Lissabonin sopimus

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta

SOPIMUKSEN TARKOITUS

Sopimuksella uudistetaan EU:n toimielinten toimintaa ja päätöksentekoa, jotta nämä soveltuvat EU:lle, jossa on peräkkäisten laajentumisten jälkeen 28 jäsenvaltiota.
Sillä uudistetaan EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa ja antamalla Euroopan parlamentille lisää lainsäädäntövaltaa varmistetaan entistä laajempi demokratia EU:n päätöksenteossa.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Toimielimiä koskevat muutokset

Euroopan parlamentti

koostuu tällä hetkellä EU:n kansalaisten edustajista, ei EU-maiden kansojen edustajista kuten aiemmin, ja luo siten vahvan demokraattisen yhteyden Euroopan parlamentin jäsenten ja äänestäjien välille
on saanut aiempaa suuremmat lainsäädäntövaltuudet tavallisen lainsäätämismenettelyn myötä. Lissabonin sopimuksella menettelyn soveltamisalaa laajennetaan 40 uudelle politiikan alalle, jolloin niiden alojen kokonaismäärä, joilla parlamentti ja neuvosto antavat lainsäädäntöä tasavertaisesti, on 73
valitsee Euroopan komission puheenjohtajan määräenemmistöllä
parlamentissa on enintään 751 jäsentä.
Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto koostuu valtion- tai hallitusten päämiehistä, mikä lisää jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta EU:ssa. Se on virallisesti tunnustettu EU:n toimielin, joka määrittelee EU:n yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet.

Se valitsee puheenjohtajan määräenemmistöllä 30 kuukauden mittaiseksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Tällä korvataan aiempi kuuden kuukauden kiertävä tehtävä.

Neuvosto

Neuvosto soveltaa uusia määräenemmistösääntöjä lainsäädäntöä hyväksyessään. Enemmistöön vaaditaan vähintään 55 prosenttia EU-maista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Jotta ehdotus torjuttaisiin, vähintään neljän maan on oltava sitä vastaan.

Neuvoston istunnot ovat julkisia, kun se keskustelee ja äänestää lainsäädäntöluonnoksista.

Euroopan komissio

Komission puheenjohtaja

nimetään ja valitaan EU-vaalien tulosten perusteella
vastaa komission jäsenten nimittämisestä, jäsenten vastuualueiden jakamisesta ja voi pyytää komission jäsentä eroamaan.
EU:n tuomioistuin

Sen toimivalta ulottuu kaikille EU-politiikan aloille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta.

Euroopan keskuspankki (EKP)

EKP tunnustetaan nyt virallisesti EU:n toimielimeksi, sillä se luetellaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 13 artiklassa.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Lissabonin sopimuksella

perustetaan uusi komission varapuheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuusasioiden korkean edustajan toimi. Henkilö toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana (SEU:n 18 artikla)
perustetaan Euroopan ulkosuhdehallinto, jonka henkilöstö tulee komissiosta, neuvostosta ja EU-maiden ulkoasiainhallinnoista
otetaan käyttöön yhteistä puolustusta koskeva lauseke, jonka nojalla EU-maiden on annettava apua toisilleen / toiselle EU-maalle, jos tämä joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Muut muutokset

EU-politiikat

Aiempi pilarirakenne on korvattu uudella toimivallan jaolla seuraavasti:

yksinomainen toimivalta: alat, joilla EU antaa säädöksiä, jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artikla)
jaettu toimivalta: alat, joilla EU-maat voivat antaa säädöksiä ja hyväksyä oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä, jos EU ei ole niin tehnyt (SEUT:n 4 artikla)
tukeva toimivalta: alat, joilla EU toteuttaa toimia tukeakseen, koordinoidakseen ja täydentääkseen kansallisia politiikkoja SEUT:n 6 artikla)
lisäksi kaikki rajavalvontaa, turvapaikkoja, maahanmuuttoa sekä oikeudellista yhteistyötä ja poliisiyhteistyötä koskevat politiikat kuuluvat EU:n toimivaltaan sen sijaan, että ne olisivat hallitustenvälinen vastuu kuten aiemmin.