Viennin aloitus EU-maahan, älä valitse kohdemaata väärin!

Pääsääntöisesti Ruotsi ei ole järkevä maa suomalaisyritykselle aloittaa vientitoimiaan:

- Ruotsi itsekin valmistaa useimpia niistä tuotteista, joita Suomi valmistaa. Ruotsalainen lisäksi suosii oman maan tuotteita. Suomalainen voi paremmallakin tuotteellaan siksi kilpailla vain hinnalla, eli viedä sinne tappiolla.
Suomalaistuotteen kannattava lanseeraus tuskin siis onnistuu.

- Jos vienti kuitenkin lähtee käyntiin, on kilpailevan ruotsalaisen valmistajan vastatoimi usein aloittaa vienti Suomeen.
Ei tietenkään jokainen Ruotsissa oleva kilpaileva yritys tee näin. Sellainen ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, kun samankaltaisia tuotteita tehdään molemmissa maissa. Ruotsalaisyritystä houkuttaa tälle Suomeen tehty valmis ruotsinkielinen infrastruktuuri ja mm. Österbottenin halu lisätuloihin ruotsintuonnin avulla.

Vientikauppamme Ruotsiin tapahtuu pääosin ruotsintaitoisten suomenkielisten toimesta. Ruotsinkieliset ovat harvinaisuus näissä vaativissa tehtävissä. Ruotsinkieliset ovat tuojia Ruotsista.
Se on helpompaa ja Ruotsin auttaminen on näille kovin mieluista.
Lopputulos vientiyrityksestä Ruotsiin on siksi useimmiten vetäytyminen tappioiden jälkeen ja Suomenkin markkinoiden menettäminen alkaneelle tuonnille Ruotsista.

- Suomalaistuotteiden mielikuva Ruotsissa on vaatimaton, erityisesti johtuen vuosisataisesta Suomen hyväksikäytöstä, johon aina liittyi ruotsinkielistemme fenno-halveeraus Ruotsissa.
Moni suomenkielinenkin on assimiloitunut Ruotsin lumoihin.
Se näkyy ostoskorissa: Marabou -suklaa, Gevalia-kahvi, siirappileipä Bjön Borg -rätti jne. Ja kauppaan tietysti Volvolla tai Monarkilla jne.

VIENTIÄ SUUNNITTELEVA
Suuntaa toimintasi suurelle markkina-alueelle, joka kehittyy nopeimmin ja jossa ei vielä ole liikaa kilpailijoitasi.
JA jossa suomalaistuotteisiin suhtaudutaan myönteisesti.
Esimerkiksi mene Hollantiin, Pohjois-Saksaan, mahdollisesti Tanskaan jne. Jos myyt aivan erityistä, mene Sveitsiin. Se suhtautuu meihin kuten kuuluu suhtautua niihin, jotka puolustivat maataan periksiantamatta ja taidolla.

Omat tuholaisemme haittaavat vielä pakotusruotsilla saksan ja muiden keskeisten kohdemaiden kielten riittävän laajan osaamisen.
Esimerkiksi myynti-insinööreiksi aikovat ehtivät reaalisesti oppia riittävän hyvin vain kaksi vierasta kieltä.
Kaikessa järjettömyydessään toinen näistä on kaikilla yhä ruotsi!

Kun Hollannin, Sveitsin tai muun myönteisen maan toimintasi on hyvässä käynnissä, aloita vientisi Ruotsiin sieltä.
Silloin ruotsalainenkaan ei katso tuotettasi nenävartta pitkin.

VASTAVÄITTEET
Ei pysty kumoamaan esittämiäni näkökohtia edes vientiluvuilla Ruotsiin (nekin tappiolliset Suomelle). Jos suomalaisyrityksillä olisi ollut vastaavaa yritystä muualle Eurooppaan, kuin vientiin Ruotsiin, olisivat vientiluvut näihin maihin tyystin toisenlaiset.

Pakkoruotsin tehokas vaikutus on estää aktiivisuutemme isommilla markkina-alueilla, vaikka vasta näillä voi saada sitä volyymiä jota suomalaistuotteet eniten tarvitsevat.
Isolla markkina-alueella yritys pysyy hereillä ja osaa siksi vastata muutoksiin ja uusiin mahdollisuuksiin ilman pitkiä viivästyksiä.
Ja olennaista on myös ison markkina-alueen vähintään neutraali suhtautuminen suomalaistuotteisiin.

SIIS: Korjatkaa assimilaatiota ja passiivisuutta Suomessa.
Yritykset: Määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä vientityöhön!
Valtio: Pitäkää tiukasti puoliamme EU-taloudessa, lopettakaa tuppurointi, utopiat ja höpinöinti pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Näin tuskin kuitenkaan tapahtuu, kun valtio jo myi parhaimmatkin yrityksemme (kuten Rautaruukki) ruotsalaisille kilpailijoille.
Omat johtavat poliitikkomme ja yritysjohtajamme halusivat näin kertoa ruotsalaisille, että olemme vain heidän nöyriä renkejään.