Usein saa lukea ja kuulla kuinka varsinkin saksaan myötäilevästi suhtautuvat kertovat ettei pommituksilla ollut mitään eroa. Kuitenkin jos katsotaan tätä videota minkä liittoutuneet kuvasivat Hampurista 1943, varsinkin satama-alueesta, on selvää ettei sieltä enää samaan tahtiin sukellusveneitä valmistettu kuin ennen, eikä mitään muutakaan kelluvaa yhtä hyvin huollettu.
https://www.youtube.com/watch?v=XTRjmN71q54
Mistä siis väite ettei vihollisen tuotannon ja huollon tuhoaminen vaikuta sotaan?
https://www.youtube.com/watch?v=XTRjmN71q54
Mistä siis väite ettei vihollisen tuotannon ja huollon tuhoaminen vaikuta sotaan?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Lännen ilmasota Saksaa vastaan alkoi tosissaan 1942 USA:n liityttyä sotaan jo joudutti kolmessa vuodessa suureesti Saksan tuhoa!
Luftwaffen tappiot kasvoivat torjunnassa kaiken aikaa ja vuoteen 1945 mennessä oli lännellä lähes täydellinen ilmaherruus Saksan alueella!
Ilmasota vaikutti seuraavasti:
- Saksa joutui vetämään ilma-aseensa valtakunnan puolustukseen pois rintamilta
- ilmapuolustus vaati kymmeniä tuhansia 88 mm:nit-tykkejä, jotka olivat poissa etulinjasta
- sotatarviketuotanto kärsi kovasti pommituksista
- vuodesta 1944 lähtien länsi tuhosierityisesti polttoaineteollisuutta ja bensapulasta tuli krooninen ongelma
Kerrohan muutama esimerkki noista "myötäilyistä"
"Mistä siis väite ettei vihollisen tuotannon ja huollon tuhoaminen vaikuta sotaan?"
Kerro, missä ja kuka on tuollaista väittänyt?
Miten pommitukset Saksassa olisivat voineet olla tehokkaita kun paljon isommat pommitukset paljon pienemmälle alueelle Vietnamissa olivat tehottomat. Lisäksi pommitustarkkuus oli 1970-luvulla ihan eri luokkaa kuin 1940-luvulla.
Vietnamissa ei tuhottu tuotantokapasiteettia ja logistiikkaa.
Kai siellä jotakin tuhottiin tai ainakin yritettiin. Vai huvin vuoksiko pommiteltiin jos mitään ei tuhottu.
Tietääkseni yritettiin kovastikin tuhota HoTsiMinhin tien logistiikkaa.
"Miten pommitukset Saksassa olisivat voineet olla tehokkaita kun paljon isommat pommitukset paljon pienemmälle..."
Siten, että ne osuivat kapeampiin pullonkauloihin. Esim. Tiikeri II:n tuotanto oli käytännössä keskitetty yhteen Henschelin kompleksiin, johon kohdistetut ankarat pommitukset pistivät kepakon rattaisiin vaunutyypin tuotannolle. Tilatuista 1500 vaunusta lopulta ainoastaan noin 500 oikeasti valmistui ja usempi kuin yksi Tiikeriosasto päätyi kuukausiksi läiskimään korttia.
Pommitukset eivät olleet kaikki tai ei mitään -tilanne ja toisten vaunutyyppien, kuten esimerkiksi Pantterin tuotantoa ei pystytty sammuttamaan yhdellä tai kahdella suuriskulla, koska toiset laitokset pystyivät kompensoimaan notkahduksia, ainakin tiettyyn pisteeseen.
///MeAgaln
Tiger oli niin kallis ja työläs valmistettava,että saksalaiset huokaisivat helpotuksesta tuotannon pysähtyessä.Panzer IV jatkokehiteltynä olisi ollut käyttökelpoisempi ase esim suojamaalattuna,varustettuna liekinheittimellä ja suuritehoisella propagandakovaäänisellä.
Pakosarjan päälle olisi tullut asentaa kenttämuonapakkauksen pikakuumennusalusta talvisia olosuhteita varten.
Saksassa pommitettiin valtavilla konemassoilla teollisuuslaitoksia ja suuria kaupunkeja. Lopulta tuloksena oli taistelukyvyttömyys.
Vietnamissa pommitettiin viidakkoon kätkeytyneitä sissejä yrittäen tuhota kasvillisuuden antama suoja. Myös kaupunkeja pommitettiin. Vietminh selviyti NL:n ja KIinan tuella sekä USA:n väestön sotaväsymyksellä.
"Tiger oli niin kallis ja työläs valmistettava,että saksalaiset huokaisivat helpotuksesta tuotannon pysähtyessä."
No, se olisi aika tavatonta huomioiden kuukausikohtaisen tuotantotavoitteen kasvaneen jatkuvasti, vaikka tuotantomäärä itse romahtikin. Tosin, jotkut miehistöt eivät liene välttämättä olleet niin pahoillaan erityispitkästä "koulutuskaudesta" ;)
"Panzer IV jatkokehiteltynä olisi ollut käyttökelpoisempi ase esim..."
Normaalin P-IV:n tuotanto alkoi mennä maton alle kesästä -44 lähtien ja runkoja muutettiin kasvavissa määrin erilaisiin variaatioihin ilman kääntyvää tornia.
"...varustettuna liekinheittimellä ja suuritehoisella propagandakovaäänisellä."
Parveke rantanäkymällä olisi ollut myös kiva ;)
///MeAgaln
Saksa kykeni siirtämään tuotantoaan yllättävän paljon luoliin. Jos pommitusten vaikutus oli paha niin miten tuotannon huippu saavutettiin 1944, ei pitäisi olla mahdollista.
Siten, että Saksa alkoi vasta vuoden 1942 jälkeen siirtää teollisuuttaan sota-ajan tehotuotantoon!
Luolista oli paha saada se tuotanto rintamakäyttöön kun rautatiet ja sillat oli paskana.
Stalingradin tappion jälkeen alkuvuonna 1943 propagandaministeri Josef Göbbels piti kuuluisan palopuheensa jossa hän kysyi haluavatko he totaalista sotaa, kuulijat yhtenä miehenä ja naisena tahtoivat.
Kenraali Arthur "pommari" Harris päätti toteuttaa Göbbelsin ja Saksan kansan tahdon, se oli operaatio Gomorra, Hampurin pommitus. Heinäkuun lopulla vuonna 1943 Hampuri sai Harrisin pommikoneet yläpuolelleen, neljä päivää kestäneen operaation aikana lähes kolmesataa tuhatta asuntoa tuhoutui ja 40000 ihmistä sai surmansa. Operaatio osoitti ensimmäisen kerran mihin liittoutuneiden ilma-ase parhaimmillaan pystyy!
Gomorra on erinomainen peitenimi operaatiolle. Raamatun kaupunkeihin Sodomaan ja Gomorraan Herra antoi taivaasta sataa "tulta ja tulikiveä" ja Hän "tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaikki asukkaat ja maan kasvitkin", kostoksi niiden asukkaiden synneissä, todetaan 1.Mooseksen kirjan 19. luvussa.
Olivatpa USA, N-liitto ja Englanti yhteensäkin laskien aika huonoja kun pieni Saksa soti niitä vastaan niinkin kauan ja tehokkaasti lähes ilman aseita ja polttoainetta. Näinhän pommitusten ylistäjät julistavat.
Jos Saksalla olisi ollut sekä aseita että polttoaineita olisi se ilmeisesti 1944 tuhonnut perin pohjin vastustajansa lyhyessä ajassa.
"Olivatpa USA, N-liitto ja Englanti yhteensäkin laskien aika huonoja kun pieni Saksa soti niitä vastaan niinkin kauan ja tehokkaasti lähes ilman aseita ja polttoainetta. Näinhän pommitusten ylistäjät julistavat."
Olet ainoa tuollaisen julistaja.
Pommituksista huolimatta Saksa kykeni pitämään asetuotannon käynnissä valtavin ponnistuksin ja sumeilemattomalla orjatyövoiman käytöllä. Romahdus tuli loppuvuodesta -44 ja lopullisesti keväällä -45.
” Jos Saksalla olisi ollut sekä aseita että polttoaineita olisi se ilmeisesti 1944 tuhonnut perin pohjin vastustajansa lyhyessä ajassa.”
Ei toki! Hävinnyt se olisi kaikissa tapauksissa, mutta olisi ollut vain lopussa vielä kvempi vastus!
Saksalaiset olivat nopeita kunnostamaan teollisuutta. Ja pitää huomioida, että vaikka rakennukset olivat vaurioituneet, saatettiin itse tuotantoprosessi saada käyntiin. Eli sorvi pyöri vaikka taivasalla. Kun katsoo tuotantolukuja, niin 1944 oli sakemanneilla paras vuosi.
Schweinfurtin kuulalaakeritehtaat eivät olisi kestäneet enää 3. tai 4. pommituskierrosta. Mutta ei olisi myöskään jenkkien 8. Ilma-armeija. Jenkkikenraalit eivät voineet ajatella tilannetta, että heidän pommikonelaivueensa olisi kerta kaikkiaan pyyhkäisty taivaalta.
Saksan ilmapuolustus oli 1944 äärimmäisissä vaikeuksissa. Jenkit päivällä ja britit yöllä pommittivat lähes esteettä ja aina kasvavalla teholla. Mukaan tuli myös 15. IlmaA Italian kentiltä.
Vuonna 1944 Saksan ilmatorjunnassa oli 700 tuhatta miestä ja he olivat poissa rintamalta. Hävittäjät olivat pois rintamalta eikä niitä etenkään itä-rintamalle riittänyt, ei kyllä riittänyt juuri it-tykkejäkään. Pommitukset alkoivat toden teolla tuntumaan vuonna 1944 ja sinä vuonna Saksa alkoi saada pahasti pataansa. Ei tarvitse kuin verrata mikä oli Saksan tilanne tammikuussa 1944 ja joulukuussa 1944.
Turhaa luulla, että ilman pommituksia kaikki nuo miehet,hävittäjät ja tykit olisivat olleet rintamilla. Saksalla ei yksinkertaisesti olisi ollut logistiikkaa eikä polttoainetta kaiken sen huoltamiseen ties minne asti, satojen km päähän.
Myös tuo luku 700 000 on väärinymmärretty. Siinä on paljon naisia, poikia, tyttöjä, B-miehiä ym. joita ei olisi voitu rintamilla käyttää.
Olisivat voineet olla tekemässä aseita, nyt joutuivat olemaan ilmapuolustuksessa. Saksalla ei riittänyt hävittäjiä rintamalle vaan suurin osa oli valtakunnan puolustamisessa, tämä heikensi merkittävästi Saksan menestystä sodassa. Kun vihollisella on täydellinen ilmaherruus on joukkojen huoltaminen hyvin haastavaa.
Kyllä niillä pommituksilla oli kansan mielialaa laskeva vaikutus. Kun Hampuri laitettiin matalaksi levisi tieto siitä joka puolelle Saksaa. Kun johtaja ei pystynyt Saksan kaupunkeja suojelemaan luottamus natsihallintoon romahti. Vaikka vastarinta jatkui katkeraan loppuun saakka oli saksalaiset sodan jälkeen hyvin nöyriä, tekivät mitä käskettiin. Ilman pommituksia olisi voinut olla aktiivista vastarintaa miehittäjiä vastaan.
"Saksalla ei yksinkertaisesti olisi ollut logistiikkaa eikä polttoainetta kaiken sen huoltamiseen ties minne asti, satojen km päähän."
Eikä myöskään tykeille vetovaunuja tai hevosia. Kaupungeissa ne olivat samalla paikalla ja kranaattitehtaat lähellä.
------Kyllä niillä pommituksilla oli kansan mielialaa laskeva vaikutus. ----
Mutta nosti sotilaitten taistelumoraalia kun heidät saatiin helpolla uskomaan, että länsivaltain tarkoitus on tappaa koko Saksan kansa. Pahensi se vaan tilannetta, ei auttanut.
----- Saksalla ei riittänyt hävittäjiä rintamalle vaan suurin osa oli valtakunnan puolustamisessa, -----
Ei ollut kuljetuskalustoa eikä sille polttoainetta joilla ne sadat hävittäjät olisi rintamille huollettu.
Taistelumoraali länsirintamalla romahti Ardennien uhkapelin jälkeen. Keväällä 1945 saksalaisia antautui lännessä valtavia määriä, itä-rintamalla taisteltiin viimeiseen saakka.
-----Keväällä 1945 saksalaisia antautui lännessä valtavia määriä, -----
Niin kävi mutta ei vähääkään pommitusten ansiosta. Siihen asti tappelivat Normandiasta saakka kuin eläimet juuri pommitusten takia.
Ilmatorjunnan tehtävissä laajasti käsitettynä oli 1944 noin yksi miljoona henkilöä ja
100 000 tykkiä. Rintamilla oli kova pula it-yksiköistä ja hävittäjistä.
Pommitukset häiritsivät ja tuhosivat kaikkia yhteiskunnan toimintoja, ei vain sotateollisuutta.
"Taistelumoraali länsirintamalla romahti Ardennien uhkapelin jälkeen."
Oikeastaan kuulustelu- ja tiedusteluraporttien mukaan mitään yksiselitteistä romahdusta ei tapahtunut edes siinä vaiheessa. Vielä keväällä -45 varsinkin nuoremmat sotilaat pitivät yllä uskomusta, että jokin selittämätön onnenpotku kääntäisi sodan kulun.
"Keväällä 1945 saksalaisia antautui lännessä valtavia määriä, itä-rintamalla taisteltiin viimeiseen saakka."
Joukkoantautumiset enemmän reflektoivat liittoutuneiden nopeaa etenemistä strategiseen syvyyteen Länsiarmeijan hajaannuttua kolmeen osaan AR B:n motituksen jälkeen. Mikäli taisteluhalu muuten todella oli finito on erikoista, että kyseinen armeijaryhmä jatkoi taistelua vielä kaksi viikkoa täysin toivottomassa tilanteessa.
"Niin kävi mutta ei vähääkään pommitusten ansiosta."
No, oikeastaan pommituksilla oli ansiota asiassa, sillä iso osa Länsiarmeijan flegmaattisuudesta juontui niihin liikenneyhteyksien pommituksiin, jotka hidastivat logistiikan toimintaa tuossa vaiheessa.
"Siihen asti tappelivat Normandiasta saakka kuin eläimet juuri pommitusten takia."
Jonkun olisi pitänyt kertoa 7. A:lle, koska Kobraa edeltänyt mattopommitus ei näytä juuri lisänneen taistelutehoa ;)
///MeAgaln