EU-johtajat pääsivät tiistaiaamuna sopimukseen pitkien ja teatraalisten neuvottelujen jälkeen. Kaikki päättäjät kiirehtivät korostamaan omille äänestäjilleen, miten juuri heidän vaatimuksensa menivät läpi. Paketti on sen verran monimutkainen, että kaikki voivat sanoa voittaneensa.
Elvytyspaketiksi kutsuttu kokonaisuus on kaikkiaan 750 miljardin euron suuruinen. Summa kuulostaa isolta, mutta on syytä asettaa mittasuhteisiin. Se on vain neljä prosenttia EU:n bkt:sta ja jakautuu vieläpä usealle vuodelle. Elvytyspaketin suoria talousvaikutuksia voi kutsua siis hyvin pieniksi.
Elvytys näyttää entistä kummallisemmalta, kun ottaa huomioon sen, että paketti otetaan käyttöön vasta sitten, kun kriisi on jo ohi. Paketin rahanjako alkaa ensi vuonna. EU-komissio ennusti jo ennen elvytyspakettia, että EU-talous palautuu ensi vuonna vahvalla kasvulla.
Elvytysrahaa ei jaeta suoraan koronapandemian talousvaikutuksien perusteella, vaan jakoperusteissa otetaan huomioon jäsenmaiden taloustilanteet jo ennen koronakriisiä. Komission talousennusteen mukaan Suomen talous palautuu muita EU-maita hitaammin kriisistä, mutta silti Suomi on paketissa nettomaksaja.
Mistä siis on kyse?
Lupaus markkinoille
Todellisuudessa kyseessä ei olekaan elvytyspaketti, vaan järjestely, jolla EU pitää aisoissa Italian valtionlainojen korot.
Korona pysäytti jo valmiiksi velkalastinsa kanssa painineen Italian talouden, ja sijoittajat pelästyivät: mitä tapahtuu, jos Italia ei selviydy veloistaan? Sen seurauksena Italian korkoero Saksaan, eli Italian spreadi, lähti uhkaavasti ylöspäin kevään aikana.
Euroopan keskuspankki väänsi elvytyshanansa täysille ja sai pidettyä Italian spreadin aisoissa. Pitkällä aikavälillä tämä tie on kuitenkin vaikea. EKP ei voi ostaa markkinoilta kaikkia Italian velkakirjoja, koska keskuspankin säännöt sallivat jäsenmaiden valtionvelkojen ostot vain tiettyyn rajaan saakka.
Miksi sitten Italian korot aiheuttavat ongelmia?
Ensinnäkin Italia on niin velkaantunut, että jo pieni nousu sen koroissa lisää sen korkomenoja miljardeilla. Toiseksi Keski-Euroopan pankkien taseet ovat täynnä Italian ja muiden velkaantuneiden euromaiden velkakirjoja.
Kun velkapapereiden korot nousevat, laskevat vastaavasti velkakirjojen arvot. Niinpä koko Euroopan pankkijärjestelmä alkaa huojua aina, kun Italian korot nousevat. Ei ole sattumaa, että juuri Saksa ja Ranska kannattivat EU-tason elvytyspakettia.
Nyt EU tekee verrattain pienen elvytyspaketin, mutta antaa samalla markkinoille implisiittisen lupauksen: Italia kyllä pelastetaan tosipaikan tullen, jos ei keskuspankin niin muiden jäsenmaiden toimesta.
https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kommentti-eun-suuri-rahapaketti-ei-ole-elvytysta-vaan-lupaus-pelastaa-italia/6e3d0ecb-d509-4f27-8968-b29993c9c7c0?_ga=2.132024143.1764417009.1587895488-1723649143.1587895488
Elvytyspaketiksi kutsuttu kokonaisuus on kaikkiaan 750 miljardin euron suuruinen. Summa kuulostaa isolta, mutta on syytä asettaa mittasuhteisiin. Se on vain neljä prosenttia EU:n bkt:sta ja jakautuu vieläpä usealle vuodelle. Elvytyspaketin suoria talousvaikutuksia voi kutsua siis hyvin pieniksi.
Elvytys näyttää entistä kummallisemmalta, kun ottaa huomioon sen, että paketti otetaan käyttöön vasta sitten, kun kriisi on jo ohi. Paketin rahanjako alkaa ensi vuonna. EU-komissio ennusti jo ennen elvytyspakettia, että EU-talous palautuu ensi vuonna vahvalla kasvulla.
Elvytysrahaa ei jaeta suoraan koronapandemian talousvaikutuksien perusteella, vaan jakoperusteissa otetaan huomioon jäsenmaiden taloustilanteet jo ennen koronakriisiä. Komission talousennusteen mukaan Suomen talous palautuu muita EU-maita hitaammin kriisistä, mutta silti Suomi on paketissa nettomaksaja.
Mistä siis on kyse?
Lupaus markkinoille
Todellisuudessa kyseessä ei olekaan elvytyspaketti, vaan järjestely, jolla EU pitää aisoissa Italian valtionlainojen korot.
Korona pysäytti jo valmiiksi velkalastinsa kanssa painineen Italian talouden, ja sijoittajat pelästyivät: mitä tapahtuu, jos Italia ei selviydy veloistaan? Sen seurauksena Italian korkoero Saksaan, eli Italian spreadi, lähti uhkaavasti ylöspäin kevään aikana.
Euroopan keskuspankki väänsi elvytyshanansa täysille ja sai pidettyä Italian spreadin aisoissa. Pitkällä aikavälillä tämä tie on kuitenkin vaikea. EKP ei voi ostaa markkinoilta kaikkia Italian velkakirjoja, koska keskuspankin säännöt sallivat jäsenmaiden valtionvelkojen ostot vain tiettyyn rajaan saakka.
Miksi sitten Italian korot aiheuttavat ongelmia?
Ensinnäkin Italia on niin velkaantunut, että jo pieni nousu sen koroissa lisää sen korkomenoja miljardeilla. Toiseksi Keski-Euroopan pankkien taseet ovat täynnä Italian ja muiden velkaantuneiden euromaiden velkakirjoja.
Kun velkapapereiden korot nousevat, laskevat vastaavasti velkakirjojen arvot. Niinpä koko Euroopan pankkijärjestelmä alkaa huojua aina, kun Italian korot nousevat. Ei ole sattumaa, että juuri Saksa ja Ranska kannattivat EU-tason elvytyspakettia.
Nyt EU tekee verrattain pienen elvytyspaketin, mutta antaa samalla markkinoille implisiittisen lupauksen: Italia kyllä pelastetaan tosipaikan tullen, jos ei keskuspankin niin muiden jäsenmaiden toimesta.
https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kommentti-eun-suuri-rahapaketti-ei-ole-elvytysta-vaan-lupaus-pelastaa-italia/6e3d0ecb-d509-4f27-8968-b29993c9c7c0?_ga=2.132024143.1764417009.1587895488-1723649143.1587895488
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.