Luottoluokitusyhtiö Moody's arvioi, että Suomi pystyy hillitsemään velkaantumistaan nopeammin kuin hallitus uskoo. Se kyseenalaistaa Suomen ennusteiden luotettavuuden.
– Odotamme velan vakiintuvan seuraavien kolmen, neljän vuoden aikana, Moody'sin varatoimitusjohtaja Steffen Dyck sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.
Suomen hallitus arvioi sen sijaan prosessin vievän kymmenen vuotta.
Moody's ennustaa Suomen talouden kasvavan ensi vuonna yli kolme prosenttia, mikä on yli kaksi kertaa hallituksen lähivuosien arvion verran.
Valtiovarainministeriö odottaa huhtikuussa julkaistun ennusteen mukaan, että tänä vuonna Suomen talous romahtaa 5,5 prosenttia. Sekä ensi että seuraavalle vuodelle se ennakoi 1,3 prosentin talouskasvua.
– Odotuksemme Suomen kasvunäkymistä ovat hiukan positiivisemmat kuin Suomen omat, Dyck sanoo.
Euroopan velkakriisin hoidossa Suomi toimi tiukan kulukurin mallioppilaana, mutta on sen jälkeen kohdannut vaikeuksia lainanottonsa hillitsemisessä.
Ainoana Pohjoismaista Suomi menetti AAA-luokituksensa. Nyt kaikki kolme luottoluokittajaa eli Moody's, Standard & Poor's ja Fitch ovat laskeneet Suomen luokituksen toiseksi korkeimpaan luokkaan.
Koronakriisin yltyessä Suomi on muiden maiden tapaan aloittanut massiivisen velkaelvytyksen. Tällä viikolla julkistettu neljäs lisäbudjetti paisutti velanottoaikeita entisestään: Suomi aikoo ottaa tänä vuonna yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa. Vielä vuoden alussa arvioitiin lisävelan tarpeeksi 2 miljardia euroa.
– Odotamme velan vakiintuvan seuraavien kolmen, neljän vuoden aikana, Moody'sin varatoimitusjohtaja Steffen Dyck sanoo uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.
Suomen hallitus arvioi sen sijaan prosessin vievän kymmenen vuotta.
Moody's ennustaa Suomen talouden kasvavan ensi vuonna yli kolme prosenttia, mikä on yli kaksi kertaa hallituksen lähivuosien arvion verran.
Valtiovarainministeriö odottaa huhtikuussa julkaistun ennusteen mukaan, että tänä vuonna Suomen talous romahtaa 5,5 prosenttia. Sekä ensi että seuraavalle vuodelle se ennakoi 1,3 prosentin talouskasvua.
– Odotuksemme Suomen kasvunäkymistä ovat hiukan positiivisemmat kuin Suomen omat, Dyck sanoo.
Euroopan velkakriisin hoidossa Suomi toimi tiukan kulukurin mallioppilaana, mutta on sen jälkeen kohdannut vaikeuksia lainanottonsa hillitsemisessä.
Ainoana Pohjoismaista Suomi menetti AAA-luokituksensa. Nyt kaikki kolme luottoluokittajaa eli Moody's, Standard & Poor's ja Fitch ovat laskeneet Suomen luokituksen toiseksi korkeimpaan luokkaan.
Koronakriisin yltyessä Suomi on muiden maiden tapaan aloittanut massiivisen velkaelvytyksen. Tällä viikolla julkistettu neljäs lisäbudjetti paisutti velanottoaikeita entisestään: Suomi aikoo ottaa tänä vuonna yhteensä 18,8 miljardia euroa velkaa. Vielä vuoden alussa arvioitiin lisävelan tarpeeksi 2 miljardia euroa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Työpaikkojen määrän positiivista kehitystä ei tule todennäköisesti tapahtumaan. Palkat laahaa perässä. Työvoiman palkkaamiselle on taloudelliset rajoitteet. Ostovoima tuskin tulee kasvamaan. Tämä on se iänikuinen linja EU-jäsenenä. Mutta velkataakka tulee kasvamaan.
Työpaikkojen avautuminen on jo alkanut ja talous elpyy kesän mittaan vähä vähältä.
Oma elvytyspaketti alkaa vaikuttaa ensi vuonna ja myös EU:n yhteinen elvytys.
Meille välttämättömät hankintaketjut elpyvät nekin viimeistään ensi vuonna.
Varsinkinjos koronarokote saadaan silloin käyttöön.
Niin niitä vanhoja työpaikkoja aukeaa, jotka suljettiin epidemian vuoksi. Mutta osa näistä työpaikoista on menetetty, koska osa yrityksistä lopetti toimintansa. Työpaikkojen määrän positiivisella kehityksellä tarkoitan tietenkin ihan muuta kuin epidemian aiheuttamaa tilapäistä vähenemistä. Suomessa on ollut massatyöttömyystilanne jo vuosia, eikä sen korjaamiseksi ole paljoa tehtävissä. EU-jäsenenä, kun on "bisneksen vapaa liikkuvuus", niin se luo vakiintuvan massatyöttömyyden. Koska tuotanto tarvitsee tekijöitä, Sipilän hallitus "loi" työpaikkoja jo hyvin tunnetuilla tempuillaan. Sen seurauksena n. 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä näissä työkokeiluissa, harjotteluissa, sopeutuksissa yms.
Mikä oma elvytyspaketti? Mistä siihen saadan rahat, kun valtio on köyhä ja velkainen? Liittyykö tähän Sanna Marinin varoittelut "veronkorotuksia ja leikkauksia on tulossa"?
Katsellaan sitten myöhemmin, miten Suomi elpyy. Vai elpyykö vain kaunistelevissa uutisotsikoissa ja tilastokikkailuin.
Tämä vuosi menee rajusti miinukselle. Ei ole varmaa tuleeko uusi aalto vielä.
On kaksi tapaa saada valtiolle rahaa:
1. laina
2. myydään omaisuutta
Veroeuroja ja vientituloja menetetään joka vuosi multimiljardeja euroja integraatiobuumin vuoksi. Sinne meni kaivokset, sähköverkot, suuri määrä tuottavia yrityksiä, brändejä, teknologiaa, osaamista... Kertakäyttöbisnestä ja pakkovelkaantumista. Se EU-jäsenyyden elämämtarkoitus.
Suomi elää viennistä. Siksi vienti on elvytettävä.On päästävä mukaan kansainvälisiin hankintaketjuihin.
"Suomi elää" on vanhanaikainen tapa kuvailla tuottavaa bisnestä, kun ollaan Euroopan kokoisessa "valtiossa". Nykyään EU elää, markkinat elää, EU:ta elvytetään, markkinoita elvytetään jne. jatkuvasti enemmän ilman raja- tai valtiokäsitteitä. Samalla ihmisen, varsinkin duunarin, rooli ja sen saamat hyödyt on heikentyneet. Vientiteollisuutta on integroitu jo ison siivun verran yhteismarkkinoille, joten taloudelliset tappiot on suuria, johon liittyy myös vientitieollisuuden työpaikkojen kokonaismäärän vähentyminen. Bisneksen vapaa liikkuvuus heikentää tuottavaa bisnestä paikallisesti ja vahvistaa sitä taas otollisemmilla alueilla. Sitä on integrointi, eli kansallisvaltion tuottavien bisnesten hajauttaminen yhteismarkkinoiden, eli EU:n eduksi.
Kertakäyttö on hyvä sana kuvaamaan juuri sen elinkustannuksia hallittuna pitävästä osasta luopumista.
Mutta kovin lyhytnäköistä.
Nyt taas puhutaan elvytyksestä, jota perustellaan hyödyillä. Vähemmän taas on käsitystä esim. mitä oleellista hyötyä on esim. nopeuttaa Hki-Tre junamatkaa 15 minuuttia, Tallinnan meritunneli, mittavia kauppakeskuksia tai jokin muu vastaava aikomus.
Jokainen vastaava aikomus on eräänlaista mukavuutta, vaivattomuutta tai muuten vaan tärkeää, mutta oikeasti miten välttämätöntä ?
Mikä on todellinen hyöty-kuluvastaavuus ?
Elvytystä on myös menojen vähentäminen ja niiden nykyisenkin kohdentaminen järkevästi.
Voi olla että sekin aika on nähtävillä jossa se on vaan pakko.
Hmm, monipuolisesti ilmaistu värittäen.