Hautaustoimilaki on uskonnottomia syrjivä, koska se säätää hautaustoimen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tehtäväksi. Asiaa käsitellään kirkollisasioiden kautta, vaikka asiallisesti se kuuluisi sosiaali- ja terveystoimen piiriin. Hautaukseen liittyy hautausmaiden, arkkuhautauksen ja tuhkauksen lisäksi myös vainajan omaisia ja ystäviä koskeva sosiaalinen ja terveydellinen puoli. Vapaa-ajattelijain mielestä hautaustoimen sääntely tulee ottaa sosiaali- ja terveyslainsäädännön piiriin.
Hautaustoimea tulee alkaa tarkastella kirkollisasioiden sijasta tai ainakin rinnalla sosiaali- ja terveystoimen osana. Hautaustoimi tulee liittää sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistamiseen ja ottaa mukaan myös maakuntien ja erityisvastuualueiden tehtäviin.
Asiaan sisältyy vainajan ruumiin käsittelyn ja kätkemisen lisäksi myös vainajan omaisiin ja ystäviin liittyvä psykososiaalinen puoli, kuten hautaamiseen liittyvä seremoniallinen puoli sekä erityisesti vainajan lähiomaisten henkinen hyvinvointi. Nykylainsäädännön mukaan seurakunnat voivat vapaasti ja mielivaltaisesti päättää, voiko niin sanottua yleistä hautaustoimea toteuttavan hautausmaan tai krematorion kappelissa järjestää ei-kirkollisia hautajaistilaisuuksia (saattotilaisuuksia, jossa vainaja on vielä arkussa) vai ei, mikä on johtanut siihen, että monilla paikkakunnilla omaiset eivät voi ja toisilla paikkakunnilla omaiset voivat pitää uskonnottoman hautajaistilaisuuden seurakunnan hautausmaan tai krematorion kappelissa.
Tuhkausten yhä lisääntyessä krematorioiden määrää tulisi lisätä, ja uusissa krematorioissa tulisi olla tunnustuksettomat/monikäyttöiset seremoniatilat. Myös sairaaloiden yhteyteen on perusteltua alkaa järjestää nykyistä laajempia monikäyttöisiä tiloja ei-kirkollisia saattotilaisuuksia varten. Kuolemantapaus on psykososiaalinen riski ja henkinen rasitus monen ikäisille vainajan omaisille ja ystäville, ja yhteiskunnan tulee turvata, että siihen ei muun kuorman lisäksi enää tule syrjinnän kokemuksia uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen perusteella. Hautaustoimen ei tule olla enää ensi sijassa - jos ollenkaan – kirkollisasia vaan sosiaali- ja terveystoimeen kuuluva asia.
Hautaustoimi olisi perusteltua ottaa lähtökohtaisesti yhteiskunnan vastuulle. Uudistuksessa voidaan ajatella myös monimuotoista yhdistelmämallia, jossa julkisen vallan toimintojen lisäksi voi edelleen olla mahdollisuus uskonnollisten ja uskonnottomien yhteisöjen hautausmaille.
Myös Vapaa-ajattelijain yhdistysten perustamille ja ylläpitämille hautausmaille tulee alkaa myöntää avustusta; niiden avustamisen puuttuminen koetaan syrjivänä.
Hautaustoimea tulee alkaa tarkastella kirkollisasioiden sijasta tai ainakin rinnalla sosiaali- ja terveystoimen osana. Hautaustoimi tulee liittää sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistamiseen ja ottaa mukaan myös maakuntien ja erityisvastuualueiden tehtäviin.
Asiaan sisältyy vainajan ruumiin käsittelyn ja kätkemisen lisäksi myös vainajan omaisiin ja ystäviin liittyvä psykososiaalinen puoli, kuten hautaamiseen liittyvä seremoniallinen puoli sekä erityisesti vainajan lähiomaisten henkinen hyvinvointi. Nykylainsäädännön mukaan seurakunnat voivat vapaasti ja mielivaltaisesti päättää, voiko niin sanottua yleistä hautaustoimea toteuttavan hautausmaan tai krematorion kappelissa järjestää ei-kirkollisia hautajaistilaisuuksia (saattotilaisuuksia, jossa vainaja on vielä arkussa) vai ei, mikä on johtanut siihen, että monilla paikkakunnilla omaiset eivät voi ja toisilla paikkakunnilla omaiset voivat pitää uskonnottoman hautajaistilaisuuden seurakunnan hautausmaan tai krematorion kappelissa.
Tuhkausten yhä lisääntyessä krematorioiden määrää tulisi lisätä, ja uusissa krematorioissa tulisi olla tunnustuksettomat/monikäyttöiset seremoniatilat. Myös sairaaloiden yhteyteen on perusteltua alkaa järjestää nykyistä laajempia monikäyttöisiä tiloja ei-kirkollisia saattotilaisuuksia varten. Kuolemantapaus on psykososiaalinen riski ja henkinen rasitus monen ikäisille vainajan omaisille ja ystäville, ja yhteiskunnan tulee turvata, että siihen ei muun kuorman lisäksi enää tule syrjinnän kokemuksia uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen perusteella. Hautaustoimen ei tule olla enää ensi sijassa - jos ollenkaan – kirkollisasia vaan sosiaali- ja terveystoimeen kuuluva asia.
Hautaustoimi olisi perusteltua ottaa lähtökohtaisesti yhteiskunnan vastuulle. Uudistuksessa voidaan ajatella myös monimuotoista yhdistelmämallia, jossa julkisen vallan toimintojen lisäksi voi edelleen olla mahdollisuus uskonnollisten ja uskonnottomien yhteisöjen hautausmaille.
Myös Vapaa-ajattelijain yhdistysten perustamille ja ylläpitämille hautausmaille tulee alkaa myöntää avustusta; niiden avustamisen puuttuminen koetaan syrjivänä.
Vastaukset 91
Vanhimmat
On tosiaan hyvin omituista, että hautaustoimea hallinnoidaa kirkollisasioissa. Opetus- ja kulttuuriministerösssä.
Kitkollisadiana - huh huh Hei. Hölmöä.
Psykososiaalinen hyvinvointi tai edes vointi kuuluu soaiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Asiallisesti.
Kirkollisasina käsittely on syrjivää.
Iso asia, syrjintä on syrjintää uskonnottomia kohtaan. Muutos!
Tärkeä puheenvuoro, joka koskee myös sote-uudistusta. Sinne siis!
Eri hautausmaiden ja krematorioiden sisätilassa, kappelissa joko voidaan tai ei voida pitää ei-uskonnollinen hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa. Helsinki KYLLÄ, Espoo EI, Vantaa KYLLÄ, Kerava EI, Nurmijärvi KYLLÄ, Tuusula EI, Hyvinkää KYLLÄ, Järvenpää EI, Riihimäki KYLLÄ, Lahti EI, Kotka KYLLÄ, Lappeenranta EI, Tampere KYLLÄ, Jyväskylä EI, Turku KYLLÄ, Pori EI, jne.
Ristiriitaisuus lämpimien tilojen käytössä koskee ev.-lut. kirkon seurakuntien hautausmaita, ja kirkko on tässä(kin) asiassa jakaantunut puhdasoppiseen siipeen ja avarakatseisempaan suuntaan. Suomessa yleinen hautaustoimi on säädetty ev.-lut kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi, mutta hautaustoimilaki ei säädä kappelien, hautausmaiden lämpimien tilojen käytöstä.
(Sekaannusten välttämiseksi: hautajaisiin usein liittyvä ns. muistotilaisuus on eri asia kuin saatto- tai jäähyväistilaisuus. Muistotilaisuuksia voidaan vainajan arkkuhautauksen tai krematointiin jättämisen jälkeen pitää useissa eri tiloissa, ja kysymys ei ole nyt niistä.)
Eduskunta antaa kirkolle budjettirahoitusta 114 miljoonaa euroa ns. yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon, ja valtaosa käytetään hautaustoimeen. Seurakunnat saavat valtiolta hautaustoimeen noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi koko kunnan väkiluvusta laskettuna.
Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä. Hautauksesta säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Vainajan ruumiin käsittelystä on voimassa olevassa lainsäädännössä vain vähän säännöksiä. Hautaustoimilain (457/2003) 2 §:n mukaan vainajan ruumis on ilman aiheetonta viivytystä haudattava tai tuhkattava. Vainajan ruumista ja tuhkaa tulee käsitellä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Terveydensuojeluasetuksessa (1280/1994) on eräitä säännöksiä vainajan ruumiin käsittelystä. Asetuksen 41 §:n mukaan muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista. Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa.
Kuolemaa koskeva lainsäädäntö on vanhahkoa.
Vainajan ruumiin käsittelyyn liittyvät seikat ovat myös merkityksellisiä ihmisarvon loukkaamattomuuden periaatteen kannalta, sillä vainajan ruumiin asianmukainen ja kunnioittava kohtelu ovat osa ihmisarvon kunnioittamisen toteutumista. Hallituksen esityksessä hautaustoimilaiksi (HE 204/2002 vp) todetaan säännöksen suojelukohteena olevan ennen kaikkea vainajalle läheisten ihmisten tunteet ja ihmisten käsitys siitä, miten vainajiin tulee suhtautua.
Perustuslain säännös ihmisarvon loukkaamattomuudesta ulottaa täten vaikutuksensa laajemmalle kuin elossa olevien ihmisyksilöiden kohteluun. Voidaankin katsoa, että vainajan varsinaisen perusoikeussubjektiuden päättymisestä huolimatta, hänellä voidaan katsoa olevan perusoikeussubjektiuteen osittain rinnastettava asema, joka aiheutuu vainajan omaisten perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen vaatimuksen heijastumista. Näin ollen vainajan niin sanottuja perusoikeuksia suojaamalla pyritäänkin välillisesti vahvistamaan omaisten oikeuksien toteutumista.
Hallitus on nyt antanut esityksen eduskunnalle laeiksi kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain, terveydensuojelulain sekä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta. Uudistusesityksissä ei kuitenkaan muuten kiinnitetä huomiota vainajan omaisten ja muiden läheisten sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviin näkökohtiin.
Mielenkiintoisia, vähemmän esillä olleita näkökohtia.
Hautaustoimeen liittyy paitsi hautausmaiden ja krematorioiden ylläpito sekä vainajien arkkuhautauksen, tuhkauksen ja tuhkan kätkemisen käytännön organisointi myös vainajan omaisten ja muiden läheisten tunteiden kunnioittaminen, heidän sosiaalisen ja henkisen hyvinvointinsa ja terveytensä edistäminen.
Vainajien lähiomaisten henkiseen, psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyy kysymys hautajaisista, erityisesti niiden seremoniallinen osuus sekä hautajaisten logistiikka ja infrastruktuuri hautaustoimessa. Valitettavasti uskonnottomia ja muita evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomia syrjitään hautaustoimessa ei-kirkollisten hautajaistilaisuuksien järjestämismahdollisuuksissa.
Voisiko tuon ensimmäisen kappaleen sanoa joftenkin yksinkertaisemmin? Kysynp vaa.
Järjestämisvastuu eesimerkiksi maakunnille. Palveluja voi tuottaa useammatkin toimijat. Evl kirkon monopoli pois.
Hautaustoimilain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat hoitavat nyt kaikille tarkoitettua ”yleistä hautaustoimea”. Silti seurakunnat voivat vapaasti - käytännössä mielivaltaisesti - päättää, saako heidän hautausmaansa tai krematorionsa kappelissa järjestää ei-kirkollisia hautajaistilaisuuksia (saattotilaisuuksia, jossa vainaja on vielä arkussa) vai ei.
Eri hautausmaiden ja krematorioiden sisätilassa, kappelissa joko voidaan tai ei voida pitää ei-uskonnollinen hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa. Helsinki KYLLÄ, Espoo EI, Vantaa KYLLÄ, Kerava EI, Nurmijärvi KYLLÄ, Tuusula EI, Hyvinkää KYLLÄ, Järvenpää EI, Riihimäki KYLLÄ, Lahti EI, Kotka KYLLÄ, Lappeenranta EI, Tampere KYLLÄ, Jyväskylä EI, Turku KYLLÄ, Pori EI, jne. Kaksijakoisuus kattaa koko maan: monissa kunnissa uskonnotonta hautajaistilaisuutta seurakunnan hautausmaan tai krematorion kappelissa ei saa pitää samalla kun toisissa kunnissa uskonnoton hautajaistilaisuus voidaan pitää seurakunnan hautausmaan tai krematorion kappelissa.
Tällainen epämääräinen tilanne heikentää ihmisten henkistä hyvinvointia eikä kunnioita surevien tunteita. Se voi aiheuttaa ahdistusta myös kuolemaansa lähestymässä oleville ihmisille, ja se aiheuttaa ahdistusta sekä käytännön ongelmia vainajan omaisille ja muille läheisille muutenkin kuormittavassa tilanteessa. Erityisesti kun vainaja tuhkataan, hautajaistilaisuuden pitäminen ennen tuhkausta on hankalaa, jos uskonnollisesti neutraalia hautajaistilaisuuden pitopaikkaa ei ole tarjolla eikä edes seurakunnan kappelia saa käyttää. Eikä arkkuhautauksissakaan hautajaistilaisuuden pitäminen ulkosalla haudan äärellä seisten ole ihmisten yhdenvertaisen kohtelun mukainen käytäntö, vaikka sää suosisikin.
Kuolemantapaus muodostaa psykososiaalisen riskin ja henkisen kuormituksen monen ikäisille vainajan omaisille ja ystäville, lapset ja nuoret mukaan lukien, ja yhteiskunnan tulee turvata, että siihen ei muun kuorman lisäksi enää tule syrjinnän kokemuksia uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen perusteella. Tämän vuoksi hautaustoimen ei tule olla julkiselle vallalle vain kirkollisasia vaan sosiaali- ja terveystoimeen kuuluva asia. Hautaustoimen sääntely ja kehittäminen tulee siirtää sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön piiriin.
Kehittämistoimia tarvitaan: Tuhkausten yhä lisääntyessä krematorioiden määrää tulisi lisätä eri puolilla Suomea, ja uusissa krematorioissa tulisi olla tunnustuksettomat/monikäyttöiset seremoniatilat. Samaan aikaan myös sairaaloiden yhteyteen on perusteltua alkaa järjestää nykyistä laajempia, monikäyttöisiä tiloja ei-kirkollisia saattotilaisuuksia varten. Hautajaiskulttuuri monipuolistuu. Tilojen koristeluja pitäisi voida muuttaa vainajan uskonnollista tai muuta katsomusta kunnioittavalla tavalla.
Hautaustoimea ei voida enää hoitaa vain evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaiden ja krematorioiden kautta. Hautaustoimea tulee alkaa tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon osana vainajan omaisten ja muiden läheisten tunteiden kunnioittamista sekä psykososiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Hautaustoimi tulee liittää myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistamiseen. Ev.-lut. kirkko saa nyt valtion budjetista rahoitusta 116 miljoonaa euroa, joista yli 100 miljoonaa käytetään hautaustoimeen.
Järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen ovat eri asioita.
Kyllä, hyvä että tuossa on huomioitu myös yhdistykset ja yritykset.
Kyllä, yritys, yhdistys ja voi olla kirkkokin yhä, sekä myös julkisen palvelun puoli. Ja järjestämisvastuu julkisella vallalla, sote-toimijalla.
Liiton+vaatimukset+ovat+selkeitä+systeemisiä+muutoksia.+Eri+asia+on,+75+%+pitää+kirkon+kappelikieltoja+vääränä.
Näille hautausmaa-ajattelijoiden ruumiille voisi erottaa kirkon hautausmaalta oman erillisen betoniraudoitetun nurkan, jonka takaraudoitusta voisi tarvittaessa jatkaa hautausmaan takaosan suuntaan.
Rautaportti, johon isoin kirjaimin; JUMALATTOMIEN HAUTAUSMAAOSASTO.
Vapaa-ajattelijat siunatkoon ruumiinsa vaikka räntäsateessa. Sen verran pitää kärsiä
"ylevän aatteen" (vapaa-ajattelun) puolesta.
Entä Vapaa- ajattelijoiden liitto VAL? Tuhkataanko se lakisääteisesti kuihduttuaan riittävästi?
Msalo on tekemässä VAL- kuolinsiivousta historiasta, tehdäänkö tästä omakustannekirja tai kirjasarja?
Omakustanteet ovat halpoja nykyisin, jos liitosta vielä löytyy joku, joka osaa kirjoittaa siistiä suomea, ettei tarvitse oikoluettaa
Msalo voisi kääntää kirjan englanniksi, ja sitä voisi levittää vapaa- ajattelijaveljille Maltalla ja Marokossa matkatessa. Ja - sisarille
VAL historiikin voisi kirja kerrallaan jakaa jäsenille
Tässä se on sanottu selvästi. Ei mitään ruinausta ja rukoilua syrjijiltä.
Hautausmaat liittyvät monien jouluperinteeseen. Vainajien muutamista.
Myönteinen aloite. Ikävää että eräillä seurakunnille on jyrkki ei-linja.
Kappelien käyttökielto kummastuttaa
75 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kirkon hautausmaiden kappeleita tulisi voida käyttää myös ei-kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin (Taloustutkimuksen toteuttama kysely Vapaa-ajattelijain liiton toimeksiannosta.) Monien hautausmaiden kappeleita ei myönnetä muihin kuin kirkollisiin hautajaistilaisuuksiin (esim. Espoon, Keravan, Järvenpään, Tuusulan, Lahden, Porin, Jyväskylän ym. seurakunnat). Toisilla hautausmailla kappeleita voi käyttää myös siviilihautajaisiin ja muihin ei-kirkollisiin hautajaisiin (esim. Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Tampere ym.). Kaikki seurakunnat saavat noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi valtion avustusta hautausmaatoimintaansa.
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/08/26/hautauskappelit-halutaan-myos-ei-kirkollisiin-hautauksiin/ Vapaa-ajattelijain liitto esittää remonttia syrjivään hautaustoimilakiin. Hautaustoimi tulisi siirtää kirkollisasioista sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Katso linkin lopussa lausuntomme sote-uudistukseen.
Kansan oikeustajun mukaan useiden seurakuntien ei-linja on epäreilu, väärin. Sen muuttuminen ei korjaa koko hautaustoimen epäkohtia, mutta sikäli lievittää.
Iso uudistus jaxoikkuparannuhset ovat kaksi eri asiaa.
Vapariliitossa pilkataan tapaa, jolla valtio jakaa rahaa absurdeihin kohteisiin
Siksi Ylikoski pyytää puoluetoverinsa JSaramon ministeriöstä tukea kuolemansyyn selvittämiseen, sillä se ei ole kovin selvää. JSaramo sanoo, että rahaa ei heru – sillä valtion rahaa pitää kuolemansyyn selvittämisen lisäksi riittää myös puolustukseen, sosiaaliturvaan, terveyspalveluihin ja koulutukseen.
”Viime aikoina valtio on käyttänyt vähemmän rahaa kuolemansyyn selvittämiseen kuin puolustukseen”, JSaramo harmittelee ja myöntää Vapariliitolle mitä he haluavat
Kansan oikeustaju on yhdenvertaisuuden puolesta.
Hyvä että va-liitto tartte tähän epäkohtaan riskiä kirkolta.
Kirkkohallituksen ja piispainkokouksen suositukset ovat uskonnottomia syrjiviä.
Kyllä tämä viime kädessä kaikkia koskee - useammankin kerran elämässä.
Tässä ei siis olla sosialiseeraamassa kaikkea, vaan esitellään monitoimijamalli yhdenvertaisuuden pohjalta.
Esitetty monituottajamalli on ok. Ei vain joko tai.
Järjestämisvaztuun ja palvelun tuottamisen erottaminen on hyvä ajatus.
Lue jo päivitä tietosi. Varmista, että tiedät, mistä puhua.
Perusmuutos. Ja pientä säätöä.
Useita toimijoita. Yhdenvertaisesti.
Varsin maltillinen ja pitkäjänteinen lähestymistapa.
Kai tästä pitäisi jaksaa VA-lehteenkin jotain kirjoittaa.
Ei tarvitse jaksaa.
Vapautetaan Mäntysalo tämän rutikuivan lehden kanssa puuhastelusta. Harvat sen lehden juttuja kiinnostuvat lukemaan. Jotkut vanhat parrat vielä ehkä - nuoria tuskin kiinnostaa.
Jorikin voisi vapauttaa itsensä kokonaan irti Vapaa-ajattelijan toimittamisesta.
Kun katsoo vaparien ilmeitä valokuvista, niin ne kertovat tämän Ajattelun synkän sanoman:
"Mikään ei ole oikein mitenkään"
🕵️♂️🕵️♂️🕵️♂️🕵️♂️🕵️♂️🕵️♀️🕵️♀️🕵️♀️🕵️♀️🕵️♀️🕵️♀️🕵️♀️
Kyllä, toimitus on tietoinen tarpeesta, ja kokemuksia ja kertomuksia otetaan vastaan. Lähetä.
Asiaa. Evl kirkko opintomatkalle Ruotsiin.
Tästä oli uutisjuttu Ylen Uudenmaan tv-uutizissa. Hyvä.
Tässä sitten täten myös jutun linkki: https://yle.fi/uutiset/3-12152055
Tässä vielä toinen linkki, jossa lyhyesti myös hautaustoimesta: https://yle.fi/uutiset/3-12160009 Marja Sannikka: Kirkon ja valtion liitto pitäisi purkaa. Suomessa uskonnolla on valtionkirkkomainen erityisasema, vaikka modernissa sivistysvaltiossa näin ei todellakaan pitäisi olla, toteaa Marja Sannikka videoblogissaan.
Totuttuun tapaan antivapari vääristelee vaparien esityksiä.
Omassa mööketjussaan, koska ei halua keskustella tässä.
Kun maa antaa kuolleensa selviää yhteiset hautapaikat varmaan.
Kannattaaxtosiaan lukea koko aloite, koko teksti.
Pähkinäisen tahnan tekoon löysin niksin mä.
Koskettaa siis koskettaa, vuosittain satoja tuhansia. Ihmisiä.
Psykososiaalisesta voinnista tai hyvinvoinnista on kysymys.
Antivapasi höpisee kappelisosialismista. Aika monta siis sosialisoitu.
Porinkin ympäristökunnT Rauma mukaan lukien. Piei sentään sinnittelee ei käy -linjsllaan.
"Seremoniatilakysymys on avoin haava", sanoi Ylikoski Marja Sannikan ohjelmassa 28.10.
Lahdessa järjestynyt paikkoja hautajaistilaisuuksille.
Kappelisosializli - mitä rupeaa yleisen palvelun toteuttajaksi.
Yleinen hautaustoimi. Yleinen. Kaikille.
Tärkeä aihe, eikä yleinen, kaikkien syrjimätön palvelu ole sosialisointia..
Antiväpariä pännii suunnattomasti tämän, Miksiköhän?
>>>Myös Vapaa-ajattelijain yhdistysten perustamille ja ylläpitämille hautausmaille tulee alkaa myöntää avustusta; niiden avustamisen puuttuminen koetaan syrjivänä.<<<
Joo, vapariruumiiden hautausmaille kunnon avustukset, niin loppuu Ylikoskelta ja Mäntysalolta se vinkuminen päästä siunaamaan vapariruumiitaan kirkon kappeleihin.
Suomessa on 337 000 neliö-km ja vapareita 1300.
Siis 0,004 vaparia / neliö-km.
Joten kyllä Suomessa vapareille hautausmaata riittää.
Suomessa on neliömetrejä enemmän kuin Jeesuksen syntymästä sekunteja.
Kuolemantapauksissa läheisten ja omaisten henkinen hyvinvointi tulee liittää hautaustoimeen.
Pystyvätkö ⚰️ hautaustoimi-vaparit⚰️
huolehtimaan hautaustoimessaan myös kuolleen vaparin
läheisten ja omaisten henkisestä hyvinvoinnista?
Vapareita on niin vähän, että vapariruumiit voitaisiin haudata valtion varoin perustetuille vaparihautausmaille, joita olisi Suomessa 5 kpl eri puolilla maata.
Valtion varoin rakennettaisiin näille hautausmaille tunnustuksettomia siunauskappeleita, joihin vaparit voisivat kiinnittää liekkimaljatunnuksiaan.
Hautausmaiden ja -kappeleiden ylläpito jäisi tietenkin vaparien vastuulle.
Samalla vapareita kiellettäisiin tuomasta vapariruumiitaan kirkon hautausmaille.
Varsin simppeli ratkaisu. Eikö niin, vaparit?
T: Antivapari
Hautaustoimi ei ole mitenkään uskontoon sidottu vaan kuka tahansa voi peustaa hautausmaan kun laissa säädetyt edellytykset täytytvät. Ilmeisesti kyseessä ei ole mikään erinomainen pisnes kun kilpailu alalla on varsin vähäistä.
Tämä liittyy periaatteessa uusien hyvonvointialueiden toimintaan. Toivottavasti myös käytännössä.
Edellyttää lakimuutosta.
Huomasin, että Vantaan-Keravan hyvinvointialueemla ehdokas nro 302 nostaa ja vie tätä asiaa julkisuuteen.
Valtion ja kirkon ero laajemminkin.
Kyse ei ole viime kädessä 54 000 vaibajasta, vaan moninkertaisesta määrästä omaisia, jotka surevat ja huolehtivat hautauksesta.
Mielipidetiedustelussa+75+%+kannattaa+syrjivään+käytännön+lopettamista.+Antivaparin+"kappelisosialismia".
Yli miljoona suomalaista on vuosittain hautajaisten
kanssa tekemisissä.
Toivottavasti jo ensi vaalikaudella.
Siis todellakin. Heikko hetki syrjinnän kohtaamiseen.
Tämä hallitusohjelmaan.
Kansanedustajaehdokkaat puhutteluun.
Ilman muuta. Vai pelkkä "kirkollisasia"!
Painostusta?
Seremoniatila-asia vaatii muutoksia. Hjvinvointislueet.
Seremoniatiloja hautajaisiin.
Yksinkertaisesti juurikin noin. Tukea tarvitaan asialle.
Tsemppiä tähän taisteluun, joka koskee vuosittain tuhansia perheitä.
Hautaustoimistojen tulisi toimia ammatillisesti ja eettisesti uskonnottomien vainajien lain mukaisen hautauksen toteuttamisessa.
Isosta rahasta on kysymys. Valtion avustuskin 110 miljoonaa euroa.
Juurikin näin. Tärkeä aloite.
Tämä ei jää tähän.
Joten taistelu jatkuu. Vielä hautauksestakin.
Toisin sanoen julkinen valta syrjii uskonnottomia.
Hautajaiset ovat ennen hautausmaata.