Neuvosto-Venäjä oli hyökännyt itsenäiseen Suomeen jo vuonna 1918 mutta sen tukemat ja aseistamat suomalaiset hävisivät sodan.
Punaisten johtomiehet saivat Venäjältä turvapaikan ja alkoivat vaatia uutta aseellista vallankumousta Suomeen.
Kommunistit vakoilivat tiedot puna-armeijan marssioppaaseen Suomeen ja heitä saatiin jopa kiinnikin.
Tästä huolimatta Suomen johto ei pitänyt Neuvostoliittoa uhkana ja puhui vielä 1939 ettei aseita kannata turhaan hankkia.
Sen jälkeen kun salainen etupiirijako 23.8.1939 oli jo tehty. Siinä Stalin sai vapaat kädet Suomeen.
Mistä tällainen sokeus johtui ?
Punaisten johtomiehet saivat Venäjältä turvapaikan ja alkoivat vaatia uutta aseellista vallankumousta Suomeen.
Kommunistit vakoilivat tiedot puna-armeijan marssioppaaseen Suomeen ja heitä saatiin jopa kiinnikin.
Tästä huolimatta Suomen johto ei pitänyt Neuvostoliittoa uhkana ja puhui vielä 1939 ettei aseita kannata turhaan hankkia.
Sen jälkeen kun salainen etupiirijako 23.8.1939 oli jo tehty. Siinä Stalin sai vapaat kädet Suomeen.
Mistä tällainen sokeus johtui ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kirja-arvio-putinin-pihapiirissa-venajan-suurvaltaoperaatiot-suomessa/7859038#gs.8yynit
Samanlaista sokeutta näyttää olevan nykyäänkin.
Sen aikaisten vihervasemmistolaisten vehkeilystä ja sen aikaisten naivistien (kokoomus) hyväuskoisuudesta (saksalaismielisiä kun olivat, niin ehkäpä saksalaiset neukkujen kanssa tekemänsä sopimuksen hengessä sanoivat kokkareille, ettei mitään hätää...)
Mannerheim oli strategi ja ehdotti jo edellisellä vuosikymmenellä varautumista suurvaltoja vastaan liittoutumalla Englannin ja Ruotsin kanssa. Sen ajan vihervasemmisto ja kokoomuslaiset vastustivat - toiset olivat neukku-faneja ja toiset saksa-faneja. Mannerheimin järjen ääni ei saanut riittävästi kannatusta.
Paasikivikö saksalaismielinen? Mietipä uudelleen!
Silkkaa pötyä.
Suomi ajoi lähentymistä muihin pohjoismaihin mm. Mannerheimin tukiessa. Pohjoismainen suuntaus tuli Kivimäen hallituksen aikana 1935 viralliseksi ulkopoliittiseksi suuntaukseksi, jota kaikki eduskuntapuolueet kannattivat.
NL:n ja Saksan kannattajia oli hyvin vähän, vain äärilaidoilla.
Neuvosto-Venäjä oli hyökännyt itsenäiseen Suomeen jo vuonna 1918
Kerro lähemmin tuosta hyökkäyksestä kun kukaan muu ei ole siitä kuullut. Anna päivämääriä, paikkoja, tunnettuja taistelupaikkoja yms...
Raudussa oli Puna-Armeijan joukkoja. Rautu oli Leninin tunnustaman Suomen alueen sisällä. Raudussa toimiminen oli sotilaallista toimintaa toisen vieraan valtion sisällä ilman tämän valtion lupaa. Onneksi tuli Raudussa selvää jälkeä.
"Tästä huolimatta Suomen johto ei pitänyt Neuvostoliittoa uhkana ja puhui vielä 1939 ettei aseita kannata turhaan hankkia."
Tämä koski vain joitain poliitikkoja, kuten Ryti ja Tanner.
Sotilaille NL oli ainoavihollinen ja vain sitä vastaan valmistauduttiin taistelemaan.
Hallitukset ja eduskunta olivat nihkeitä rahan myöntämisessä puolustukselle.
Vasta 1938 hyväksyttiin viiden vuoden hankintaohjelma, jolla olisi hankittu kelvollinen aseistus 1944 mennessä.
Pelättiin kovastikin hyökkäystä mereltä, tämän takia 1930-luvulla Laivasto-ohjelma nieli puolet puolustusmäärärahoista.
Mistähän tämä visio mahtoi tulla?
No tietenkin Ruotsista sieltähän sitä mallia panssarilaivojen hankintaan haettiin.
Hölynpölyä.
Laivastolaki säädettiin torpedovene S2:n haaksirikon jamiehistön hukkumisen takia. Merivoimat haluttiin syystäkin uudistaa.
Pansarilaivat hankittiin osana ns. Suomenlahden sulkua Viron kanssa.
Punalaivasto suljettiin Suomenlahden perukkaan tykistöllä ja miinoitteilla. Niitä valvomaan hankittiin sukellusveneitä ja panssarilaivat uiviksi rannikkopattereiksi..
Viron miehitys osoitti, että maarintama oli unohdettu. Sulku uusittiin sitten Saksan kanssa.
Eiköhän sitä ollut paljon Venäjän raitilla käyneitä. Yksikin entinen punainen kertoi miten oli hyperinflaation aikana ollut Leninin Venäjällä hetken miljonääri, se on sitten asia erikseen kuinka moni suomalainen ymmärsi ennen talvisotaa mitä koko hyperinflaatio tarkoitti. Leninin Venäjällä todella kaikki olivat käytännössä miljonäärejä, vaikka ei ollut tavaraa mitä ostaa.
Jussi Rautio toki toteaa kirjassaan myös Koltshakin rahapolitiikan olleen surkea.
Korjaus. Hänen nimensä oli Jussi Raitio. Ihmeellistä miten valkoiset eivät edes käyttäneet siellä käyneiden puheita propaganda, vaan lukitsivat suoraan vankilaan.
Vasurit ja monet kepulaiset eivät pelänneet Neuvostoliittoa sotien välisenä aikana. Muut pelkäsivät. Esimerkiksi Mannerheimn vaati lisää rahaa armeijalle, mutta punamultahallitus suostui Mannerheimin vaatimuksiin vasta kun Suomi joutuis sotaan. Silloin se oli kuitenkin myöhäistä. Aseita ei saatu mistään.