SUOMEN PANKIN pääjohtajan Olli Rehnin näkemys on selvä: Euroopan unionin jäsenvaltioiden on yhteisin ponnisteluin korjattava vauriot, jotka koronaviruspandemia talouteen aiheuttaa.
”Eurokriisin keskeisin opetus on, että yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys, jos toimitaan nopeasti ja viisaasti. Jos taas viivytellään ja nojaudutaan vain kansallisiin ratkaisuihin, kriisi kärjistyy pahemmaksi, yritysten konkurssiaalto pahenee ja vaarana on pitkäaikainen taantuma.”
Euroopan komissio ehdotti toukokuun lopulla taloudellisten vahinkojen korjaamiseen 750 miljardin euron hätärahoitusta, jonka varat EU hankkisi lainoina rahoitusmarkkinoilta. Hätärahoituksesta 500 miljardia euroa myönnettäisiin jäsenvaltioille vastikkeettomina avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.
”Ehdotus mahdollistaa tasapainoisemman elpymisen koko Euroopassa, mikä on myös viennistä riippuvaisen Suomen etu”, Rehn sanoo.
Jäsenvaltioille ei siis tulisi takausvastuita, vaan ne sitoutuisivat vuoteen 2058 mennessä maksamaan EU:n nostamia lainoja pääasiassa suurempina jäsenmaksuina. Lisäksi komissio ehdottaa uusia veroja, joita perittäisiin yrityksiltä.
Suomen hallitus katsoi viime viikolla, että ehdotus ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Hallitus haluaa muun muassa pienentää hätärahoitusta ja suorien avustusten osuutta siitä. Eduskunta käsittelee komission ehdotusta tällä viikolla.
”Eurokriisin keskeisin opetus on, että yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys, jos toimitaan nopeasti ja viisaasti. Jos taas viivytellään ja nojaudutaan vain kansallisiin ratkaisuihin, kriisi kärjistyy pahemmaksi, yritysten konkurssiaalto pahenee ja vaarana on pitkäaikainen taantuma.”
Euroopan komissio ehdotti toukokuun lopulla taloudellisten vahinkojen korjaamiseen 750 miljardin euron hätärahoitusta, jonka varat EU hankkisi lainoina rahoitusmarkkinoilta. Hätärahoituksesta 500 miljardia euroa myönnettäisiin jäsenvaltioille vastikkeettomina avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.
”Ehdotus mahdollistaa tasapainoisemman elpymisen koko Euroopassa, mikä on myös viennistä riippuvaisen Suomen etu”, Rehn sanoo.
Jäsenvaltioille ei siis tulisi takausvastuita, vaan ne sitoutuisivat vuoteen 2058 mennessä maksamaan EU:n nostamia lainoja pääasiassa suurempina jäsenmaksuina. Lisäksi komissio ehdottaa uusia veroja, joita perittäisiin yrityksiltä.
Suomen hallitus katsoi viime viikolla, että ehdotus ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Hallitus haluaa muun muassa pienentää hätärahoitusta ja suorien avustusten osuutta siitä. Eduskunta käsittelee komission ehdotusta tällä viikolla.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ponnistelu = otetaan velkaa
250 miljardia velkaa, 500 miljardia ei velkaa.
Ei tuo nyt hirveän monimutkaista ollut.
Yhdessä nousuun = velkarahalla
Elvytetään = velkarahalla
Etelän velat ovat tulleet ennen koronaa. Koronan varjolla rahastetaan taloutensa jollainlailla hoitaneet maat. Siten saadaan kaikki samalle viivalle.... nurin.
PÄÄJOHTAJA Rehnin mielestä keskustelu komission ehdotuksesta muistuttaa vajaa kymmenen vuotta sitten eurokriisin pahimmassa vaiheessa käytyä kiivasta väittelyä Suomen taloudellisista sitoumuksista ja riskeistä.
”Pelättiin merkittäviä taloudellisia tappioita. Tiedossani ei ole, että Suomen tasavallalle olisi tullut tappiota Euroopan vakausmekanismista tai muista rahoitusjärjestelyistä. Sen sijaan euroalueelle on luotu kevään 2013 jälkeen 12 miljoonaa uutta työpaikkaa. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikalla on ollut talouden toipumisessa ja deflaatiouhan välttämisessä aivan olennainen merkitys”.
Toisaalta on myös erittäin vaikea arvioida, missä määrin työllisten määrän lisääntyminen johtui nimenomaan eurovaltioiden päätöksistä tai kuinka paljon rahapolitiikka on talouskasvua vahvistanut.
Pääjohtaja Rehn pitää silti selvänä, että Euroopan vakausmekanismin perustaminen ja EKP:n rahapoliittinen elvytys ovat edistäneet merkittävästi työllisyyden paranemista euroalueella.
Suomen+velka+on+näidenkin++lainojen++ja+vakuuksien+jälkeen+vasta+noin+75+%+BKT:sta.
Se+on+praempi+kuin+monilla+muilla+EU-mailla.
"Suomen+velka+on+näidenkin+lainojen+ja+vakuuksien+jälkeen+vasta+noin+75+%+BKT:sta."
Tosin+muistettava+sekin+että+ennen+EU+ja+euro-aikaa+Suomen+valtiovelka+oli+n.+25%+BKT:sta
Onhan+devalvaatioiden+hyödyntämisen+puuttuminen+jotenkin+maksettava,++joten+se+lisää
velan+osuutta,++kun+euron+arvo+on+vakio.++Ruotsi+lienee+hyötynyt+kuitenkin+omasta+valuutastaan+ja+kansallisomaisuutensa+säilymisestä.
Aika+suurelta+se+yli+60Mrd€+vaikuttaa+kun+riippuvuus+velkataloudesta+sitoo+valtioitakin.
No,++tulevaisuudessa+historia+kertonee+aikakauden+tapahtumista,+näitähän+aikakausia+on+erilaisia+ollut.
Yhdessä nousuun: tekohengitämme teitä velkarahalla ja tukehdutamme velkataakalla. Revippä siitä.
Kyse on EU:n yhteisvastuisesta lainasta, jolla noustaan pandemian aiheuttamasta lamasta.
Mikään ei voi harmittaa EU-vihaajia enempää.
Kyse on EU;n luonteesta, eli EU puolustaa olemassaoloaan maksattamalla muilla kulunsa, sekä huonommin menestyvän jäsenensä tappiot, jotta ei menetä jäsentä esim. maksukyvyttömyyden vuoksi. Tätä varten on perustettu yhteisvastuu. Se on tietyllä tavalla EU:n versio jäsenmaita itseensä liimaavasta "talouspakotteesta".
Yhdessä nousuun = työläiset maksaa.
Eu on jo kaatunut. Se tukehtuu velkaansa
Muistan ajan kun ei ollut eurokriisiä. Ei ollut euroakaan. Euron myötä kriisi jäi päälle.
Velkaunionissa raha- ja talouskriisit on yhtä normaaleja asioita kuin ihminen hengittää.
Se johtuu siitä että kun on paljon maita uniononissa niin aina niissä jossain on kriisi päällä. Yhdessä kriisi niin kaikissa kriisi.
Nyt Italiassa missä seuraavana?