VN tulevaisuusselonteko

"Selonteon käsittelyyn osallistuu hallituksen ohella eduskunta, ja se tarjoaa aineksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun."

Eihän noilla suoraa vaikutusta ole. Joku määrä virkamiehiä ne lukee, kansanedustajia selaa, ja mahdollisesti joku lehti nappaa uutisaiheeksi.

Eroakirkosta.fi-palvelun 17 toimintavuoden aikana valtionkirkot on jättänyt sivuston kautta 750 000 suomalaista. Kaikkiaan näiden 17 vuoden aikana evankelis-luterllaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt 650 000 jäsenellä, kastamisesta ja kirkkoon liittymisistä huolimatta. Prosentuaalisesti kirkon jäsenmäärä on pudonnut yli 15 prosenttiyksikköä, ja on nyt noin 68 %.

Toisin kuin melkein kaikilla muilla palveluilla, koronavirustilanne ei ole vaikuttanut kirkosta eroamisen aktiivisuuteen. Eroakirkosta.fi-palvelun kautta tänä vuonna tehdyt eroamiset sopivat hyvin pitkän ajan keskiarvoon. Eroamisen syyt ovat pysyneet samoina kuin aikaisemmin. Kirkkoa pidetään joko liian konservatiivisena tai liberaalina suhteessa arvokysymyksiin. Myös oma uskonnottomuus, henkilökohtainen talous ja Päivi Räsäsen nen puheet julkisuudessa ovat saaneet ihmisiä eroamaan kirkosta.

- Ilahduttavaa on huomata, että koronavirus-epidemia tai siitä uutisointi ei ole vähentänyt kirkosta eroamista. Olen täysin vakuuttunut, että tänäkin vuonna päädytään normaaliin 40 000 - 50 000 kirkosta eronneeseen. Todellinen sesonkiaika on tänä vuonna vasta edessä. On tavallista, että joulukuussa eroaa yli 15 000 kirkon jäsentä, kertoo tiedottaja Petri Karisma.

Eroakirkosta.fi on vuonna 2003 avattu palvelu, jonka tarkoituksena on nostaa esiin valtion ja kirkon suhde. Palvelun avulla valtionkirkoista on eronnut 750 000 ihmistä. Eroakirkosta.fi-sivuston toiminta-ajatus on, että valtion on kohdeltava kaikkia yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Kahden kirkon suosiminen tarkoittaa muiden uskontojen ja uskonnottomien syrjintää.

Anonyymi kirjoitti:

Eroakirkosta.fi-palvelun 17 toimintavuoden aikana valtionkirkot on jättänyt sivuston kautta 750 000 suomalaista. Kaikkiaan näiden 17 vuoden aikana evankelis-luterllaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt 650 000 jäsenellä, kastamisesta ja kirkkoon liittymisistä huolimatta. Prosentuaalisesti kirkon jäsenmäärä on pudonnut yli 15 prosenttiyksikköä, ja on nyt noin 68 %.

Toisin kuin melkein kaikilla muilla palveluilla, koronavirustilanne ei ole vaikuttanut kirkosta eroamisen aktiivisuuteen. Eroakirkosta.fi-palvelun kautta tänä vuonna tehdyt eroamiset sopivat hyvin pitkän ajan keskiarvoon. Eroamisen syyt ovat pysyneet samoina kuin aikaisemmin. Kirkkoa pidetään joko liian konservatiivisena tai liberaalina suhteessa arvokysymyksiin. Myös oma uskonnottomuus, henkilökohtainen talous ja Päivi Räsäsen nen puheet julkisuudessa ovat saaneet ihmisiä eroamaan kirkosta.

- Ilahduttavaa on huomata, että koronavirus-epidemia tai siitä uutisointi ei ole vähentänyt kirkosta eroamista. Olen täysin vakuuttunut, että tänäkin vuonna päädytään normaaliin 40 000 - 50 000 kirkosta eronneeseen. Todellinen sesonkiaika on tänä vuonna vasta edessä. On tavallista, että joulukuussa eroaa yli 15 000 kirkon jäsentä, kertoo tiedottaja Petri Karisma.

Eroakirkosta.fi on vuonna 2003 avattu palvelu, jonka tarkoituksena on nostaa esiin valtion ja kirkon suhde. Palvelun avulla valtionkirkoista on eronnut 750 000 ihmistä. Eroakirkosta.fi-sivuston toiminta-ajatus on, että valtion on kohdeltava kaikkia yhdenvertaisesti uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Kahden kirkon suosiminen tarkoittaa muiden uskontojen ja uskonnottomien syrjintää.

Lue lisää

Eduskunnan pitää alkaa ottaa tämä huomioon. Ja maan hallituksen valmistella muutoksia.

Myönteisiä ajatuksia tulevaisuuteen.

Kirkon tutkimuskeskus pohtii kirkon näkökulmasta. On myös uskonnottomien näkökulma.

Ai hieman. Koronakriisi oli juuri alkanut eikä sitä paperia huomannut kukaan.

Sisältö oli kyllä hyvä.

Ruotsi on edelläkävijä, josta voimme päätellä tilanteen kehittymisen Suomessa. Länsinaapurissa näyttää yhä todennäköisemmältä, että jo tällä hetkellä elävät ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi omassa maassaan. Vuosi vuodelta ennusteet näyttävät muutokset yhä voimakkaampina

Ruotsin väkiluku kasvaa nopeasti ja sen aiheuttaa maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisten syntyvyys.

Vuonna 2002 Ruotsissa 73 prosenttia 15-44-vuotiaista oli syntynyt kahdelle ruotsalaiselle vanhemmalle. Vuonna 2018 tuo osuus oli enää 60 prosenttia.

Googlaa
ruotsin väestönmuutosta ei voi enää pysäyttää

Ensimmäisessä osassa luodaan kokonaiskuvaa tulevaisuuden toimintaympäristöstä ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointityöhön pohjautuvan Seuraavien sukupolvien Suomi-skenaariotyön kautta, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskauden 2021 alussa. Selonteon toisessa osassa valtioneuvosto avaa kohdennetusti jonkin tai jotkut skenaariotyössä esille nousseista ilmiöistä, sekä mahdollisia ratkaisujen suuntia.