1939-40 ja keväällä kun totesivat, että taisi tulla julistettua Saksalle sota enempiä harkitsematta, Puolaa ei ole eikä Englannista olekaan mihinkään. Luulenpa, että katumusta lykkäsi, mitä tulikaan tehtyä.
Mitähän Ranskassa mahdettiin ajatella talvella
Anonyymi
12<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei ne ollut Ranskassa huolissaan. Pullistelivat ja aikoivat lähettää 50.000 miestä Suomeenkin auttamaan sodassa. Fransmanni joutui sitten tosiasioiden eteen 10.5.-40 lähtien.
------Pullistelivat ja aikoivat lähettää 50.000 miestä Suomeenkin auttamaan sodassa. -----
Ei sellaista aikomusta aikuisten oikeesti ollut. Suomen hämäystä koko juttu. Tarkoitus oli saada P-Ruotsin malmikentät.
Ranska oli oikealla asialla. Itävalllan, Tsekkien ja MR-sopimuksen jälkeen natsit piti laittaa liittolaisineen kuriin.
Asiasta riippumatta niin tuskin Ranska oli ajatellut käydä sodan yksin.
Kyllä Puolan ja Britannian piti sotia kavereina. Ranskalla meni löysät housuun kun Britanniasta ei tullutkaan divisioonia.
Stalin pelkäsi länsivaltojen sekaantumista sotaan ja hyökkäystä Neuvostoliiton eteläosien öljyalueille, ja suostui siksi neuvottelurauhaan, vaikkakin vain väliaikaisesti, kuten nyttemmin tiedämme.
"Nyt oli piru merrassa. Kyllä venäläiset tiesivät, miten vaikeaa liittoutuneiden oli auttaa suoraan Suomea, oli hankala edes päästä paikan päälle, puhumattakaan taistelukokemuksesta talvioloissa, eikä Murmanskilla tai Arkangelillä ollut vielä sitä merkitystä minkä ne saivat 1941. Mutta Kaukasus oli eri asia, sieltä saatiin yli 90 prosenttia Neuvostoliiton raakaöljystä ja vielä isompi osa bensiinistä. Jos Baku joutuisi pois pelistä ilmapommitusten seurauksena, miehityksestä puhumattakaan, se olisi kohtalokas isku Neuvostoliiton sotaponnistuksille vähänkin pitemmällä aikavälillä samoin kuin sen kaupallisille ja strategisille suhteille Saksan kanssa."
https://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm
Epäilemättä tiltuja kyrsii edelleen, että Suur-Neuvostoliittoa Suomen valtauksella tavoitelleen kommunismidiktatuurin
suunnitelma meni myttyyn, eikä Otto Suomensyöjä päässyt patsastelemaan jo varmana pidettyyn Helsingin voitonparaatiin.
Itävallan?
Itävaltalaiset suurella enemmistöllä halusivat Saksan yhteyteen. Itävaltalaiset olivat saksalaisia siinä kuin baijerilaiset tai preussilaiset.
Juutalaiset pankkiirit olivat tehneet suunnitelman jossa Saksa olisi murskattu Puolan ja Ranskan väliin.
Juutalaiset tahtoivat sodan, ei Hitler. Puolaa kiihotettiin sotaan ja luvattiin jo 1939 ne alueet jotka Saksalta sitten ryöstettiin sodan jälkeen.
Sodanjulistus 3.9. oli Ranskalta selvä mutta harkitsematon paniikkiratkaisu enempiä ajattelematta. Ehkä Englanti oli syöttänyt sillekin vääriä tietoja omista kyvyistään, kuten oli Puolallekin.
Mahtoikohan Ranskalla ja Saksalla olla talvella -39-40 mitään rauhantunnusteluja? Olisi kannattanut.
Toki oli. Neuvottelujen aloittamisen ehtona oli Saksan vetäytyminen Puolasta. Joten ne jäi sitten vähän pitämättä.
Myös Stalin tarjosi rauhanneuvotteluja 1943 Stalingradissa sijanneen 6. armeijan antauduttua, mutta taas olisi pitänyt Saksan vetäytyä, niin eihän Hitler sellaiseen ryhtynyt. Hitlerillä oli vain ajatus, että "voitto tai kuolema". Lopputulos tiedetään.
"Neuvottelujen aloittamisen ehtona oli Saksan vetäytyminen Puolasta"
Typerä Ranska kun antoi Englannin sanella tässäkin asiassa. Kävi Ranskalle kalliiksi.