HS: EUROOPAN unionissa työskentelee 40 000 virkamiestä, joiden valintoja pyörittää suomalainen Minna Vuorio. Toukokuun alussa Vuorio nousi EU:n henkilöstövalintatoimiston Epson johtoon.
Nimitys on osuva, sillä Suomen aseman EU:n virkakoneistossa pelätään heikentyvän. Suomen jäsenyyden alkuaikoina uransa aloittaneet virkamiehet ovat lähenemässä eläkeikää, eikä nuoria näytä hakeutuvan EU-uralle samassa määrin.
Vuorion johtama henkilöstövalintatoimisto pyörittää virkamieskilpailuita, jotka ovat keskeinen reitti edetä EU-uralle.
”Suomi on yksi 12 maasta, joista hakemukset ovat vähentyneet. Näihin maihin pitää kiinnittää erityistä huomiota”, Vuorio kertoo puhelimitse Brysselistä.
Vuorio itsekin aloitti EU-uransa Suomen liityttyä unioniin vuonna 1995. Vuorio lähti Brysseliin kääntäjäksi, minkä jälkeen hän siirtyi EU:n neuvoston korkeana edustajana toimineen Javier Solanan tilannekeskukseen ja myöhemmin takaisin käännöspalveluihin, edeten siellä johtajaksi.
SUOMALAISIA on sijoittunut korkeimmille johtopaikoille enemmän kuin maan koosta voisi päätellä. Yli 50 virastosta tai komission osastosta neljässä on suomalainen johtaja. Esimerkiksi Ruotsilla ja Tanskalla johtopaikkoja on vain kaksi.
Komissiossa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa johtaa Timo Pesonen, Euroopan petostentorjuntavirastoa Ville Itälä sekä oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa virkaa tekevänä Salla Saastamoinen. EU:n neuvoston puolella Reijo Kemppinen on viestinnästä vastaava pääjohtaja.
VUORIO purkaa myytin siitä, että isot maat kuten Saksa ja Ranska miehittäisivät virkakoneistoa muita taitavammin. Ne ovat Suomen tavoin maita, joista virkamiehiä tarvitaan aiempaa kipeämmin. Selvä yliedustus instituutioissa on sen sijaan Belgialla.
Komissioon, neuvostoon, parlamenttiin ja muihin instituutioihin valitaan työntekijät valtaosin kilpailuiden kautta.
Monivaiheisen kilpailun läpäisseet pääsevät hyväksyttyjen hakijoiden listalle, josta kiinnostuneet instituutiot kutsuvat heidät työhaastatteluihin.
Vuorio arvioi koko valintajärjestelmän kaipaavan remonttia. Kilpailut ovat hänen mukaansa monimutkaisia ja kestävät liian pitkään.
Nimitys on osuva, sillä Suomen aseman EU:n virkakoneistossa pelätään heikentyvän. Suomen jäsenyyden alkuaikoina uransa aloittaneet virkamiehet ovat lähenemässä eläkeikää, eikä nuoria näytä hakeutuvan EU-uralle samassa määrin.
Vuorion johtama henkilöstövalintatoimisto pyörittää virkamieskilpailuita, jotka ovat keskeinen reitti edetä EU-uralle.
”Suomi on yksi 12 maasta, joista hakemukset ovat vähentyneet. Näihin maihin pitää kiinnittää erityistä huomiota”, Vuorio kertoo puhelimitse Brysselistä.
Vuorio itsekin aloitti EU-uransa Suomen liityttyä unioniin vuonna 1995. Vuorio lähti Brysseliin kääntäjäksi, minkä jälkeen hän siirtyi EU:n neuvoston korkeana edustajana toimineen Javier Solanan tilannekeskukseen ja myöhemmin takaisin käännöspalveluihin, edeten siellä johtajaksi.
SUOMALAISIA on sijoittunut korkeimmille johtopaikoille enemmän kuin maan koosta voisi päätellä. Yli 50 virastosta tai komission osastosta neljässä on suomalainen johtaja. Esimerkiksi Ruotsilla ja Tanskalla johtopaikkoja on vain kaksi.
Komissiossa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa johtaa Timo Pesonen, Euroopan petostentorjuntavirastoa Ville Itälä sekä oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa virkaa tekevänä Salla Saastamoinen. EU:n neuvoston puolella Reijo Kemppinen on viestinnästä vastaava pääjohtaja.
VUORIO purkaa myytin siitä, että isot maat kuten Saksa ja Ranska miehittäisivät virkakoneistoa muita taitavammin. Ne ovat Suomen tavoin maita, joista virkamiehiä tarvitaan aiempaa kipeämmin. Selvä yliedustus instituutioissa on sen sijaan Belgialla.
Komissioon, neuvostoon, parlamenttiin ja muihin instituutioihin valitaan työntekijät valtaosin kilpailuiden kautta.
Monivaiheisen kilpailun läpäisseet pääsevät hyväksyttyjen hakijoiden listalle, josta kiinnostuneet instituutiot kutsuvat heidät työhaastatteluihin.
Vuorio arvioi koko valintajärjestelmän kaipaavan remonttia. Kilpailut ovat hänen mukaansa monimutkaisia ja kestävät liian pitkään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
EU:n virkamiehet valitaan siis kovien kriteerien ja ankaran kilpailun perusteella suomalaisen valvonnssa.
Totuus on taas kerran täysin päinvastainen EU-vihaajien väitteiden kanssa.
Ei ihme, että menivät mykiksi...
Eikä tuokaan vielä mitään. Samalla tuli romutettua väite siitä, että EU olisi jotenkin byrokraattinen laitos. Päin vastoin. Vain 40 000 virkamiestä. Se on todella vähän kokoonsa ja merkittävyyteensä nähden.
Yhtä järjetön ja asiantuntematon on EU-vihaajien elpymisrahaston vastustus.
Vaihtoehtoa ei kyetä esittämään,koska koko asiaa ei ymmärretä.
Vaihoehtohan on jääminen ikuiseen taloudelliseen lamaan ja suurtyöttömyyteen.Siinä ollaan nyt. Ja velat kasvavat koko ajan ilman näkyvää tulosta.
Tämä on EU-vihaajien haluama ihannetilanne,jossa on pysyttävä.
Onko ne lobbarit virkamiehiä EUssa.Luulin niitä olevan enemmänkin.
Lobbarit eivät ole virkamiehiä, vaan lähinnä elinkeinoelämän ym edustajia, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Saattavat joskus onnistuakin, mutta EU:n varsin laajassa ja monimutkaisesa päätöksenteossa se on vaikeaa. Erityisesti nyt,kun päätökset tehdään etäneuvotteluissa.
Syksyllä tilanne muuttunee.
Lobbarit eivät ole virkamiehiä. Yritä nyt vähän edes opiskella.