Mikael Jungner väittää, että "Suomi julisti sodan Venäjälle vasta huhtikuussa 1918". Onko näin?
Hjalmar Linder oli harvoja sisällissodan sankareita
Mikael Jungner 2.12.2017
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikaeljungner/247000-hjalmar-linder-oli-harvoja-sisallissodan-sankareita/
Kommanttiosiossa Jungner sanoo näin:
"Suomi julisti sodan Venäjälle vasta huhtikuussa 1918."
》》 Mikael Jungner #1878276
Kirjoittaja 3.12.2017 15:47
Vastaus kommenttiin: #1218022
Sisällissota alkoi tammikuussa 1918. Suomi julisti sodan Venäjälle vasta huhtikuussa 1918. Sotatoimet jäivät vähäisiksi, Venäjä ei esimerkiksi omasta mielestään ollut edes sodassa Suomen kanssa ja siksi tuo 1920 rauhansopimus lykkääntyi.
Toisekseen sodassa vankeja kohdellaan sotavankeina, Suomi ei kohdellut kapinallisia sotavankeina vaan kapinallisina rikosoikeudessa.
Toisaalta, minulle on ihan sama, millä nimellä sinä sisällissotaa kutsut. Vapaa maa 《《
Julistiko Suomi sodan Venäjälle huhtikuussa 1918?
16
70
Vastaukset
- Anonyymi
Vai julisti sodan? Minä muistan koulussa lukeneeni, että rajan yli meni vain yksityisesti asiallaan olleita heimoretkeläisiä, jotka eivät saaneet hallituksen tukea eikä hyväksyntää, mutta eipä hallitus myöskään yrittänyt estää heitä. Käytännössä heimoretkeläiset saivat aseita ja varusteita valtiolta vähintäänkin asevelihintaan ja tietääkseni jopa varusmiehiä, kuten isoisäni, komennettiin retkelle "vapaaehtoisena".
Oppikirjoissa vain korostettiin sitä, kuinka rauhantahtoinen se virallinen Suomi oli.
Mitäs siihen YYA-vihaajat? Oliko ne oppikirjat Moskovan propagandaa kuten te väitätte kaiken silloin 1970-luvulla olleen?- Anonyymi
Miten sinun vanhan hyödyttömän jätteen joskus koulussa lukema sonta kumoaa lukuisat Kekkoslovakian vapauksiimme kohdistamat rajoitukset?
- Anonyymi
Jungnerin lähdettä en tunne.Hän ei ole historiantutkija.
Mannerheim antoi 7. huhtikuuta 1918 päiväkäskyn,jossa hän nimitti ensi kerran sotaa vapaussodaksi.
OnkohanJungner tulkinnut sen sodanjulistukseksi?
Tietääkseni valtionjohdon sodanjulistusta ei ole.
Sotaa kuitenkin käytiin de facto,minkä takia 1920 solmittiin Taron rauhansopimus, jonka teksti alkoi suunnillen toteamuksella,että sopimuksella lopetetaan maiden välinen sotatila.
Saksa yritti kesällä 1918 saada aikaan Suomen ja Venäjän rauhansopimuksen,mutta se sortui Suomen aluevaatimuksiin. - Anonyymi
Tuollainen "sota tuli ja meni" koski myös Lapin sotaa, jota ei julistettu puolin eikä toisin ja rauhaakaan ei tehty, vaan Suomen hallitus totesi sotatilan Saksan kanssa päättyneeksi, oliko se nyt 1954.
Kyllä Saksa sen itsenäisyyden Suomelle junaili Brest-Litowskin rauhanneuvotteluilla ja kun bolsut suostuivat aselepoon joulukuussa 1917, niin hehän olivat jo käytännössä hyväksyneet ennakkoon varsinaiset rauhanehdot mm. Baltian maiden ja Suomen irtaantumisen Venäjästä. Se oli varmaankin se sopiva ja "otollinen aika" itsenäisyysjulistukselle, josta Edv. Hjelt kertoo muistelmissaan jne. eli aselevon alku 5.12.1917 ja siitä varsinaiseen aseleposopimukseen, neuvotteluihin ja kunnon sotimisen jälkeen rauhaan 3.3.1918.
Tätä taustaa vasten tällainen heitto "Suomi julisti sodan Venäjälle huhtikuussa 1918" on lähinnä järjetön.
Tekihän Suomi rauhansopimuksen Saksankin kanssa 1918, olipa se jonkun mielestä kummallista tai ei...
https://histdoc.net/historia/1917-18/153_1.html
"Tehty Berlinissä 7 päivänä maaliskuuta 1918 ja vahvistettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1918. Vahvistuskirjat vaihdettu 25 päivänä kesäkuuta 1918."- Anonyymi
Mitään 'Venäjää' ei ollut edes olemassa huhtikuussa 1918. Vanha valta eli väliaikainen hallitus oli Pietarissa kaatunut vallankaappaukseen marraskuussa 1917 koko konkurssipesä Venäjä oli sisällissodassa. Mille taholle olisi pitänyt julistaa sota, Pietarin punikeille vai useille Venäjän valkoisille armeijoille jotka vastustivat punikkeja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitään 'Venäjää' ei ollut edes olemassa huhtikuussa 1918. Vanha valta eli väliaikainen hallitus oli Pietarissa kaatunut vallankaappaukseen marraskuussa 1917 koko konkurssipesä Venäjä oli sisällissodassa. Mille taholle olisi pitänyt julistaa sota, Pietarin punikeille vai useille Venäjän valkoisille armeijoille jotka vastustivat punikkeja?
Lykkäät pötyä.
Venäjällä oli vallassa bolsevikkihallitus lokakuusta 1917. Saksa teki sen kanssa aselevon jo
joulukuussa -17 ja rauhan Brest-Litovskissa 3.3. 1918.
Suomikin tunnusti sen asiallisesti pyytäessään itsenäisyyden tunnustamista joulukuun-17 lopussa ja saadessaan sen vuodenvaihteessa.
Valtionhoitaja Mannerheim oli kyllä valmis sotimaan bolsevikkeja vastaan keväällä-19,mutta ei saanut kannatusta oikein mistään.Ei edes omasta hallituksestaan. - Anonyymi
Lykkäät pötyä.
Lapin sota käytiin välirauhansopimuksen vaatimuksen mukaan valvontakomission painostaessa.
Hitler totesi 4.9. 44,että Suomeen suhtaudutaan sovinnollisesti. Sen katkaisi hyökkäys Suursaareen 15.9.
Rauhansopimus Saksan kanssa tehtiin,jotta suhteet Saksaan olisivat selvät, eikä jo suunnitteilla oleva apuretkikunta olisi sodan osapuoli, vaan Suomen itsenäisyyden tukija. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lykkäät pötyä.
Lapin sota käytiin välirauhansopimuksen vaatimuksen mukaan valvontakomission painostaessa.
Hitler totesi 4.9. 44,että Suomeen suhtaudutaan sovinnollisesti. Sen katkaisi hyökkäys Suursaareen 15.9.
Rauhansopimus Saksan kanssa tehtiin,jotta suhteet Saksaan olisivat selvät, eikä jo suunnitteilla oleva apuretkikunta olisi sodan osapuoli, vaan Suomen itsenäisyyden tukija.Lykkäät pötyä!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lykkäät pötyä!
Missä kohdassa?
- Anonyymi
Jungner: "Sisällissota alkoi tammikuussa 1918. Suomi julisti sodan Venäjälle vasta huhtikuussa 1918. Sotatoimet jäivät vähäisiksi, Venäjä ei esimerkiksi omasta mielestään ollut edes sodassa Suomen kanssa ja siksi tuo 1920 rauhansopimus lykkääntyi."
Mainittua sodanjulistusta ei ole tehty. Venäläisiä joukkoja vastaan taisteltiin mm. Raudussa. - Anonyymi
Vuonna 1918 ei mitään sotaa ollut Venäjän kanssa kun ei rauhaakaan haluttu tehdä. Vasta 1920 tehtiin Tartossa sopimukset rajasta ja rauhasta. Katso tekstin lopusta!
Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa loppuun. Vaikea aika -kirjaan ne onkin otettu loppuliitteiksi näistä Sotasyyllisoikeudenkäyntipöytäkirjoista.
Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54
23.1.1946
Sama löytyy täsyäkin kirjasta:
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Paasikivi ja Enckell kiistävät asiallisin perustein kaikki Molotovin väittämät Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941. Molotov ei pannut hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille. Jopa Jatkosodan aloitus kiistettiin Suomen taholta.
Tähän on poimittu vain nuo kolmea sotaa koskevat maininnat ja puuttuvissa kohdissa on - merkkinä keskustelun jatkumisesta.
Vaikea aika s. 425:
Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa?. Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on rikkonut Moskovan rauhansopimusta vastaan. Luuletteko, ettei tämä seikka vaikuta Venäjän kansan tunteisiin? Venäjän kansa on loukkaantunut.
-
Paasikivi: Suomi ei aloittanut 1939 vuoden sotaa.
Molotov: Suomi ei silloin tahtonut sopia kanssamme muutamista vähäpätöisistä kysymyksistä, joista Suomi vieläpä olisi saanut huomattavan kompensaation.
s. 426:
Paasikivi: V. 1939 olivat Neuvostoliiton ja Saksan suhteet hyvät, eikä Neuvostoliiton siis tarvinnut odottaa mitään hyökkäystä.
Molotov: Herra Paasikivi, tämä on kyllä totta, mutta meidän täytyy toimi pitkällä tähtäimellä.-
-
Paasikivi: Jos Talvisotaa ei olisi ollut, Suomi ei olisi milloinkaan osallistunut sotaan, ellei mahdollisesti Neuvostoliiton liittolaisena Saksaa vastaan, jos Saksa olisi menetellyt meillä samalla tavalla kuin esim. Norjassa t.m. maissa - Mutta mitäpä näistä vanhoista asioista!
-
Molotov: (hermostuu) Muistakaa, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkäävä puoli v. 1941. Hanko on meille sotilaallisesti tärkeä.
Paasikivi: Minulla on edessäni luettelo sotatoimista tämän sodan alussa. Se osoittaa, että ensimäiset sotatoimet suoritettiin Neuvostoliiton puolelta Suomea vastaan.
-
s. 427:
Paasikivi: Suomen kansa on aika naivi. Se luotti 1939 sopimuksiin ja asiakirjoihin. - Olen teille muuten jo ennen useamman kerran lausunut, että Tanner ja minä luulimme syksyllä 1939 palaavamme tänne vielä kerran.
Molotov: Ainakaan Suomen Hallitus ei ole naivi; kyllä se tiesi mitä teki.
Paasikivi: Katson, että voitte vaihtaa Petsamon Hankoa ja Pohjois-Karjalaa vastaan.
Molotov: Emme voi suostua siihen. Kolme sotaa 25 vuodessa on jo liikaa.
-
Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.
Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.
Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.
Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.
Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto. - Anonyymi
Missähän patsaantervaaja on tuollaisen sodanjulistuksen nähnyt. Vihollismaana pitäminen ei ole sama kuin sodanjulistus. Katsoohan Ukrainakin Venäjän ja sen olevan käytännössä sotatilassa, vaikka virallista paperia ei asiasta ole.
- Anonyymi
Täällä sekin stoori:
https://web.archive.org/web/20070928223558/http://www.maailmanrauhapatsas.net/miksi/index.htm
- Anonyymi
Englanti soti kaikkia vastaan 1918 ?
Suomalaiset komukat Englannin alaisuudessa tappeli milloin ketäkin vastaan... ja Englanti soti kaikkia vastaan.
"Muurmannin legioona oli brittien värväämä joukko-osasto, joka muodostui Suomen sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjän puolelle paenneista punakaartilaisista. Se taisteli yhdessä brittien kanssa muun muassa Suomen hallituksen lähettämää Vienan retkikuntaa vastaan Petsamossa ja pohjoisessa Itä-Karjalassa vuonna 1918.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Muurmannin_legioona
Monta joukkoa...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Karjalan_rykmentti
"Karjalan rykmentti oli toinen brittien värväämistä joukko-osastoista, jotka muodostuivat Suomen sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjän puolelle paenneista punakaartilaisista. Se taisteli Vienan Karjalassa, bolševikkien rinnalla, Toivo Kuisman johtamaa suomalaisten heimosoturien joukkoa, Kuisman retkikuntaa vastaan"
Rauhaakin muka tehtiin, vaikka ei venäläisten mielestä oltu sodassakaan.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Berliinin_neuvottelut_1918
"Venäjän Suomessa ollut 42. armeijakunta oli julistanut sodan Suomen senaatille. "
Lopulta sodittiin jo aika erikoisessa asetelmassa:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Venäjän_interventio
"Liittoutuneiden, pääasiassa brittien ja ranskalaisten, taistelu 2.8.1918 Arkangelissa neuvostovenäläistä varuskuntaa vastaan synnytti sotatilan neuvostojoukkojen ja liittoutuneiden välillä. Tästä huolimatta eivät brittihallitus tai neuvostohallitus julistaneet sotatilaa eivätkä todenneet olevansa sodassa keskenään. Samaan tapaan kuin liittoutuneet tukivat Venäjän valkoisia, alkoivat saksalaiset lähettää neuvonantajia neuvostojoukkojen puolelle."
Ja sitten 1919 olikin vuorossa "Mainio pikku sota" Koivistolta käsin Kronstadiin ja Pietariinkin...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001272100.html
Brittien sotaretkestä Suomenlahdella kertoo Mikko Ylikankaan kirja Mainio pikku sota –Brittilentäjät Suomessa 1919 (Atena).- Anonyymi
Englanti soti Saksaa ja sen liittolaisia vastaan Saksan antautumiseen asti.
Saksan antauduttua Englanti oli mukana länsimaiden suuressa koalitiossa,joka yritti palauttaa Venäjälle tsaarinvallan.
Mukan olleet häipyivät yksi kerrallaan.
Englanti luopui toiminnasta Jäämerellä 1918 loppuvuonna saatuaan sinne viedyn sotamateriaalin kuljetettua takaisin.
Itämereltä lähdettiin loppuvuonna 1919.
Suomi,Puola ja Baltia oli pelastettu bolsevikeilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Englanti soti Saksaa ja sen liittolaisia vastaan Saksan antautumiseen asti.
Saksan antauduttua Englanti oli mukana länsimaiden suuressa koalitiossa,joka yritti palauttaa Venäjälle tsaarinvallan.
Mukan olleet häipyivät yksi kerrallaan.
Englanti luopui toiminnasta Jäämerellä 1918 loppuvuonna saatuaan sinne viedyn sotamateriaalin kuljetettua takaisin.
Itämereltä lähdettiin loppuvuonna 1919.
Suomi,Puola ja Baltia oli pelastettu bolsevikeilta.Saksa antautui 1945, ei 1918.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta2844476Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2731427Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661376Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1011164eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1121150- 841126
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1291084Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä581021- 172908
Palsta sekosi lopullisesti?
Taidan mennä päikkäreille. Oliko hän nyt muka oikeasti äsken täällä ja kirjoitti, että täytyy unohtaa? Todistakaa se. Ki15861