Sattuipa silmiini kiinnostava tilastodokumenttiaineisto liittoihin kuuluneiden amerikkalaisten duunareiden palkoista reilu 100 vuotta sitten. Kiinnostavaksi asian teki se että eri kaupungeissa ammattiliitot olivat ryhmitelty etnisen taustan mukaan. Parhaimmat palkat esim. New Yorkissa ja Chicagossa duunareille maksoivat juutalaiset. Seuraavaksi parhaimmat saksalaiset. Skandinaaviset liitot jäivät selvästi näistä jälkeen ja pahnan pohjimmaisina olivat unkarilaiset ja puolalaiset. Juutalaisissa ammattiliitoissa olleet duunarit saivat usein 30% jopa 50% paremmat palkat kuin esim. puolalaisissa liitoissa olleet. Mikähän lienee syy että juutalaiset ammattiliitot olivat hyviä edunvalvojia työntekijöilleen?
Juutalaiset ammattiliitot olivat hyviä jäsenilleen USA:ssa
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
USA:ssa+parhaimmat+palkat+1900-luvun+alussa+maksettiin+Kaliforniassa,+eteenkin+San+Franciscossa.+Samoin+Chicagossa+ehkä+yllättäen+maksettiin+paremmat+palkat+kuin+New+Yorkissa.+Surkeimmat+palkat+odotetusti+etelävaltioissa,+varsinkin+Arkansasin+Little+Rockissa.+Eikä+ihonväri+vaikuttanut+palkkatasoon+kuin+ehkä+vain+10-15%.+Usein+San+Franciscossa+maksettiin+2-3+kertaa+paremmat+palkat+kuin+etelävaltioissa.
Palkkataso duunareilla 1912 näyttää olleen teollisuus- ja rakennustöissä yleensä 30-60 centtiä tunnilta. Jonkilainen keskiarvo näyttäisi olleen n. 40 centtiä joka vastasi sen aikaisella valuuttakurssilla ( 5,34 mk) noin 2.1 - 2.2 markkaa tunti.
Suomessa Tampereella teollisuusduunarit tienasivat vuodessa vain n. 800-900 markkaa vuodessa joten USA:ssa duunari tienasi dollareissa yhtä paljon kuin suomalainen duunari markoissa. Tosin tuotteetkin olivat USA:ssa paljon kalliimpia. Suomessa Viipurin kaupungissa 2 hengen huoneen asunnon vuokra oli 25-30 markkaa kuukaudessa 1910-luvun alussa.
Löysin Porin metalliteollisuuden työmiesten palkkatiedot vuodelta 1913. Tuntipalkaksi laskettu 44 penniä. USA:ssa metalliteollisuuden duunarien tuntipalkat näyttävät samaan aikaan olleet 35-50 centtiä tunti eli käytännössä 5 kertaa korkeammat kuin Suomen palkat.
Suomi oli halvan työvoiman maa 1900-luvun alussa. Myös hyödykkeiden hinnat olivat matalat.
Näin tietenkin, teollisuus tuottaa hyvinvoinnin, Suomi ei vielä tulloin ollut kovin teollistunut eikä tuon aikaisen maailmankauppa mahdollistanut hyvinvoinnin kasvattamista pelkän viennin avulla.
Toisaalta tärkeät vientituotteet määräävät valuutan arvon, tuolloin ehkä jopa pelkkä rahan määrä, joten vertailut ovat vaikeita. Kuten ovat nytkin. Kiinan tai Thaimaan valuutat ovat rankasti aliarvostettuja, josta on kaksi seurausta: nuo maat imevät rahaa itseensä, mutta eivät saa niillä kovin paljon ostettua saksalaisia autoja. Mutta ainakaan Kiinalle sillä ei ole merkitystä, sillä se valmistaa lähes kaikkea itse. Valuutan arvo on dilemma vain Suomen kaltaisille valtioille, joiden pitää yrittää vientinsä avulla ostaa mahdollisimman hyvä elintaso. Tai sitten tehdä se velalla, kuten nyt, kun euron arvo on liian korkea verrattuna Suomen tuotannon tasoon ja ilmastoon.
Henry Ford maksoi vuonna 1913 5 dollarin päiväpalkan 8 tunnin työstä eli 63 senttiä tunnilta. Se oli tuplasti suurempi kuin teollisuuden tuntipalkka, noin 30 senttiä. Suomen rahassa 30 senttiä oli 1,60 markkaa tunnilta eli lähes 4 kertaa Suomen palkkataso.
Tosin lisineen eräissä ammattiryhmissä päästiin suurissa pohjoisen sekä Kalifornian kaupungeissa noin 60-70 sentin tuntipalkkoihin mutta yleensä teollisuuden palkka 1912-14 oli Usassa noin 30-35 senttiä tunti. Jos duunari tienasi 4-5 dollaria päivässä pidettiin palkkaa hyvänä. Maataloustyöntekijäperheistä lähes puolet tienasi alle 500 dollaria vuodessa vaikka kaikki jäsenet rehkivät pelloilla.
Samaan aikaan yliopistojen professorit tienasivat 2500-8000 dollaria vuodessa. Keskiluokkaan kuuluneen täytti tienata lähes 2000 dollaria vuodessa. Autoteollisuus nostamalla palkkoja omalta osaltaan oli luomassa duunarien keskiluokkaa.
"Maataloustyöntekijäperheistä lähes puolet tienasi alle 500 dollaria vuodessa vaikka kaikki jäsenet rehkivät pelloilla."
Niin, ruokaa tuotetaan koko ajan suunnilleen sama määrä kuin sitä kulutetaan, ja siihen on kaikilla varaa, lähes tulkoon oli tuolloinkin. Niinpä hintataso määräytyy köyhimpien ostajien maksukyvyn mukaan. Auton kaltaisen tuolloin vähemmän tarpeellisen yleellisyystuotteen hinta taas määräytyy vain tuotantomäärää vastaavan ylimmän tulotason omaavan väestönosan maksukyvyn mukaan.
Usassa 1913 maksoi sianliha, naudanliha, kalkkuna ym lihat yleensä 30-80 centtiä kilo. Eli duunarin oli tehtävä 2 tuntia töitä esim sianlihakiloa kohden. Säkille perunaa on saatu hinnaksi 2.60 dollaria. Voikilo maksoi 80 centtiä. Sveitsiläinen juusto 70 centtiä kilo.
Ison omakotitalon hinnat olivat 2000-2500 dollaria, pienempien 1000-1200 dollaria. Jälkimmäisen hinta on siten 4000 työtunnin keskipalkka. Suomessa nykyisin verrattavissa oleva lukema olisi kai 20000-25000 työtuntia.
Viipurin esimerkki 1920-luvulla osoittaa samoin että asumisen kustannukset 100 vuotta sitten selvästi alemmat kuin nyt. Tosin asuntojen tasokin (sisustus, varustelu) oli vaatimattomampi mutta se tuskin selittää noin suurta eroa.
Helsingin hintataso 1913 ei tietenkään kerro totuutta valtakunnallisesta keskiarvosta mutta tässä esimerkkejä. Hinta penneissä:
maito, kuorimaton, litra 19
voi, meijeri, kilo 303
perunat, 5 litraa 37
tavalliset ruisjauhot, kilo 26
pehmeä ruisleipä, kilo 31
naudanliha, paisti, kilo 122
sianliha, tuore, kinkku, kilo 167
silakka, kilo 45
paahtamaton kahvi, kilo 274
palasokeri, kilo 118
Lähde:Suomen tilastollinen vuosikirja 1923
Tilasto osoittaa että työmiehen keskipalkalla ostettiin alle 25 kiloa voita kuukaudessa. Suomen Pankin rahanarvolaskurilla nuo vuoden 1913 hinnat suhteutettuna vuoden 2020 hintatasoon antaisi seuraavat tulokset (euroissa):
maitolitra 0.67 €
voikilo 11.62 €
perunat, 5 litraa 1.42 €
tavalliset ruisjauhot, kilo 1.00 €
pehmeä ruisleipä, kilo 1.19 €
naudanliha, paisti, kilo 4.68 €
sianliha, tuore, kinkku, kilo 6.41€
Päiväpalkka 8 tunnin tuntipalkalla 3.50 smk eli 13.43 € tämän päivän hinnoilla. Päiväpalkka riitti juuri ja juuri voikilon ja 5 litran perunamäärän ostoon. Nykyisin nuo määrät saisi alle puolen tunnin palkalla.
Nuo on teollisuuden palkkatietoja. Muilla aloilla, esim palvelualalla palkat oli puolta pienemmät. Ruoan osuus palkasta oli suuri. Esim maataloustyöntekijöiden palkka putosi puoleen jos sai syödä talon ruokaa töissä ollessaan.
Usan+hintataso+näyttää+olleen+jonkin+verran+(20-40%)+korkeampi+kuin+Suomen+vuonna+1913.++Kun+palkkataso+oli+nelinkertainen+näyttäisi+siltä+että+reaaliansiot+hintasoon+nähden+olivat+kolminkertaiset+Usassa+kuin+Suomessa.+Ei+ihme+että+halukkuutta+siirtolaisuuteen+1900-luvun+alussa+oli+melkoisesti.
Juu, ja nyt palstojen normaalit pölkkyaivot voivat tulla kertomaan, että ruuan nykyinen halpuus johtuu siitä, kuinka maatalous on niin tehotonta kun teollisuustuotanto on tehostunut niin valtavasti ja siksi palkat nousseet verrattuna hintoihin. Seuraavaksi samat idiootit tietenkin kertovat ratkaisevansa epäsuhdat markkinataloudella. Tyhmimmille markkinatalous laskee kaikki hinnat ja nostaa kaikkien palkat. Tämä kuulema tapahtuu heti kun kaikki tuet ja rajoitukset poistetaan ja verotus lakkautetaan.
Ei ihme että tavallisen kansan pääruokavalio 1910- ja 1920-luvulla koostui perunoista ja silakoista. Sianliha tai naudanliha oli harvinaista herkkua. Voi äärimmäisen kallista. Kuvitelkaa jos kaupassa nyt puolen kilon voipaketti maksaisi 50 €.
Ainoa, tosin hyvin merkittävä, osa-alue jolla ihmisten elintason nousu on vähäinen liittyy asumiseen. Suomen, Usan ja Britannian asuntojen hinnat sekä vuokrat olivat suhteessa palkkatasoon matalat 1910-1965. Lontoossa kolmen makuuhuoneen ok-talo maksoi 1950-luvun lopulla vain 2000-3000 puntaa eli suurinpiirtein 2 x vuosipalkka. Nykyisin vastaavankokoisen ok-talon hinta samalla asuntoalueella voi olla lähes 10 x vuosipalkka. Usassa 1912-13 vastaavankokoinen 5-huoneen ok-talo maksoi 1000-1200 dollaria eli vähemmän kuin autotehtaan duunarin vuosipalkka oli ja 2 x teollisuusduunarin vuosipalkka. Nykyisin ok-talo maksaa 4 x vuosipalkka. Asumiskustannukset näyttävät nousseen nopeammin kuin reaaliansiot eteenkin 1960-luvun jälkeen.