Äpärältä perintö pois?

Jatkan. Elävällä ihmisellä ei ole perintöä jaettavana. Vasta kuoli hetkellä omaisuus siirtyy oikeudenomistajien yhteishallintoon,kunnes kuolinpesä on selvitetty jakokuntoon,ja joko yhteisomistus jatkuu tai pesän omaisuus jaetaan perillisille,mistä tehdään perinnönjakokirja. Perunkirjoitus tehdään verottaja varten 3 kk kuluessa henkilön kuolemasta. Jokainen saa eläessään tehdä varoillaan mitä itse haluaa. Syödä ne,värjätä niillä omaan talouteensa apuja/helpotuksia,lahjoittaa,ostaa niillä varoillaan mitä haluaa,saa vaikka viime kädessä ryypätä rahansa. Tuollaiseen elämään kuuluvaan toimintaan ei ole kellään puuttumista.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan. Elävällä ihmisellä ei ole perintöä jaettavana. Vasta kuoli hetkellä omaisuus siirtyy oikeudenomistajien yhteishallintoon,kunnes kuolinpesä on selvitetty jakokuntoon,ja joko yhteisomistus jatkuu tai pesän omaisuus jaetaan perillisille,mistä tehdään perinnönjakokirja. Perunkirjoitus tehdään verottaja varten 3 kk kuluessa henkilön kuolemasta. Jokainen saa eläessään tehdä varoillaan mitä itse haluaa. Syödä ne,värjätä niillä omaan talouteensa apuja/helpotuksia,lahjoittaa,ostaa niillä varoillaan mitä haluaa,saa vaikka viime kädessä ryypätä rahansa. Tuollaiseen elämään kuuluvaan toimintaan ei ole kellään puuttumista.

Lue lisää

Jep, jatka vain värjäämistä.

Aivan, elävällä, mutta siinä on sekin, ettei elävä saa tuhota sitä omaisuutta taikka "värjäillä" miten vaan joka jäänyt edesmenneen jälkeen ja huomautan tässä välissä myös sen, ettei leski ole kuolinpesänosakas kuin siihen asti kun perukirja tehdään, polkkeuksena on jos leski saa testamentilla muuta omaisuutta kuin avio-oikeuden perusteella.

Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, jatka vain värjäämistä.

Aivan, elävällä, mutta siinä on sekin, ettei elävä saa tuhota sitä omaisuutta taikka "värjäillä" miten vaan joka jäänyt edesmenneen jälkeen ja huomautan tässä välissä myös sen, ettei leski ole kuolinpesänosakas kuin siihen asti kun perukirja tehdään, polkkeuksena on jos leski saa testamentilla muuta omaisuutta kuin avio-oikeuden perusteella.

Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin.

Lue lisää

"Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin."

Lawetorder taas jauhaa urbaania legendaa tapansa mukaan.

Kumpikin kohta meni ihan reisille.

Leski on osakas ositukseen saakka mikäli hän on osakas avio-oikeuden perusteella,perukirja ei edelleenkään ole mikään ositus tai "esiositus" niinkuin luulet.

Tässä ote minilexin sivuilta.

Aviopuolisot omistavat avioliiton aikana omaisuutensa yksin. Avioliiton päättyessä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu kaikki puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaittu ja saatu omaisuus, mukaan lukien perinnöt. Perintönä saatu omaisuus on siis lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista, ellei toisin ole määrätty. Esimerkiksi puolison vanhemmiltaan perintönä saatu kesämökkikiinteistö otetaan muun omaisuuden ohessa huomioon omaisuuden osituksessa laskettaessa puolison avio-oikeuden alaista säästöä. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole enää siihen perintöomaisuuteen, jonka puoliso on saanut suoraan perintönä tai testamentin nojalla avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman jälkeen.


Puolison saama perintö avioliiton aikana tai ennen sitä otetaan huomioon osituksessa mikäli testamentissa ei ole poissuljettu puolison avio-oikeutta kyseiseen perintöön.

Anonyymi kirjoitti:

Jep, jatka vain värjäämistä.

Aivan, elävällä, mutta siinä on sekin, ettei elävä saa tuhota sitä omaisuutta taikka "värjäillä" miten vaan joka jäänyt edesmenneen jälkeen ja huomautan tässä välissä myös sen, ettei leski ole kuolinpesänosakas kuin siihen asti kun perukirja tehdään, polkkeuksena on jos leski saa testamentilla muuta omaisuutta kuin avio-oikeuden perusteella.

Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin.

Lue lisää

Mikä asiassa on niin vaikea ymmärtää? Jos minä nyt käyn tiputtamassa naapurin pistilaatikkoon kirjekuoren, jossa on 50.000 €, jotka samalla olisivat viimeiset rahani, ja kuolisin tuntia myöhemmin, niin perillisilläni ei olisi mitään oikeutta valittaa asiasta. Naapuri maksaisi lahjaveron ja perilliset nuolisivat näppejään.

Ihminen saa tehdä ihan mitä haluaa varoillaan eläessään, mitään sairasta perinnönjättövekvollisuutta ei ole!!

JudgeDredd kirjoitti:

"Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin."

Lawetorder taas jauhaa urbaania legendaa tapansa mukaan.

Kumpikin kohta meni ihan reisille.

Leski on osakas ositukseen saakka mikäli hän on osakas avio-oikeuden perusteella,perukirja ei edelleenkään ole mikään ositus tai "esiositus" niinkuin luulet.

Tässä ote minilexin sivuilta.

Aviopuolisot omistavat avioliiton aikana omaisuutensa yksin. Avioliiton päättyessä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu kaikki puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaittu ja saatu omaisuus, mukaan lukien perinnöt. Perintönä saatu omaisuus on siis lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista, ellei toisin ole määrätty. Esimerkiksi puolison vanhemmiltaan perintönä saatu kesämökkikiinteistö otetaan muun omaisuuden ohessa huomioon omaisuuden osituksessa laskettaessa puolison avio-oikeuden alaista säästöä. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole enää siihen perintöomaisuuteen, jonka puoliso on saanut suoraan perintönä tai testamentin nojalla avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman jälkeen.


Puolison saama perintö avioliiton aikana tai ennen sitä otetaan huomioon osituksessa mikäli testamentissa ei ole poissuljettu puolison avio-oikeutta kyseiseen perintöön.

Lue lisää

Eikö millään mene, tai ymmärtäähän sen, aivottomille ei mene millään jakeluun avioliittolain osituskaava ja mitä siitä MÄÄRÄTÄÄN LAISSA.

Kerro täällä kaikille mikä on PERUKIRJA.

Älä vastaa, minä teen sen.

Lain mukaan perukirja on veroilmoitus, että samalla myös OSITUSKIRJA jossa ositetaan erilleen eloon jääneen puolison omaisuus ja se omaisuus mikä menee perijöille eli kokonaisomaisuus ositetaan perukirjalla PUOLIKSI eloon jääneen ja perijöiden kesken.

Eli jo perukirjaa laatiessa tulisi ottaa huomioon avioliitto lain osittamista koskevat pykälät ja jossa on näin, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4
"2 luku
Osituksen toimittaminen

98 §
===>>Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, !!!noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan<<===.

Lisää, "IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
==>>Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon !!!niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)<<==

90 § (20.8.2004/784)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa ON OMAISUUTENA JOHON TOISELLA PUOLISOLLA EI OLE (HUOOOM ei ole) AVIO-OIKEUTTA, PIDETTÄVÄ :

=====>>>>1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi<<<<<=======;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa".

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html

"Puolisoiden omaisuuden jako
...kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako".

https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto/varallisuuden-ositus-puolison-kuoltua

"Varallisuuden ositus puolison kuoltua

Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta (SIIS HUOOOM PARISKUNNAN YHTEISESTÄ VARALLISUUDESTA).

Avio-oikeus ei päde, jos aviopuolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen ja siinä nimenomaan sopineet toisin.

Avio-oikeutta voivat myös rajoittaa testamentit tai lahjakirjat".

Nyt aletaan sitten miettiin pää punaisena savuten, että mihin päättyy avio-oikeus?

Päättyykö avio-oikeus kun toinen puoliso kuolee ja jos päättyy, niin saako eloon jäänyt puoliso pitää avio-oikeuden perusteella sen omaisuuden minkä edesmennyt saa perintönä kuolemansa jälkeen vai meneekö sellainen perintö suoraan eloon jääneille perijöille?

Tuhannen taalan kysymyksiä oli nuo edelliset, oikein vastannut saa papukaijamerkin


Eli siis kohta 1 tarkoittaa sellaista omaisuutta jonka edesmennyt ON SAANUT ELÄESSÄÄN, eikä vasta kuolemansa jälkeen KOSKA AVIO-OIKEUS SELKEÄSTI PÄÄTTYY KUOLEMISHETKEEN, niin tällöin kohdassa 1 ei tarkoiteta omaisuutta jonka edesmennyt saa perintönä taikka lahjana ja jopa ansainnut KUOLEMANSA JÄLKEEN.

Eli lyhyesti, AVIO-OIKEUTTA EI OLE SELLAISEEN OMAISUUTEEN JOKA ON ANSAITTU, SAATU LAHJANA TAI PERINTÖNÄ, OLI SE PERINTÖ SAATU PERIMISOIKEUDELLA TAIKKA TESTAMENTILLA.

Miksi ei näin yksinkertainen asia uppoa mmillään sinne lahoon puupökkelöön? Luulisi uppoavan koska lahopuu on pehmeää, etenkin kosteana

Anonyymi kirjoitti:

Eikö millään mene, tai ymmärtäähän sen, aivottomille ei mene millään jakeluun avioliittolain osituskaava ja mitä siitä MÄÄRÄTÄÄN LAISSA.

Kerro täällä kaikille mikä on PERUKIRJA.

Älä vastaa, minä teen sen.

Lain mukaan perukirja on veroilmoitus, että samalla myös OSITUSKIRJA jossa ositetaan erilleen eloon jääneen puolison omaisuus ja se omaisuus mikä menee perijöille eli kokonaisomaisuus ositetaan perukirjalla PUOLIKSI eloon jääneen ja perijöiden kesken.

Eli jo perukirjaa laatiessa tulisi ottaa huomioon avioliitto lain osittamista koskevat pykälät ja jossa on näin, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4
"2 luku
Osituksen toimittaminen

98 §
===>>Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, !!!noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan<<===.

Lisää, "IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
==>>Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon !!!niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)<<==

90 § (20.8.2004/784)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa ON OMAISUUTENA JOHON TOISELLA PUOLISOLLA EI OLE (HUOOOM ei ole) AVIO-OIKEUTTA, PIDETTÄVÄ :

=====>>>>1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi<<<<<=======;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa".

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html

"Puolisoiden omaisuuden jako
...kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako".

https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto/varallisuuden-ositus-puolison-kuoltua

"Varallisuuden ositus puolison kuoltua

Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta (SIIS HUOOOM PARISKUNNAN YHTEISESTÄ VARALLISUUDESTA).

Avio-oikeus ei päde, jos aviopuolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen ja siinä nimenomaan sopineet toisin.

Avio-oikeutta voivat myös rajoittaa testamentit tai lahjakirjat".

Nyt aletaan sitten miettiin pää punaisena savuten, että mihin päättyy avio-oikeus?

Päättyykö avio-oikeus kun toinen puoliso kuolee ja jos päättyy, niin saako eloon jäänyt puoliso pitää avio-oikeuden perusteella sen omaisuuden minkä edesmennyt saa perintönä kuolemansa jälkeen vai meneekö sellainen perintö suoraan eloon jääneille perijöille?

Tuhannen taalan kysymyksiä oli nuo edelliset, oikein vastannut saa papukaijamerkin


Eli siis kohta 1 tarkoittaa sellaista omaisuutta jonka edesmennyt ON SAANUT ELÄESSÄÄN, eikä vasta kuolemansa jälkeen KOSKA AVIO-OIKEUS SELKEÄSTI PÄÄTTYY KUOLEMISHETKEEN, niin tällöin kohdassa 1 ei tarkoiteta omaisuutta jonka edesmennyt saa perintönä taikka lahjana ja jopa ansainnut KUOLEMANSA JÄLKEEN.

Eli lyhyesti, AVIO-OIKEUTTA EI OLE SELLAISEEN OMAISUUTEEN JOKA ON ANSAITTU, SAATU LAHJANA TAI PERINTÖNÄ, OLI SE PERINTÖ SAATU PERIMISOIKEUDELLA TAIKKA TESTAMENTILLA.

Miksi ei näin yksinkertainen asia uppoa mmillään sinne lahoon puupökkelöön? Luulisi uppoavan koska lahopuu on pehmeää, etenkin kosteana

Lue lisää

Lisään.

Eli siis ei tarvitse MITÄÄN TESTAMENTTIMÄÄRÄYSTÄ , koska se on jo laissa, ettei avio-oikeutta ole omaisuuteen jonka on ansainnut, saanut perintönä, taikka lahjana tai testamenttisaannolla

Anonyymi kirjoitti:

Lisään.

Eli siis ei tarvitse MITÄÄN TESTAMENTTIMÄÄRÄYSTÄ , koska se on jo laissa, ettei avio-oikeutta ole omaisuuteen jonka on ansainnut, saanut perintönä, taikka lahjana tai testamenttisaannolla

Lue lisää

Lisään vielä vähän, josko se ruikkulöpslöps alkaisi tajuaan, niin ne MAAGISET SANAT on, "ON SAANUT" eli jotka tarkoittaa JO TAPAHTUNUTTA ASIAA, jos taas olisi, TULEE SAAMAAN, niin tarkoittaisi KUOLEMISEN JÄLKEEN tapahtuvaa saamista.

Huomaathan 'arvon' ruikkuli, että harvemmin kuollut ansaitsee vai oletko sinä ainoa joka tietää, että kuolleet kulkee ansiotyössä?

JudgeDredd kirjoitti:

"Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin."

Lawetorder taas jauhaa urbaania legendaa tapansa mukaan.

Kumpikin kohta meni ihan reisille.

Leski on osakas ositukseen saakka mikäli hän on osakas avio-oikeuden perusteella,perukirja ei edelleenkään ole mikään ositus tai "esiositus" niinkuin luulet.

Tässä ote minilexin sivuilta.

Aviopuolisot omistavat avioliiton aikana omaisuutensa yksin. Avioliiton päättyessä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu kaikki puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaittu ja saatu omaisuus, mukaan lukien perinnöt. Perintönä saatu omaisuus on siis lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista, ellei toisin ole määrätty. Esimerkiksi puolison vanhemmiltaan perintönä saatu kesämökkikiinteistö otetaan muun omaisuuden ohessa huomioon omaisuuden osituksessa laskettaessa puolison avio-oikeuden alaista säästöä. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole enää siihen perintöomaisuuteen, jonka puoliso on saanut suoraan perintönä tai testamentin nojalla avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman jälkeen.


Puolison saama perintö avioliiton aikana tai ennen sitä otetaan huomioon osituksessa mikäli testamentissa ei ole poissuljettu puolison avio-oikeutta kyseiseen perintöön.

Lue lisää

Se ruikkuli sinussa on hienoa, että osaat esittää tekstiä paljonkin. siitä vaan ei pääse selvyyteen onko noin ja mitä aina jätät pois, jotta oma esittämäsi olisi se totuus.

Ihmettelen tässä, että mihinkä ruikkuli katosi taas ruikkuileen, saharaanko?

Anonyymi kirjoitti:

Jep, jatka vain värjäämistä.

Aivan, elävällä, mutta siinä on sekin, ettei elävä saa tuhota sitä omaisuutta taikka "värjäillä" miten vaan joka jäänyt edesmenneen jälkeen ja huomautan tässä välissä myös sen, ettei leski ole kuolinpesänosakas kuin siihen asti kun perukirja tehdään, polkkeuksena on jos leski saa testamentilla muuta omaisuutta kuin avio-oikeuden perusteella.

Poislukien sellainen omaisuus jonka edesmennyt on saanut perintönä, ansainnut taikka saanut lahjana ja joka ei kuulu avio-oikeudelliseen omaisuuteen.

Kohta taas tulee joku inkuttaan, mutta maailmaan mahtuu ääntä, etenkin ne jotka ovat vuosikymmeniä käsittäneet lainsäännökset ihan väärin ja tätä myöten on pesiä jaettu täysin väärin.

Lue lisää

Perukirjanteon jälkeen leski on osakas,tasan siihen asti kun ositus on tehty. Että tietosi oli väärää,perukirja on vainajan veroilmoituksen asemassa oleva jutska. Vain ositus erottaa lesken varallisuuden perillisten varallisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Perukirjanteon jälkeen leski on osakas,tasan siihen asti kun ositus on tehty. Että tietosi oli väärää,perukirja on vainajan veroilmoituksen asemassa oleva jutska. Vain ositus erottaa lesken varallisuuden perillisten varallisuudesta.

Lue lisää

Tarkoitatko tähän tapaan?

Olisko kannattanut hieman juoksuttaa hiirtä alaspäin, olisit löytänyt omin avuin ja päätettäisikö nyt, että kumpi on väärässä, sinä vaiko minä?

Ps. tekstin jälkeen löydät hintin, eiih kun linkin tarpeeseesi.
Olet muuten oikeassa, "TASAN SIIHEN ASTI KUN OSITUS TEHTY", eli kunnes perukirja laskennallisine osituksineen on tehty ja johon on liitetty mahdolliset testamentit, (jos edunsaaja on leski, pesän osakkuus jatkuu, siinä olit väärässä, että loppuu ositukseen) avioehtosopimus ja muut tarvittavat virkatodistukset.

Tässä tekstiä, "Kuolinpesän ositus tehdään perunkirjoituksen jälkeen

Puhekielessä kuolinpesän ositus ja perinnönjako menevät usein sekaisin.

=====>>>>Osituksessa tehdään ero vainajan ja lesken omaisuuksien välille. Eli toisin sanoen osituksen jälkeen on selvää mikä omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perintönä perillisille. Ositus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä. Tällöin perukirjaan merkitään toiselle puolelle lesken omaisuus ja toiselle puolelle vainajan omaisuus. Ositus tulisi tehdä aina kirjallisesti.

====>>>>Kadonnutta jako- ja osituskirjaa voi tiedustella aikaisemmalta puolisolta, puolison sukulaisilta tai suoraan Verohallinnolta. Tiedustelu tulee hoitaa vapaamuotoisella kirjeellä, koska verottajalla ei ole tarjota tähän valmista lomaketta." löytyy täältä: https://perukirjanetissa.fi/kuolinpesan-ositus/

Lisääkin löytyy, esim. sellainen lausuma että, perinnönjako voidaan suorittaa perukirjoitustilaisuudessa jos joku niin vaatii, lisäksi löytyy sellaistakin juttua, että jos perinnönjako on suoritettu ennen perukirjan toimittamista verottajalle, on se jakokirja liitettävä perukirjan mukaan verottajalle.

Etkö oikeastikkaan osaa yhtään gugluilla, voi sua reppanaa, tuleppas oppiin sieltä, niin osaat käyttää nettiäkin sitten ihan oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö millään mene, tai ymmärtäähän sen, aivottomille ei mene millään jakeluun avioliittolain osituskaava ja mitä siitä MÄÄRÄTÄÄN LAISSA.

Kerro täällä kaikille mikä on PERUKIRJA.

Älä vastaa, minä teen sen.

Lain mukaan perukirja on veroilmoitus, että samalla myös OSITUSKIRJA jossa ositetaan erilleen eloon jääneen puolison omaisuus ja se omaisuus mikä menee perijöille eli kokonaisomaisuus ositetaan perukirjalla PUOLIKSI eloon jääneen ja perijöiden kesken.

Eli jo perukirjaa laatiessa tulisi ottaa huomioon avioliitto lain osittamista koskevat pykälät ja jossa on näin, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4
"2 luku
Osituksen toimittaminen

98 §
===>>Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, !!!noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan<<===.

Lisää, "IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
==>>Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon !!!niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)<<==

90 § (20.8.2004/784)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa ON OMAISUUTENA JOHON TOISELLA PUOLISOLLA EI OLE (HUOOOM ei ole) AVIO-OIKEUTTA, PIDETTÄVÄ :

=====>>>>1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi<<<<<=======;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa".

https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html

"Puolisoiden omaisuuden jako
...kun avioliitto purkautuu puolison kuoleman vuoksi

Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.

Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako".

https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto/varallisuuden-ositus-puolison-kuoltua

"Varallisuuden ositus puolison kuoltua

Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta varallisuudesta (SIIS HUOOOM PARISKUNNAN YHTEISESTÄ VARALLISUUDESTA).

Avio-oikeus ei päde, jos aviopuolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen ja siinä nimenomaan sopineet toisin.

Avio-oikeutta voivat myös rajoittaa testamentit tai lahjakirjat".

Nyt aletaan sitten miettiin pää punaisena savuten, että mihin päättyy avio-oikeus?

Päättyykö avio-oikeus kun toinen puoliso kuolee ja jos päättyy, niin saako eloon jäänyt puoliso pitää avio-oikeuden perusteella sen omaisuuden minkä edesmennyt saa perintönä kuolemansa jälkeen vai meneekö sellainen perintö suoraan eloon jääneille perijöille?

Tuhannen taalan kysymyksiä oli nuo edelliset, oikein vastannut saa papukaijamerkin


Eli siis kohta 1 tarkoittaa sellaista omaisuutta jonka edesmennyt ON SAANUT ELÄESSÄÄN, eikä vasta kuolemansa jälkeen KOSKA AVIO-OIKEUS SELKEÄSTI PÄÄTTYY KUOLEMISHETKEEN, niin tällöin kohdassa 1 ei tarkoiteta omaisuutta jonka edesmennyt saa perintönä taikka lahjana ja jopa ansainnut KUOLEMANSA JÄLKEEN.

Eli lyhyesti, AVIO-OIKEUTTA EI OLE SELLAISEEN OMAISUUTEEN JOKA ON ANSAITTU, SAATU LAHJANA TAI PERINTÖNÄ, OLI SE PERINTÖ SAATU PERIMISOIKEUDELLA TAIKKA TESTAMENTILLA.

Miksi ei näin yksinkertainen asia uppoa mmillään sinne lahoon puupökkelöön? Luulisi uppoavan koska lahopuu on pehmeää, etenkin kosteana

Lue lisää

Edellä olevan on tuottanut palstan hupimaakari, joka väliin esiintyy nimimerkillä Lawetorder. Häntä ei kenenkään kannata ottaa vakavasti. Edellä olevakin on täyttä hömpötystä, alkaen siitä, että perikirja olisi osituskirja. Ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään.

Eli siis ei tarvitse MITÄÄN TESTAMENTTIMÄÄRÄYSTÄ , koska se on jo laissa, ettei avio-oikeutta ole omaisuuteen jonka on ansainnut, saanut perintönä, taikka lahjana tai testamenttisaannolla

Lue lisää

Hupimaakarin hömpötystä edelleenkin. Täyttä soopaa.

Noo jos noin, niin osoitappas laki tai kohta jossa selkeästi ilmaistaan sitten se, miten asia käsitellään kun toinen osapuoli on kuollut, eikä että avioero astuu voimaan molempien eläessä.

Esitä sitten tuo sinun esittämäsi esimerkki joka on selkeä, koska heidän lapsensa eivät omaa avio-oikeutta.

Selitä samalla, että syy miksi laissa lukee selkeästi, "JOHON TOISELLA AVIOPUOLISOLLA EI OLE AVIO-OIKEUTTA", eikä, että "perillisillä ei ole avio-oikeutta siihen ja siihen", tai että, "avio-oikeus lakkaa olemasta vasta osituksen jälkeen"?

Yritätkö nyt jotenkin selittää sen, ettei vaan luulla sitä että avio-oikeus siirtyy perillisille ja tästä syystä ensimmäinen osio on kirjoitettu sillä tavalla ettei vaan missään nimessä sekoiteta edesmenneen jälkeiseen ositukseen eloon jääneen puolison saamia perintöjä enään?

On ne nuo sinun selityksesi niin hassun hauskoja, että jos menet oikeudessa noin esittään, niin nauraahan ne sinut pellolle.

En minä mitään luule, se olet sinä joka luulet selviäväsi tuhansin ja yhden selityksen turvin kuiville.

Tässä minun tietämykseni.

1 tarkoittaa siis omaisuutta jonka edes mennyt on saanut perintönä tai lahjana, että ansainnut elämisensä aikana, niin ei ole avio-oikeutta eloon jääneellä.

Olisihan se hassua, että laki laaditaan siltä varalta jos kuollut tuleekin hamuaan eloonjääneen ansaitsemaa, perintönä tai lahjana saamaa ja tästä syystä 1 osio on laadittu, siis on sinun selityksesi.

2 on selkeä, eli kun avioero astuu voimaan ja jo sitä ennen kun avioeroa haetaan, niin sen aikana saatu ansio, perintö ja lahja ei ole avio-oikeuden alaista, tämänhän nyt käsittää jokainen.

Varmistus, sitten, että jos avioeron vireillä ollessa avioero astuu voimaan toisen kuollessa, niin käytetäänkin osiota 1. eli avioliitto lakkaa olemasta ja avio-oikeus on jo päättynyt erohakemuksen vireille laitossa

Mitä ilmeisimmin laissa ja 1 kohdassa selkeästi tarkoitetaan tilannetta jossa toinen avioliiton aikana ON ANSAINNUT TAI SAANUT LAHJANA, PERINTÖNÄ TAI TESTAMENTTISAANTONA ja tämä näin kun avioliitto ja avio-oikeus lakkaa olemasta toisen puolison kuollessa.

Kerroppa mitä eroa on sanoilla, "oli saanut, on saanut, tulee saamaan, he saivat, hän saa", listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta otetaan lyhyesti jotta sinäkin tajuat ja ettei mene herneesi solmuun.

Hienoa, että tajuat sarkastisesti pilkkaavan kompakysymyksen noinkin upeasti ja jopa siitäkin huolimatta ymmärsit lukemasi väärin.

Kyllä kuule kuollutkin voi periä, esim. tilanteessa jossa on eno testamentannut siskonsa lapselle jotain ja ovat lapinreissulla kyseisen edunsaajan kanssa, ajavat kolarin jossa molemmat kuolee.

Niin nyt sitten kuollut perii, mutta saanto siirtyy tuon kuolleen SIJAANTULIJOILLE, vaikkei heille ole testamentattu mitään.

Ymmärsitkö nyt ns. sarkastisen, pilkkaavan kompakysymyksen?

Sitä paitsi, kysyttiin, että saako se aviopuoliso sen omaisuuden ja siihen unohdit hökiä vastausta.

Anonyymi kirjoitti:

Hienoa, että tajuat sarkastisesti pilkkaavan kompakysymyksen noinkin upeasti ja jopa siitäkin huolimatta ymmärsit lukemasi väärin.

Kyllä kuule kuollutkin voi periä, esim. tilanteessa jossa on eno testamentannut siskonsa lapselle jotain ja ovat lapinreissulla kyseisen edunsaajan kanssa, ajavat kolarin jossa molemmat kuolee.

Niin nyt sitten kuollut perii, mutta saanto siirtyy tuon kuolleen SIJAANTULIJOILLE, vaikkei heille ole testamentattu mitään.

Ymmärsitkö nyt ns. sarkastisen, pilkkaavan kompakysymyksen?

Sitä paitsi, kysyttiin, että saako se aviopuoliso sen omaisuuden ja siihen unohdit hökiä vastausta.

Lue lisää

Ei muuten siirry!

Kuvautussa tilanteessa omaisuus jaetaan muiden testamentin saajien kesken, vain lakiosa periytyy sijaantulijoille.

Opettele v°°°u edes perusasiat!

Anonyymi kirjoitti:

Ei muuten siirry!

Kuvautussa tilanteessa omaisuus jaetaan muiden testamentin saajien kesken, vain lakiosa periytyy sijaantulijoille.

Opettele v°°°u edes perusasiat!

Lue lisää

Tsot tsot pojuseni, opettelen opettelen, sitten kun sinä oppisit edes alkeetkaan.

'Kuvautussa' tilanteessa kuolleen pojan vanhemmat ovat elossa, eli kuolleen enon sisar, niin tällöin tulee omat vanhemmat perijöiksi lapselleen eli he saavat tuon testamentatun omaisuuden

Lakiosaoikeus on vain rintaperillisillä, vain lakiosaoikeus perintöön on ottolapsella ja hänen jälkeläisillään, kun taas sijaantuloperijöillä tuota oikeutta lakiosaan ei ole., (vaikkakkin aarnio on saanut yhden älynväläyksen elämänsä aikana, että lakiosaoikeus tulisi käsittää laajemmin kuin se ymmärretään nyt).

Esitänkö vielä lainkohdan johon tämä perustuu?

Voi hellanlettas sentään tätä tietämyksen määrää joka joillakin on, kyllä Lawetorderkin kalpenee noin suuren tietämyksen rinnalla.

Etkö reppana osannutkaan guugluilla?

Haluatko, että isis guugluilee??

Tässä tekstiä, "Kuolinpesän ositus tehdään perunkirjoituksen jälkeen

Puhekielessä kuolinpesän ositus ja perinnönjako menevät usein sekaisin.

=====>>>>Osituksessa tehdään ero vainajan ja lesken omaisuuksien välille. Eli toisin sanoen osituksen jälkeen on selvää mikä omaisuudesta kuuluu leskelle ja mikä omaisuus jaetaan perintönä perillisille. Ositus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä. Tällöin perukirjaan merkitään toiselle puolelle lesken omaisuus ja toiselle puolelle vainajan omaisuus. Ositus tulisi tehdä aina kirjallisesti.

====>>>>Kadonnutta jako- ja osituskirjaa voi tiedustella aikaisemmalta puolisolta, puolison sukulaisilta tai suoraan Verohallinnolta. Tiedustelu tulee hoitaa vapaamuotoisella kirjeellä, koska verottajalla ei ole tarjota tähän valmista lomaketta." löytyy täältä: https://perukirjanetissa.fi/kuolinpesan-ositus/

Lisääkin löytyy, esim. sellainen lausuma että, perinnönjako voidaan suorittaa perukirjoitustilaisuudessa jos joku niin vaatii, lisäksi löytyy sellaistakin juttua, että jos perinnönjako on suoritettu ennen perukirjan toimittamista verottajalle, on se jakokirja liitettävä perukirjan mukaan verottajalle.

Etkö oikeastikkaan osaa yhtään gugluilla, voi sua reppanaa, tuleppas oppiin sieltä, niin osaat käyttää nettiäkin sitten ihan oikein.

Ensin inkutetaan vastaan, sitten kun esitetään faktaa, niin tulee erittäin hiljaista.

Ei edes kommentoida että, " no niinpä onkin, olit ihan oikeassa, että perukirja on samalla osituskirja silloin kun siihen eritellään kummankin osalle omaisuus erät ja velat, jäljelle jäänyt on siis lesken omaisuuserä ja toinen puoli perillisten omaisuus eli kuolinpesän", mutta ei, ei edes noinkaan tule mitään.
Kuten olen monet kerrat sanonut, saharassa tuulee kovaa ja erittäin pahanhajuisesti.

Hyvät kanssalukijat, miettikää ketä uskotte, pieruja saharassa vaiko faktapohjaista tekstiä ja lakia oikein luettuna, eikä asiakaskusetustienaamistarkoituksella kirjoitettua tekstiä perustuslain vastaisella oikeuskäytännöllä höystettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Ensin inkutetaan vastaan, sitten kun esitetään faktaa, niin tulee erittäin hiljaista.

Ei edes kommentoida että, " no niinpä onkin, olit ihan oikeassa, että perukirja on samalla osituskirja silloin kun siihen eritellään kummankin osalle omaisuus erät ja velat, jäljelle jäänyt on siis lesken omaisuuserä ja toinen puoli perillisten omaisuus eli kuolinpesän", mutta ei, ei edes noinkaan tule mitään.
Kuten olen monet kerrat sanonut, saharassa tuulee kovaa ja erittäin pahanhajuisesti.

Hyvät kanssalukijat, miettikää ketä uskotte, pieruja saharassa vaiko faktapohjaista tekstiä ja lakia oikein luettuna, eikä asiakaskusetustienaamistarkoituksella kirjoitettua tekstiä perustuslain vastaisella oikeuskäytännöllä höystettynä.

Lue lisää

Tässä ketjussa ja monissa muissa on tuotu pykälät, momentit ja kohdat joiden mukaan lawen höpötykset on hänen omaa sekoilua ja vastauksena hän tuo lisää mihinkään perustumattomia tarinoita. Jos hän jollain perustelee hän yhdistää vähän samalta kuulostavat sanat tarkoittamaan samaa ja sitten jatkaa siitä (esim yhteenlaskettu ja yhteisesti omistettu). Lopuksi yleensä saamme selityksiä perustuslain lakisidonnaisuudesta tai lunastuksesta, joka yleensä ei liity asiaan, kun kyse on sopimuksella tai muusta lakiin perustuvasta seurauksesta. Välillä muistaen lisätä epäasiallisia solvauksia.

Tällä perusteella hän haluaisi vain jatkaa edes takas hyödytöntä kirjoittelua aikansa kuluksi. mutta suurin osa on kyllästynyt tähän jo kauan sitten. Tämän kyllästymisen hän sitten ottaa jonkinlaisena voittona. Ehkä kannattaa muistaa sanonta "Jos keskustelet idiootin kanssa, varmistu siitä ettei hän tee samoin".

Anonyymi kirjoitti:

Ensin inkutetaan vastaan, sitten kun esitetään faktaa, niin tulee erittäin hiljaista.

Ei edes kommentoida että, " no niinpä onkin, olit ihan oikeassa, että perukirja on samalla osituskirja silloin kun siihen eritellään kummankin osalle omaisuus erät ja velat, jäljelle jäänyt on siis lesken omaisuuserä ja toinen puoli perillisten omaisuus eli kuolinpesän", mutta ei, ei edes noinkaan tule mitään.
Kuten olen monet kerrat sanonut, saharassa tuulee kovaa ja erittäin pahanhajuisesti.

Hyvät kanssalukijat, miettikää ketä uskotte, pieruja saharassa vaiko faktapohjaista tekstiä ja lakia oikein luettuna, eikä asiakaskusetustienaamistarkoituksella kirjoitettua tekstiä perustuslain vastaisella oikeuskäytännöllä höystettynä.

Lue lisää

Eiköhän jokainen ole jo huomannut kuinka monta lakipykälää taikka momenttia, että selityksen kera on Lawetti tuonut esiin.

Monet muut tuo ainoastaan jonkun gradun kontekstista irroitetun pätkän tai oikeuskäytännön mukaisen korkeimmanoikeuden päätöksen joka ei edes sivua asiaa mitä käsitellään ja jonka sitten pitäisi muka tukea kirjoittajan sanomista.

Tältä pohjalta ajateltuna ja olen itse lukenut myös täällä moneen kertaan esitettyjä perustuslainkohtia, että muiden lakien kohtia ja tällä palstalla erityisesti perintökaarta, niin kyllä se Lawetti on useimmin täysin oikeassa kuin anonyymina esiintyvät tai tuo nimimerkki JudgeDredd.

Että tältä pohjalta pointsit kyllä menee täysin Lawetille.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän jokainen ole jo huomannut kuinka monta lakipykälää taikka momenttia, että selityksen kera on Lawetti tuonut esiin.

Monet muut tuo ainoastaan jonkun gradun kontekstista irroitetun pätkän tai oikeuskäytännön mukaisen korkeimmanoikeuden päätöksen joka ei edes sivua asiaa mitä käsitellään ja jonka sitten pitäisi muka tukea kirjoittajan sanomista.

Tältä pohjalta ajateltuna ja olen itse lukenut myös täällä moneen kertaan esitettyjä perustuslainkohtia, että muiden lakien kohtia ja tällä palstalla erityisesti perintökaarta, niin kyllä se Lawetti on useimmin täysin oikeassa kuin anonyymina esiintyvät tai tuo nimimerkki JudgeDredd.

Että tältä pohjalta pointsit kyllä menee täysin Lawetille.

Lue lisää

Onko perukirja osituskirja..tarkastellaan asiaa lain kannalta.

Perukirja tulee tehdä 3kk kuluessa kuolemasta,lisäaikaa saa hieman jos pesä on laaja.

Ositus ei ole lain mukaan pakollista,ositukselle ei ole lain mukaan asetettu määräaikaa.

Näin ollen perukirja ei voi olla osituskirja.

Entäs sitten ne tuhannet parit jotka eivät tee ositusta ollenkaan,jos osituskirja olisi perukirja olisi ositus pakollista,näinhän ei ole.

Entäs sitten vielä ne pariskunnat jotka tekevät osituksen vasta 10 vuotta avioeron jälkeen..jos perukirja olisi osltuskirja tulisi näiden parien tehdä ositus 3 kuukauden kuluessa..tämäkin jo osoittaa sen että osituskirja ei voi olla perukirja.

Ositus toimituksena ei voi olla perukirjoitus.

Ositus ja perukirjoitus on 2 eri asiaa,ositus voidaan tehdä kuitenkin perukirjojen yhteydessä mutta siitä laaditaan erillinen dokumentti jota kutsutaan osituskirjaksi.

Faktat puhuvat sen puolesta että perukirja ei voi olla osituskirja.

Lawetorderilta riman alitus kun hän väittää että perukirja on osituskirja.
Perukirja ei ole mikään esiositus tai ositus.

Anonyymi kirjoitti:

Ensin inkutetaan vastaan, sitten kun esitetään faktaa, niin tulee erittäin hiljaista.

Ei edes kommentoida että, " no niinpä onkin, olit ihan oikeassa, että perukirja on samalla osituskirja silloin kun siihen eritellään kummankin osalle omaisuus erät ja velat, jäljelle jäänyt on siis lesken omaisuuserä ja toinen puoli perillisten omaisuus eli kuolinpesän", mutta ei, ei edes noinkaan tule mitään.
Kuten olen monet kerrat sanonut, saharassa tuulee kovaa ja erittäin pahanhajuisesti.

Hyvät kanssalukijat, miettikää ketä uskotte, pieruja saharassa vaiko faktapohjaista tekstiä ja lakia oikein luettuna, eikä asiakaskusetustienaamistarkoituksella kirjoitettua tekstiä perustuslain vastaisella oikeuskäytännöllä höystettynä.

Lue lisää

"Ensin inkutetaan vastaan, sitten kun esitetään faktaa, niin tulee erittäin hiljaista."

Sun "faktat" on paskapuhetta.

Anonyymi kirjoitti:

Onko perukirja osituskirja..tarkastellaan asiaa lain kannalta.

Perukirja tulee tehdä 3kk kuluessa kuolemasta,lisäaikaa saa hieman jos pesä on laaja.

Ositus ei ole lain mukaan pakollista,ositukselle ei ole lain mukaan asetettu määräaikaa.

Näin ollen perukirja ei voi olla osituskirja.

Entäs sitten ne tuhannet parit jotka eivät tee ositusta ollenkaan,jos osituskirja olisi perukirja olisi ositus pakollista,näinhän ei ole.

Entäs sitten vielä ne pariskunnat jotka tekevät osituksen vasta 10 vuotta avioeron jälkeen..jos perukirja olisi osltuskirja tulisi näiden parien tehdä ositus 3 kuukauden kuluessa..tämäkin jo osoittaa sen että osituskirja ei voi olla perukirja.

Ositus toimituksena ei voi olla perukirjoitus.

Ositus ja perukirjoitus on 2 eri asiaa,ositus voidaan tehdä kuitenkin perukirjojen yhteydessä mutta siitä laaditaan erillinen dokumentti jota kutsutaan osituskirjaksi.

Faktat puhuvat sen puolesta että perukirja ei voi olla osituskirja.

Lawetorderilta riman alitus kun hän väittää että perukirja on osituskirja.
Perukirja ei ole mikään esiositus tai ositus.

Lue lisää

Et sitten käynytkään lukemassa linkkiä joka tuotiin eli perukirjanetissä ja otsikolla KUOLINPESÄN OSITUS, eli se ositus missä erotetaan vainajan ja leskeksi jääneen omaisuus puoliksi jolloinka saadaan perinnönjako kuntoinen omaisuusrypäs perijöille.

Kerro ja perustele sitten se että, miten voidaan perinnönjako suorittaa myöskin perukirjoitustilaisuudessa, tai kuinka on mahdollista (nopeus tietenkin), että perinnönjako voidaan suorittaa ennen kuin edes perukirja on ehtinyt tai on ollut laittamatta verottajalle?

Tässä pitkä teksti joka kannattaa lukea siis ymmärtäen, "
====>>>Perunkirjoitus ja ositus<<<<====

Lain mukaan perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Tätä määräaikaa voidaan tietyissä tilanteissa pidentää hakemuksesta. Perunkirjoitusvelvollisuus kuuluu sille kuolinpesän osakkaalle, jonka hoidossa kuolinpesän omaisuus on, tai sille henkilölle, joka on parhaiten perehtynyt kuolinpesän tilaan. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat ja perilliset, sekä kuolinpesään kuuluvat varat ja velat, jotta perinnönjako saadaan myöhemmin toimitetuksi.

Kun vainaja on kuollessaan ollut avioliitossa, hänen kuolemansa jälkeen voidaan toimittaa ositus, jossa määritellään se, mitä omaisuutta kuuluu leskelle ja mikä omaisuus tulee perinnönjaossa jaettavaksi. Omaisuuden ositus toimitetaan niissä tilanteissa, kun ainakin toisella puolisoista oli avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Mikäli kummallakaan puolisoista ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen, suoritetaan osituksen sijasta omaisuuden erottelu. Ositusta ei tulisi toimittaa ennen kuin kuolleen puolison velat on maksettu, taikka niiden maksamiseen tarvittavat varat on laitettu erityiseen hoitoon. Leski ja vainajan perilliset voivat kuitenkin sopia yksimielisesti toisin.

Kun omaisuuden ositus on toimitettu, leski ei ole enää kuolinpesän osakas, jollei hänen osakkuutensa perustu esimerkiksi hänen hyväkseen tehtyyn testamenttiin. Hän ei siten ole enää velvollinen osallistumaan pesän selvittämiseen liittyviin toimiin. Pääsäännön mukaan omaisuuden osituksessa sekä vainajan, että lesken avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen, niistä vähennetään velat ja jaetaan näin saatu lopputulos tasan. Tällöin saadaan selville kummallekin osapuolelle kuuluvan omaisuuden määrä. Jos ensiksi kuolleen puolison perillisten osalle tulee enemmän omaisuutta, leskellä on oikeus saada tasinkona tämä erotus. Jos leski on puolestaan varakkaampi, hänellä on oikeus kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille. On huomattava, että lesken tasinkoetuoikeus koskee vain häntä itseään, eikä se siirry hänen perillisilleen. Sen vuoksi osituksen toimittaminen lesken eläessä on kannattavaa, sillä jos ositus on toimittamatta hänen kuoltuaan, lesken perilliset eivät voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa.

Kun ositus ja perunkirjoitus sekä muut tarpeelliset pesänselvitystoimet on hoidettu, perinnönjakoon on mahdollista ryhtyä kuolinpesän osakkaan sitä vaatiessa. Aviovarallisuussuhteisiin liittyviä oikeustoimia on syytä suunnitella huolellisesti, jotta kaikkien asianosaisten oikeudet saataisiin täytetyksi tarkoitetulla tavalla. Monissa tapauksissa asiantuntevan lakimiehen käyttö suunnittelun apuna voikin olla tarpeen".

Teksti löytyy täältä: https://www.minilex.fi/a/perunkirjoitus-ja-ositus

Eli on niitä monia muitakin samaa mieltä, että perukirja jossa on eroteltuna vainajan ja lesken omaisuudeksi jäävä ja joista vähennetty velat on tällöin peru ja osituskirja eli siis sellainen perukirja josta ilmenee suoraan se, että mitä kuuluu kuolinpesään ja mikä kuuluu leskelle eli kuolinpesä ositettu kahtia.

Eihän se nyt toki ole minun vikani, jos olet niin ymmärtämätön.

Tuli vastaan jonkun lakimiehen mainos, että osituskirjan teko valmiista paperista luettuna vain ainoastaan 250€ eli aikaa menee noin 15 -30min.

Osa laeista on tehtykkin ja käytännöt (vaikkakin lakien vastaisia) suurimmaksi osaksi sillain että niillä tienataan.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän jokainen ole jo huomannut kuinka monta lakipykälää taikka momenttia, että selityksen kera on Lawetti tuonut esiin.

Monet muut tuo ainoastaan jonkun gradun kontekstista irroitetun pätkän tai oikeuskäytännön mukaisen korkeimmanoikeuden päätöksen joka ei edes sivua asiaa mitä käsitellään ja jonka sitten pitäisi muka tukea kirjoittajan sanomista.

Tältä pohjalta ajateltuna ja olen itse lukenut myös täällä moneen kertaan esitettyjä perustuslainkohtia, että muiden lakien kohtia ja tällä palstalla erityisesti perintökaarta, niin kyllä se Lawetti on useimmin täysin oikeassa kuin anonyymina esiintyvät tai tuo nimimerkki JudgeDredd.

Että tältä pohjalta pointsit kyllä menee täysin Lawetille.

Lue lisää

Missä kohtaa Lawetti on muuttunut ei anonyymiksi? Onko sinulla tiedossa hänen nimensä ja yhteystietonsa?

Anonyymi kirjoitti:

Onko perukirja osituskirja..tarkastellaan asiaa lain kannalta.

Perukirja tulee tehdä 3kk kuluessa kuolemasta,lisäaikaa saa hieman jos pesä on laaja.

Ositus ei ole lain mukaan pakollista,ositukselle ei ole lain mukaan asetettu määräaikaa.

Näin ollen perukirja ei voi olla osituskirja.

Entäs sitten ne tuhannet parit jotka eivät tee ositusta ollenkaan,jos osituskirja olisi perukirja olisi ositus pakollista,näinhän ei ole.

Entäs sitten vielä ne pariskunnat jotka tekevät osituksen vasta 10 vuotta avioeron jälkeen..jos perukirja olisi osltuskirja tulisi näiden parien tehdä ositus 3 kuukauden kuluessa..tämäkin jo osoittaa sen että osituskirja ei voi olla perukirja.

Ositus toimituksena ei voi olla perukirjoitus.

Ositus ja perukirjoitus on 2 eri asiaa,ositus voidaan tehdä kuitenkin perukirjojen yhteydessä mutta siitä laaditaan erillinen dokumentti jota kutsutaan osituskirjaksi.

Faktat puhuvat sen puolesta että perukirja ei voi olla osituskirja.

Lawetorderilta riman alitus kun hän väittää että perukirja on osituskirja.
Perukirja ei ole mikään esiositus tai ositus.

Lue lisää

Mitähän sekoilet, jos saan kysyä?

Perukirja ymmärtääkseni tehdään ainoasstaan kuolintapauksessa ja avioero taas on tyynin eri asia, vai ollaanko eri mieltä?

Anonyymi kirjoitti:

Onko perukirja osituskirja..tarkastellaan asiaa lain kannalta.

Perukirja tulee tehdä 3kk kuluessa kuolemasta,lisäaikaa saa hieman jos pesä on laaja.

Ositus ei ole lain mukaan pakollista,ositukselle ei ole lain mukaan asetettu määräaikaa.

Näin ollen perukirja ei voi olla osituskirja.

Entäs sitten ne tuhannet parit jotka eivät tee ositusta ollenkaan,jos osituskirja olisi perukirja olisi ositus pakollista,näinhän ei ole.

Entäs sitten vielä ne pariskunnat jotka tekevät osituksen vasta 10 vuotta avioeron jälkeen..jos perukirja olisi osltuskirja tulisi näiden parien tehdä ositus 3 kuukauden kuluessa..tämäkin jo osoittaa sen että osituskirja ei voi olla perukirja.

Ositus toimituksena ei voi olla perukirjoitus.

Ositus ja perukirjoitus on 2 eri asiaa,ositus voidaan tehdä kuitenkin perukirjojen yhteydessä mutta siitä laaditaan erillinen dokumentti jota kutsutaan osituskirjaksi.

Faktat puhuvat sen puolesta että perukirja ei voi olla osituskirja.

Lawetorderilta riman alitus kun hän väittää että perukirja on osituskirja.
Perukirja ei ole mikään esiositus tai ositus.

Lue lisää

Niin osaisitko sitten selittää kuolintapauksen kohdalla, että kun tehdään perukirja, sen jälkeen tehdään pesänselvitys eli oikeammin maksetaan ainoastaan vainajan velat pois, niillä toimilla jotka tarvitaan ja hupskeikkaa, sen jälkeen onkin kuolinpesä jakovalmis ja jonkun niin vaatiessä suoritetaan jako perijöiden kesken taikka jako voidaan tehdä sovintojakona pesänosakkaiden kesken kunhan velkojen maksu on hoidettu ja tämä voidaan tehdä heti perukirjoituksen jälkeen, NIIN MISSÄ IHMEESSÄ SE OSITUS SITTEN ON??

Avioerossa laki kyllä vaatii sen osituksen, joten ei kannata sekottaa kahta ihan eri asiaa samoiksi.

Anonyymi kirjoitti:

"Ensin inkutetaan vastaan, sitten kun esitetään faktaa, niin tulee erittäin hiljaista."

Sun "faktat" on paskapuhetta.

Tuolla päätelmällä sitten kaikki netissä on paskapuhetta, vai ollaanko eri mieltä?

Anonyymi kirjoitti:

Niin osaisitko sitten selittää kuolintapauksen kohdalla, että kun tehdään perukirja, sen jälkeen tehdään pesänselvitys eli oikeammin maksetaan ainoastaan vainajan velat pois, niillä toimilla jotka tarvitaan ja hupskeikkaa, sen jälkeen onkin kuolinpesä jakovalmis ja jonkun niin vaatiessä suoritetaan jako perijöiden kesken taikka jako voidaan tehdä sovintojakona pesänosakkaiden kesken kunhan velkojen maksu on hoidettu ja tämä voidaan tehdä heti perukirjoituksen jälkeen, NIIN MISSÄ IHMEESSÄ SE OSITUS SITTEN ON??

Avioerossa laki kyllä vaatii sen osituksen, joten ei kannata sekottaa kahta ihan eri asiaa samoiksi.

Lue lisää

"NIIN MISSÄ IHMEESSÄ SE OSITUS SITTEN ON??
Avioerossa laki kyllä vaatii sen osituksen, joten ei kannata sekottaa kahta ihan eri asiaa samoiksi."

Niin,missäs se ositus sitten on...siinäpä pulma,onneksi siihen löytyy ratkaisu,ositus ei ole pakollinen toimi.EI myöskään avioerossa.

85 § (16.4.1987/411)
Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Anonyymi kirjoitti:

"NIIN MISSÄ IHMEESSÄ SE OSITUS SITTEN ON??
Avioerossa laki kyllä vaatii sen osituksen, joten ei kannata sekottaa kahta ihan eri asiaa samoiksi."

Niin,missäs se ositus sitten on...siinäpä pulma,onneksi siihen löytyy ratkaisu,ositus ei ole pakollinen toimi.EI myöskään avioerossa.

85 § (16.4.1987/411)
Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Lue lisää

Aivan, kun ottaa huomioon, että monia lakeja on ollut sämpläämässä aika moiset sekopäät, eli toisaalla sanotaan toisin ja myöhempi on ristiriidassa aikaisemman kanssa, eli otetaan esimerkkinä vaikkapa perimisoikeus (ei selitys sillä, että asia on eri lukunsa (oikeammin taktillinen selitys millä saadaan ristiriita oleen ei ristiriitana, kuten täällä eri ketjussa kovasti yritti höpöttää) on kaikista pahin jossa annetaan ainoa oikeus periä (aarnio on tuon ristiriidan ohittanut sanalla "menee", jolloinka se ei ole tällöin perimistä, vaan se ainoastaan lakisääteisesti siirretään jollekkin muulle ja näin se loukkaa lähimpien perimisoikeutta ja joka oikeammin on vahvempi oikeus, kuin se, että jokin asia menee jollekkin, koska perimisoikeus annetaan lailla vain määrätyille tahoille.

Saman tyylinen ristiriita on lakiosaoikeuden kanssa, eli ensin siihen annetaan kiistaton oikeus, siitten kuitenkin ilmaistaan ettei sitä oikeutta olekkaan, ellei sitä erikseen vaadi olemaan eli selkeä ristiriita, ei voi olla myöntöä ja kieltoa samaan aikaan samassa asiassa.

Tuo ositus on samaa tyyliä, eli ensin on ositus perukirjassa ja sitten sitä ei olekkaan, vaan sekin tulisi vaatia erikseen.

"9 c § (29.11.2019/1129)

Oikeustoimi, jonka 9 a §:n mukaisesti vahvistettuun perukirjan osakasluetteloon merkityt pesän osakkaat ovat tehneet pesän puolesta muun kuin pesän osakkaan kanssa, on sitova, vaikka joku osakkaista on jäänyt perukirjaan merkitsemättä, jos se, jonka kanssa oikeustoimi oli tehty, ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, että pesässä oli tällainen osakas.

====>>>Haettaessa viranomaiselta oikeuden kirjaamista tai muuta toimenpidettä vahvistettua perukirjaa pidetään !!!riittävänä selvityksenä pesän osakkaista, jollei asiassa muuta ilmene<<<====."

Eli miten se nyt on, onko leski pesän osakas vaiko ei ole (viite, lue alin)?

Tässä on se jo mainittu ositus, perintökaaren osiossa perunkirjoituksesta, " 4 §

Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. (15.6.2007/710)

Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan. Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu. ===>>Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle<<<===", eli ositetaan yhteinen omaisuus ja yhteinen velka puoliksi.

Tässäkin aika hassu tavallaan kömmähdys perintökaaresta, "Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas (öööö täääh, eli siis aviovaimo joka leski, niin ei olisi kuolinpesän osakas siihen asti kun ositus tehdään?)",
niin tiedän tiedän, avioehdolla ja testamentilla voidaan sulkea pois kokonaan, mutta sellaiset seikathan tulee esiin vasta perukirjoitustilaisuudessa, koska jos on avioehto, niin se on liitettävä perukirjaan, samoin kuin testamettikin, eli tieto siitä, ettei leski olisikaan pesänosakas, niin tulee ilmi kaikille osakkaille vasta samassa tilaisuudessa.

"Hei ap. Muista ,että LAKIOSAA ON HAETTAVA 6 kk kuluttua ,kun olet saanut tiedon testamentistä."

Kukahan hömppä tuonkin ohjeen on kirjoittanut?! Jos lakiosaa haetaan 6 kk kuluttua siitä, kun testamentista on saatu (laillisesti) tieto, niin saamatta jää, koska haku on tapahtunut liian myöhään. Lakiosavaatimus nimittäin on tehtävä 6 kk:n KULUESSA tiedoksi saamisesta, Kun 6 kk on jo kulunut, niin myöhäistä on, ei voi mitään.

Arvelen, että palstan hupimaakarin tekosia tuokin ohje on.

Anonyymi kirjoitti:

"Hei ap. Muista ,että LAKIOSAA ON HAETTAVA 6 kk kuluttua ,kun olet saanut tiedon testamentistä."

Kukahan hömppä tuonkin ohjeen on kirjoittanut?! Jos lakiosaa haetaan 6 kk kuluttua siitä, kun testamentista on saatu (laillisesti) tieto, niin saamatta jää, koska haku on tapahtunut liian myöhään. Lakiosavaatimus nimittäin on tehtävä 6 kk:n KULUESSA tiedoksi saamisesta, Kun 6 kk on jo kulunut, niin myöhäistä on, ei voi mitään.

Arvelen, että palstan hupimaakarin tekosia tuokin ohje on.

Lue lisää

Sattumoisin ei ollut sinun kirjoittamasi vai oliko, muttet enään tunnistanut kirjoittamaasi?

Saattoihan se olla hupimaakari aarnion tekstiä tai orpourpo kankaankin tekstiä.

Tuo annettu oikeus lakiosaan on aika jännä juttu silleen, ettei sitä oikeutta olekkaan jollei sitä vaadi, vaikka se jo laissa oikeus siihen annetaan sanoilla "Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä ===>>>on lakiosa perittävän jälkeen", kun tätä suomen-kieltä vekslaillaan ja sanojen merkitys tajutaan, niin on-sana tarkoittaa jo olemassa olevaa eli kun asennusoäällikkö kysyy asentajalta varmistuksen, että "onko päähana jo paikallaan, että verkosto voidaan yhdistää" ja asentaja vastaa, "on", eli jokin asia on jo olemassa ja paikallaan,

Nyt kun sumplitaan tuota lakiosaoikeuden kohtaa tarkemmin, niin siihen lakiosaan on jo annettu oikeus ensimmäisellä rivillä tuolla on sanalla.

Jos taas lukisi näin, "rintaperillisellä, ottolapsella ja hänen jälkeläisillään on OIKEUS lakiosaan niin vaadittaessa", niin tällöin se oikeus syntyisi vasta vaatimuksen myötä, mutta aarnio kun on sellainen hömppäpömppä laatiin jotakinkaan järkevää, niin ei ole reppana tuotakaan edes tajunnut.

Joten se että lakiosa jätetään vaatimuksen taakse myöhemmin, on ristiriidassa alun olemassa olevan oikeuden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Sattumoisin ei ollut sinun kirjoittamasi vai oliko, muttet enään tunnistanut kirjoittamaasi?

Saattoihan se olla hupimaakari aarnion tekstiä tai orpourpo kankaankin tekstiä.

Tuo annettu oikeus lakiosaan on aika jännä juttu silleen, ettei sitä oikeutta olekkaan jollei sitä vaadi, vaikka se jo laissa oikeus siihen annetaan sanoilla "Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä ===>>>on lakiosa perittävän jälkeen", kun tätä suomen-kieltä vekslaillaan ja sanojen merkitys tajutaan, niin on-sana tarkoittaa jo olemassa olevaa eli kun asennusoäällikkö kysyy asentajalta varmistuksen, että "onko päähana jo paikallaan, että verkosto voidaan yhdistää" ja asentaja vastaa, "on", eli jokin asia on jo olemassa ja paikallaan,

Nyt kun sumplitaan tuota lakiosaoikeuden kohtaa tarkemmin, niin siihen lakiosaan on jo annettu oikeus ensimmäisellä rivillä tuolla on sanalla.

Jos taas lukisi näin, "rintaperillisellä, ottolapsella ja hänen jälkeläisillään on OIKEUS lakiosaan niin vaadittaessa", niin tällöin se oikeus syntyisi vasta vaatimuksen myötä, mutta aarnio kun on sellainen hömppäpömppä laatiin jotakinkaan järkevää, niin ei ole reppana tuotakaan edes tajunnut.

Joten se että lakiosa jätetään vaatimuksen taakse myöhemmin, on ristiriidassa alun olemassa olevan oikeuden kanssa.

Lue lisää

LAki sanoo että on oikeus lakiosaan,mutta laki ei sano että lakiosuutta olisi pakko ottaa vastaan,näin ollen laki täsmentää sen seikan että oikeutta tulee vaatia että sen saa.
Laki ei vaadi että lakiosuus tulisi ottaa aina vastaan,näin ollen perintökaari lakiosuuden suhteen ei ole ristiriidassa itsensä kanssa.
ymmärtääkö meidän hupiukko lawetorder tämän?

Anonyymi kirjoitti:

LAki sanoo että on oikeus lakiosaan,mutta laki ei sano että lakiosuutta olisi pakko ottaa vastaan,näin ollen laki täsmentää sen seikan että oikeutta tulee vaatia että sen saa.
Laki ei vaadi että lakiosuus tulisi ottaa aina vastaan,näin ollen perintökaari lakiosuuden suhteen ei ole ristiriidassa itsensä kanssa.
ymmärtääkö meidän hupiukko lawetorder tämän?

Lue lisää

Älä ny edes viitti selittää soopaa, tiedät sen itsekkin, että tekstisi on täyttä höpötystä ja selitystä.

Laki ei sano, että on oikeus, vaan se sanoo että, rintaperillisellä, jne ON LAKIOSA.

Siinä kohdassa, eikä muuallakaan lakiosasta ole mitään oikeudesta tai oikeus lakiosaan, kuin ainoastaan minä kirjoitin, että jos , HUOM JOS olisi näin "on oikeus lakiosaan", niin silloin olisi täysin oikein se vaatimus kohta, MUTTA KUN EI LUE NOIN, niin silloin se tarkoittaa sitä, että se lakiosa on ja pysyy, sitä ei periaatteessa tarvitse silloin edes vaatia, koska se jo määrätään laissa olemaan.

Jos vieläpä lukisi tarkemmin, että "on oikeus lakiosaan sitä vaadittaessa", niin ei olisi tarvinnut edes...

Enpä jatkakkaan, kun huomasin erään seikan, että mistä on tullut sellainen, että perillisen tulisi vaatia lakiosaansa?

Lakiosaosiossa ei ole kuin ainoastaan, että silloin tehdään lakiosavaatimus JOS TESTAMENTTI LOUKKAA perillisen oikeutta lakiosaansa, muutoin sitä ei tarvitse vaatia.

Jos taas lakiosa ei ole täydellinen eli perintöä on jaeltu muille enemmän, niin tällöin ainoastaan vaaditaan lakiosan täydennystä eli tarkoittaa sitä, että se lakiosaoikeus ON AINA OLEMASSA JA SEN SAA VÄHINTÄÄN, jos kuolinpesässä on niin paljon varantoja.

Sanoin jo kerran, että älä suolla soopaa, kyllä jokainen osaa lukea, ja jopa usea ymmärtää lukemansa paremmin kuin sinä.

Voi hellanduudelis senttä, olisha se khyl kiva katto jos joku perilline vastuustaaski oikke kauheest, ette mie mittää huolli..

Miksi kääntää kaikki "ahneudeksi"?

Jos haluaa vain että asiat hoidetaan oikein, - ei se ole ahneutta vaan asiallisuutta ja tervettä itsetuntoa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kääntää kaikki "ahneudeksi"?

Jos haluaa vain että asiat hoidetaan oikein, - ei se ole ahneutta vaan asiallisuutta ja tervettä itsetuntoa.

Kenelle vastasit, tarkoitti mitä ilmeisimmin aloittajan esittämää perhettä jotka sanoo ettei hänellä ole mihinkään oikeutta tai oikeammin näin, "Nyt sain selville että he ottavat rahaa isältä pois ettei mimulle (äpärälle) jäisi perintöä." ,

Anonyymi kirjoitti:

Kenelle vastasit, tarkoitti mitä ilmeisimmin aloittajan esittämää perhettä jotka sanoo ettei hänellä ole mihinkään oikeutta tai oikeammin näin, "Nyt sain selville että he ottavat rahaa isältä pois ettei mimulle (äpärälle) jäisi perintöä." ,

Lue lisää

Tarkoitin että aloittajan tarttee pitää puolensa.
Ei häneltä saa viedä mitään pois! Aloittajan on saatava lakiosansa (= tarkoitin että se ei ole aloittajan ahneutta vaan tervettä itsetuntoa ja oikeutta).

Kehotan että aloittaja kääntyy lakimiehen puoleen ja vaatii että asiat pitää tarkistaa.
Ja jos ilmenee petosta, niin pitää oikaista.
Aloittajalla on varmaankin oikeus tarkistaa tiliotteet, sieltähän näkee sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitin että aloittajan tarttee pitää puolensa.
Ei häneltä saa viedä mitään pois! Aloittajan on saatava lakiosansa (= tarkoitin että se ei ole aloittajan ahneutta vaan tervettä itsetuntoa ja oikeutta).

Kehotan että aloittaja kääntyy lakimiehen puoleen ja vaatii että asiat pitää tarkistaa.
Ja jos ilmenee petosta, niin pitää oikaista.
Aloittajalla on varmaankin oikeus tarkistaa tiliotteet, sieltähän näkee sitten.

Lue lisää

Aloittaja on isänsä tunnustettu lapsi, joten sitten kun isä kuolee, hän on kuolinpesän osakas. Osakkailla on pesässä lain mukaan yhteishallinto. Aloittaja voi siis hoitaa isänsä kuolinpesän asioita aivan yhtä hyvin kuin kuka tahansa muistakin osakkaista.

Ellei isäsi tee testamenttia, saat yhtä suuren osan perinnöstä kuin muutkin. Jos hän tekisi testamentin muiden eduksi, saisit vähintään lakiosan.

Nyt siis on tilanne, että muut koettavat ottaa isältä jollakin tavalla varoja pois, ettei häneltä jäisi sinulle jätettävää. Tämä saattaa näkyä tiliotteilta, jos raha on annettu siirtona muille (tulevan) kuolinpesän osakkaille. Sitten kun olet kuolinpesän osakas, sinulla on lain mukaan oikeus saada isäsi tilitiedot ilman muiden osakkaiden suostumusta eli valtakirjaa. Saat tilin saldotodistuksen kuolinpäivänä, sekä kuolinpäivän jälkeiset tiliotteet. Kuolemaa edeltäviä tiliotteita ei pankki saa antaa ilman muiden osakkaiden valtakirjaa. Käytännössä ainakin minä sain äitini tiliotteen kuolinkuukauden alusta, ja siinä olikin perinnönjaon kannalta mielenkiintoisia tietoja.

Jos isäsi tekee tilisiirtoja muille lapsilleen, ne voidaan lukea ennakkoperinnöksi. Käteisenä annettua rahaa ei voi selvittää tietenkään. Jos haluat isäsi kuoleman jälkeen ottaa selvää tapahtuneesta, mihin sinulla on lain mukaan oikeus, voit tehdä sen hakemalla käräjäoikeudelta pesänselvittäjää. Pesänselvittäjä on määrättävä, jos yksikin osakas sitä vaatii. Hän saa pankilta vainajan tiliotteet myös kuolemaa edeltävältä ajalta, ja sieltä näkyvät sitten isäsi mahdollisesti muille lapsilleen tekemät tilisiirrot. Ja jos isäsi antaa lahjoja, jotka voidaan lukea ennakkoperinnöksi, ja niistä on kuitit (esim. kiinteistö), niin pesänselvittäjä saa tietoonsa senkin.

Virallinen oikeusavustaja neuvoo, miten kannattaa edetä. Hän voi harkintansa mukaan myös avustaa sinua siinä vaiheessa kun määrätään pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän kulut menevät kuolinpesän varallisuudesta, joten kaikki jotka jotain perivät, maksavat myös pesänselvityksestä. Mutta jos ilmenee, ettei sinulle olisikaan tulossa perintöä, niin et voi hävitäkään mitään.

Ota ihmeessä selvää, pidä puoliasi. Minusta on väärin, että tehdään lapsia, joista ei sitten välitetä. Ehkä voit lohduttautua sillä, että tuollainen isä, joka hylkää jonkun lapsistaan, ei ole voinut olla kovin hyvä isä myöskään muille lapsilleen.