksi koko saturaatiokäsite siinä.
Tuo epäselvä raapustus jonka joku alarmisti toi palstalle on aivan mahdoton raakile.
Grafiikan tarkoitus on selventää tilannetta eikä hämärtää sitä.

Minkälainen koulutus Gosselinilla on ilmastoasioissa?

Anonyymi kirjoitti:

Minkälainen koulutus Gosselinilla on ilmastoasioissa?

Miksipä et kysy häneltä itseltään?
Miten se edes liittyy mihinkään?

Anonyymi kirjoitti:

Miksipä et kysy häneltä itseltään?
Miten se edes liittyy mihinkään?

Totta kai se liittyy. Jos hän ei ole itseään ylentänyt johtavaksi ilmastotutkijaksi ja hankkinut IPCC:n 97% konsensusta, niin ei hän oleriittävän ammattitaitoinen keksimään ilmastomantroja ja kehittämään lätkämailan muotoisia ilmastomalleja.

Tuo Gosselinin ilmastoon liittyvän koulutustaustan puuttumisen kertova sivu on löydettävissä alla olevilla hakusanoilla:

Pierre Gosselin CCA (Quebéc, QC)

Oman alansa asiantuntija hän on mutta se oma ala ei liity ilmastoon.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Gosselinin ilmastoon liittyvän koulutustaustan puuttumisen kertova sivu on löydettävissä alla olevilla hakusanoilla:

Pierre Gosselin CCA (Quebéc, QC)

Oman alansa asiantuntija hän on mutta se oma ala ei liity ilmastoon.

Lue lisää

Työ- ja ympäristöterveyden asiantuntija jolla ilmastoasiat ovat harrasteena.

Akuankka-linkkiä pukkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Akuankka-linkkiä pukkaa.

Jonaksella pukkaa paniikkia.