HS: MISTÄ TIETÄÄ, että brexitissä on viimeinkin tosi kyseessä?
Siitä, että pääministeri Boris Johnsonin hallitus itse myöntää, että se on aiheuttamassa yrityksille ja kansalaisille lisätöitä ja ongelmia.
Näin kävi Britanniassa viime viikolla.
Konservatiivihallitus julkisti parin sadan sivun pituisen ohjeistuksen brexitin jälkeisestä tavarakaupasta EU:n kanssa. Kun EU-eron siirtymäkausi vuoden lopussa päättyy, lisääntyy tuojien ja viejien paperityö.
”Tulliselvitykset ovat monimutkaisia”, brittihallitus toteaa sen enempää enää kiertelemättä.
TULEVA paperityö on itseasiassa niin hankalaa, että hallitus kehottaa yrityksiä teettämään selvitykset asiantuntijayrityksillä. Näin tekee kuulemma valtaosa brittiyrityksistä, jotka käyvät nyt kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Kun vuosi vaihtuu, ovat kaikki yritykset samassa veneessä. Britannia jättää EU:n tulliliiton ja sisämarkkinat. Samalla kauppa vaikeutuu ja byrokratia lisääntyy.
Tilannetta ei muuta miksikään enää edes se, että EU ja Britannia saattavat vielä onnistua sopimaan jonkinlaisen vapaakauppasopimuksen. Tullimuodollisuudet pitää hoitaa joka tapauksessa.
Paperityö ei odota vain brittiyrityksiä. Yhtä lailla byrokratia lisääntyy Britanniaan vievillä tai maasta tuovilla EU-maiden yrityksillä.
PALJONKO tämä kaikki sitten maksaa?
Yksistään brittiyrityksille lankeaa vuosittain seitsemän miljardin punnan eli noin 7,7 miljardin euron lisälasku, raportoi Financial Times -talouslehti hallituslähteisiin nojaten. Brexitin maksaa viime kädessä loppukuluttaja.
Ja veronmaksaja. Uuden rajajärjestelmän rakentamiseen uppoaa ainakin 705 miljoonaa puntaa, hallitus itse kertoi.
Johnsonin hallitus aloitti heinäkuussa myös mainoskampanjan, joka herättelee yrityksiä ja kansalaisia ensi vuonna alkavaan brexit-todellisuuteen. Lähdetäänpäs liikkeelle, kuuluu iskulause.
Osa kansasta saattaa jo olettaa, että EU-erolla ei olekaan mitään konkreettisia seuraamuksia. Siirtymäkausi hämää. Brexit koitti virallisesti jo tammikuun lopussa, mutta siirtymäaikana kaikki on jatkunut kuten ennenkin.
Tammikuussa on tosi edessä. Brexit toteutuu viimeinkin oikeasti. Tulee uusia hankaluuksia, myös matkailijoille.
Ja kyllähän yritykset ja ihmiset oppivat. Ja kyllä kauppa jatkuu. Mutta ei kivutta.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
Siitä, että pääministeri Boris Johnsonin hallitus itse myöntää, että se on aiheuttamassa yrityksille ja kansalaisille lisätöitä ja ongelmia.
Näin kävi Britanniassa viime viikolla.
Konservatiivihallitus julkisti parin sadan sivun pituisen ohjeistuksen brexitin jälkeisestä tavarakaupasta EU:n kanssa. Kun EU-eron siirtymäkausi vuoden lopussa päättyy, lisääntyy tuojien ja viejien paperityö.
”Tulliselvitykset ovat monimutkaisia”, brittihallitus toteaa sen enempää enää kiertelemättä.
TULEVA paperityö on itseasiassa niin hankalaa, että hallitus kehottaa yrityksiä teettämään selvitykset asiantuntijayrityksillä. Näin tekee kuulemma valtaosa brittiyrityksistä, jotka käyvät nyt kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Kun vuosi vaihtuu, ovat kaikki yritykset samassa veneessä. Britannia jättää EU:n tulliliiton ja sisämarkkinat. Samalla kauppa vaikeutuu ja byrokratia lisääntyy.
Tilannetta ei muuta miksikään enää edes se, että EU ja Britannia saattavat vielä onnistua sopimaan jonkinlaisen vapaakauppasopimuksen. Tullimuodollisuudet pitää hoitaa joka tapauksessa.
Paperityö ei odota vain brittiyrityksiä. Yhtä lailla byrokratia lisääntyy Britanniaan vievillä tai maasta tuovilla EU-maiden yrityksillä.
PALJONKO tämä kaikki sitten maksaa?
Yksistään brittiyrityksille lankeaa vuosittain seitsemän miljardin punnan eli noin 7,7 miljardin euron lisälasku, raportoi Financial Times -talouslehti hallituslähteisiin nojaten. Brexitin maksaa viime kädessä loppukuluttaja.
Ja veronmaksaja. Uuden rajajärjestelmän rakentamiseen uppoaa ainakin 705 miljoonaa puntaa, hallitus itse kertoi.
Johnsonin hallitus aloitti heinäkuussa myös mainoskampanjan, joka herättelee yrityksiä ja kansalaisia ensi vuonna alkavaan brexit-todellisuuteen. Lähdetäänpäs liikkeelle, kuuluu iskulause.
Osa kansasta saattaa jo olettaa, että EU-erolla ei olekaan mitään konkreettisia seuraamuksia. Siirtymäkausi hämää. Brexit koitti virallisesti jo tammikuun lopussa, mutta siirtymäaikana kaikki on jatkunut kuten ennenkin.
Tammikuussa on tosi edessä. Brexit toteutuu viimeinkin oikeasti. Tulee uusia hankaluuksia, myös matkailijoille.
Ja kyllähän yritykset ja ihmiset oppivat. Ja kyllä kauppa jatkuu. Mutta ei kivutta.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vanha temppuhan on pitää tuotantoa monella mantereella ja liikutella rahavirtoja binääreinä merten yli.
Eikä eu voi mitään.
https://euobserver.com/tickers/148956
Miksi EU:n pitäisi tähän puuttua?
Jos Britannia tai joku muu tällaista harrastaa, niin sowhat?
Jos toiminnassa on jotainrikollista, niin WHO puuttuu siihen kyllä.
Brexitiä itse toivoin toteutuvaksi juuri tämän takia, että nähdään, miten paljon EU muuttaa maan rakenteita ja miten paljon se vie maalta pois, ja ennen kaikkea se kiinnosti nähdä, miten suuri tulee olemaan jälleenrakennusurakka. Olen näiltä osin varsin tyytyväinen näkemääni. Brexit vain vahvisti eu-kriittisyyttäni.
Ja mietitäänpä hetki, miten integraatio on vaikuttanut omaan maahamme
- vientimarkkinoista myyty valtava siivu ulkomaisiin käsiin
- luonnonvaroja yms. myyty (mm. kaivokset ja sähköverkot)
- valtion omaisuutta myyty
- valtava määrä yrityksiä, alihankintaa, teknologiaa, osaamista jne. myyty
- jne jne jne
...eli tässä on sitä integroitumisen ydintä, eli kansallisten tuottavien bisnesten siirtämistä "yhteiseksi hyväksi".
Ja tällä on seurauksensa:
- valtava määrä työpaikkoja hävitetty
- valtavat taloudelliset tappiot (satoja miljardeja)
- kroonistunut massatyöttömyys
- sosiaalimenojen valtava nousu ( turvisten elättäminen)
- omavaraisuus, eli mahdollisuudet pärjätä itsenäisesti, on hävitetty
- jne jne jne
...ja tämän vuoksi valtio joutuu ottamaan joka vuosi velkaa, että selvitään
- jäsenmaksuista
- kehityskohteiden rahoittamisesta (lähes miljardi euroa per vuosi)
- eu:n talouspakotteista
- sosiaalitukien maksuista
- jne jne
... ja tätä myöten on selvä, miksi eu-jäsenyys on poistettu demokratian piiristä kokonaan. Ts. vaikka kansalaisaloite saisi 2 000 000 allekirjoitusta, eu-jäsenyydestä ei tulla järjestämään uutta äänestystä. Tämän on eräs hyvin tuntemamme poliitikko itse sanonut.
...ja tätä myöten on selvä, miksi mediakentässä luodaan jatkuvasti mielikuvaa "meille kaikille hyvästä EU:sta ja ainoasta mahdollisesta tavasta", kun samalla se todellinen ongelmakenttä hävitetään hypetyksen alle, sekä demonisoidaan "oikeistopopulistien pelonlietsonnaksi". Niin valtavan paljon löytyy eu-populismin uhreja ja fanittajia, että hyhhyh!
Joillakin+tuo+mielikuvitus+lentää+yli+maiden+ja+merien...
Ammattimedia kertoo EU:sta vain tosiasiat ja nekin usein kriittisesti. Mallina viimeisin huippukokous tuloksineen.
EU-vihaajat poliittisen kentän äärilaidoilla yhdistävät voimansa EU:n mustamaalaamiseksi.
Erityisen paha on 750 mrd:n elvytys,jolla pyritään nostamaan valtioliitto taas jaloilleen.
Äärilaidat yrittävät todistaa Suomen joutuneen koko potin ainoaksi maksumieheksi, vaikka rasitus on jaettu koko EU:lle.
Ainakin nyt britit säästivät kymmeniä miljardeja euroja, kun ei tarvitse lahjoittaa rahaa italian mafialle.
Kuten uutiset kertovat,britit joutuvat valtaviin vaikeuksiin brexitin totetuessa ja EU-rajojen sulkeutuessa. Byrokratia kasvaa ennätysmäiseksi.
Kyllä on huomattu mitä brexit aiheuttaa Suomessa. Sanna kävi kuuntelemassa maksujen noston.
EU:n ongelmat johtuvat pandemiasta, vähemmän brexitistä. Britannian poistuminen vei tietenkin yhden suuren maksajan, mutta samalla pahimman välistävetäjän.
Maksujen aukko on paikattu.