Forumilla on usein sivuttu naisten paremman koulutuksen ja
joiden mittarien mukaan huonomman palkkausen tai työllistymisen
dilemmaa.
Nyt haluisinkin kysyä foorumin ihmisiltä, miksi tämä asia on nostettu esille ?
Käsittääkseni palkkaa maksetaan tehtyn työsuoritukseen perustuen. Palkaan
vaikutta myös palkattavan omat palkkatoiveet sekä kyky neuvotella itselleen
sen tasoinen palkkaus että työnantaja usko palkkauksen kannattavan tuohon hintaan.
Tuntuisi omituiselta että koulutus sinänsä olisi eräänlainen aatelisarvo
jonka perusteella voi lopun ikänsä olla oikeutettu tiettyyn palkkatasoon. Kaikken oudoimmalta
tuntuu väite että tuon koulutuksen perusteella saavutetun palkkatason tulisi myös kestää
vertailu täysin erilaista tehtäävää suorittaviin ammattiryhmiin.
Trapetsitaiteilija vai kirjastonhoitaja - kumpi on oikeutettu parempaan ansiotasoon ?
Työn vaativuudesta voi kukin muodostaa oman käsityksensä mutta kirjastohoitajalla
lienee tutkinto joka oikeuttaa tietyn suuruisen palkkaan. Taiteilijan päivän tienestit ovat
suhteessa maksavien asiakkaiden määrään.
On tehtäviä joiden perusedellytyksenä on alan asiallinen koulutus, toisiin riittää että tarvittavat taidot
on hankittu tavalla tai toisella. Koulutus voi olla tärkeä komponentti määriteltäessä henkilön
potenttiaalista pätevyyttä'tiettyyn tehtävään mutta kokonaiskompetenssi koostuu suurelta osin
myös muista tekijöistä: sosiaalisuus, tilannetaju, kokemus, itse opeteltu erikoisosaaminen jne.
Palkkatasoon voi myös vaikuttaa se työ on luonteeltaan sellaista että työhön kykeneviä/halukkaita on
niin vähän että alan todellinen osaaja voi määritellä hintansa itse. Ammattijalkapalloilijoiden välillä
oleva palkka haitari on todella leveä. Keskushyökkääjällä ja keskushyökkääjällä on eroa. Juniorivuosina
suoritetut jalkapallokoulut ja ikäkausileirit eivät vaikuta. Miksi niiden pitäisikään ?
joiden mittarien mukaan huonomman palkkausen tai työllistymisen
dilemmaa.
Nyt haluisinkin kysyä foorumin ihmisiltä, miksi tämä asia on nostettu esille ?
Käsittääkseni palkkaa maksetaan tehtyn työsuoritukseen perustuen. Palkaan
vaikutta myös palkattavan omat palkkatoiveet sekä kyky neuvotella itselleen
sen tasoinen palkkaus että työnantaja usko palkkauksen kannattavan tuohon hintaan.
Tuntuisi omituiselta että koulutus sinänsä olisi eräänlainen aatelisarvo
jonka perusteella voi lopun ikänsä olla oikeutettu tiettyyn palkkatasoon. Kaikken oudoimmalta
tuntuu väite että tuon koulutuksen perusteella saavutetun palkkatason tulisi myös kestää
vertailu täysin erilaista tehtäävää suorittaviin ammattiryhmiin.
Trapetsitaiteilija vai kirjastonhoitaja - kumpi on oikeutettu parempaan ansiotasoon ?
Työn vaativuudesta voi kukin muodostaa oman käsityksensä mutta kirjastohoitajalla
lienee tutkinto joka oikeuttaa tietyn suuruisen palkkaan. Taiteilijan päivän tienestit ovat
suhteessa maksavien asiakkaiden määrään.
On tehtäviä joiden perusedellytyksenä on alan asiallinen koulutus, toisiin riittää että tarvittavat taidot
on hankittu tavalla tai toisella. Koulutus voi olla tärkeä komponentti määriteltäessä henkilön
potenttiaalista pätevyyttä'tiettyyn tehtävään mutta kokonaiskompetenssi koostuu suurelta osin
myös muista tekijöistä: sosiaalisuus, tilannetaju, kokemus, itse opeteltu erikoisosaaminen jne.
Palkkatasoon voi myös vaikuttaa se työ on luonteeltaan sellaista että työhön kykeneviä/halukkaita on
niin vähän että alan todellinen osaaja voi määritellä hintansa itse. Ammattijalkapalloilijoiden välillä
oleva palkka haitari on todella leveä. Keskushyökkääjällä ja keskushyökkääjällä on eroa. Juniorivuosina
suoritetut jalkapallokoulut ja ikäkausileirit eivät vaikuta. Miksi niiden pitäisikään ?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.