HS: EUROOPAN unionin ja Britannian neuvottelut tulevan suhteen ehdoista ovat yhä pahasti jumissa.
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier varoitti torstaina Lontoossa videoidussa tiedotustilaisuudessa riskistä, että sopimusta ei ehkä synny ajoissa.
”Britannia ei ole ollut halukas selvittämään umpikujatilannetta”, Barnier sanoi.
TÄLLÄ Barnier viittasi siihen, että pääministeri Boris Johnsonin konservatiivihallitus ei halua joustaa neuvottelujen kahdessa suurimmassa kiistakysymyksessä.
Ensimmäinen kiistoista koskee niin sanottuja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Ne tarkoittavat sitä, että EU:sta eronneen Britannian ei pidä saada epäreilua kilpailuetua siitä, että se voi brexitin myötä livetä EU:n työ-, ympäristö- ja kuluttajansuojalakien tasosta sekä päättää itse valtiontuista.
Toinen iso kiistakysymys liittyy kalastukseen. Britannia haluaa sopia kalastuksesta jatkossa vuosittain. EU:n tähtäimessä on pitkäaikaisempi runkosopimus.
EU:n pääneuvottelija Michel Barnier varoitti torstaina Lontoossa videoidussa tiedotustilaisuudessa riskistä, että sopimusta ei ehkä synny ajoissa.
”Britannia ei ole ollut halukas selvittämään umpikujatilannetta”, Barnier sanoi.
TÄLLÄ Barnier viittasi siihen, että pääministeri Boris Johnsonin konservatiivihallitus ei halua joustaa neuvottelujen kahdessa suurimmassa kiistakysymyksessä.
Ensimmäinen kiistoista koskee niin sanottuja tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Ne tarkoittavat sitä, että EU:sta eronneen Britannian ei pidä saada epäreilua kilpailuetua siitä, että se voi brexitin myötä livetä EU:n työ-, ympäristö- ja kuluttajansuojalakien tasosta sekä päättää itse valtiontuista.
Toinen iso kiistakysymys liittyy kalastukseen. Britannia haluaa sopia kalastuksesta jatkossa vuosittain. EU:n tähtäimessä on pitkäaikaisempi runkosopimus.
Vastaukset 8
Vanhimmat
BARNIERIN mukaan EU on tähdentänyt omia reunaehtojaan briteille jo kolmen vuoden ajan.
”Nämä kaksi [kiistakysymystä] eivät voi tulla yllätyksinä.”
EU ei aio kuitenkaan tinkiä asioista, jotka ovat sille kaikkein tärkeimmät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Britannian ei anneta ryhtyä kermankuorintaan EU:n sisämarkkinoilla. Brexitillä eli EU-erolla on myös hintansa.
”EU ei aio maksaa laskua Britannian poliittisista valinnoista’’, Barnier sanoi torstaina.
Brexit toteutui tammikuun lopussa. Brexitin siirtymäkausi jatkuu kuitenkin tämän vuoden loppuun. Sen myötä loppuu Britannian jäsenyys EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa.
UNIONI on kuitenkin valmis tulemaan neuvotteluissa vastaan, jos Britannia on valmis joustamaan omalta osaltaan.
Barnier varoitti, että mitä tiukemmat ovat brittihallituksen omat reunaehdot, sitä niukempirajainen sopimuskin on luvassa.
Sopimus EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta pitää saada kasaan viimeistään lokakuussa, jotta se ehditään saattaa voimaan vuoden loppuun mennessä.
Neuvottelut jatkuvat ensi viikolla Lontoossa. Elokuun alkupuoliskolla koittaa lyhyt kesälomatauko.
BRITANNIAN pääneuvottelija David Frost julkaisi oman lausuntonsa tämän viikon neuvottelukierroksen päätteeksi.
Myös Frost ilmoitti, että moni asia on yhä auki isoissa kiistakysymyksissä eli niin sanotuissa tasapuolisissa toimintaedellytyksissä ja kalastuksessa.
”Olemme aina tehneet selväksi, että meille näissä asioissa kyse ei ole vain neuvotteluasemoinnista vaan siitä, että meistä [Britanniasta] tulee täysin itsenäinen valtio siirtymäkauden jälkeen.”
Britannia tavoittelee edelleen vapaakauppasopimusta, joka olisi samantyylinen kuin EU:n sopimus Kanadan kanssa:
”Emme ymmärrä, miksi tämä on niin vaikeaa EU:lle, mutta jatkamme neuvotteluja samalta pohjalta.”
EU puolestaan on sanonut jo aiemmin, että EU–UK-sopimus ei voi olla sama kuin EU:n ja Kanadan sopimus, koska Britannia sijaitsee maantieteellisesti aivan EU:n naapurissa.
ERIMIELISYYKSISTÄ huolimatta osapuolet myös kiittelivät toisiaan.
Barnier antoi tunnustusta Frostin ja hänen neuvotteluryhmänsä asiatuntemukselle.
Frost puolestaan myönsi, että EU on ottanut huomioon brittien toiveita:
”EU on kuunnellut Britanniaa osassa meille tärkeitä kysymyksiä – kuten EU-tuomioistuimen roolissa – ja olemme tyytyväisiä tähän pragmaattiseen lähestymistapaan.”
Britannia ei halua olla tulevissa kiistakysymyksissä EU-tuomioistuimen tuomiovallan alla. Barnierin mukaan tämä käy. Seuraamuksena on kuitenkin se, että tulevaan sopimukseen ei voida sisällyttää aloja, joissa EU-tuomioistuimen tuomiovalta on unionin lainsäädännön kannalta välttämätöntä.
VAIKKA osapuolet pääsisivätkin vielä ajoissa sopuun, vaikeutuu Britannian ja EU:n välinen kauppa joka tapauksessa ensi vuoden alusta lukien.
Rajalle tulee uudet tarkastukset niin viejille kuin tuojillekin.
Jos sopua ei synny, uhkaa kaupan riesaksi tulla rajatarkastusten lisäksi myös tullit ja kiintiöt.
EU-johtajat sopivat äskettäisessä huippukokouksessa, että jäsenmaiden brexitistä johtuvien ongelmien lieventämiseski suunnataan viiden miljardin euron apupotti.
Tuki on tärkeä etenkin Irlannille ja Belgialle, mutta myös muille maantieteellisesti läheisimmille EU-kauppakumppaneille.
Talouslehti Business Insiderin laskelmien mukaan brexit on maksanut Britannialle tämän vuoden vuoden loppuun mennessä yli 200 miljardia puntaa.
Tämä on liki yhtä paljon kuin maan koko 47-vuotisen EU-jäsenyyden aikana maksamat maksut. Vuoden 2016 kansanäänestyksessä brexitiä ajaneet poliitikot nostivat EU-maksut yhdeksi pääargumentikseen erolle, mutta nyt EU-ero on osoittautumassa jäsenyyttä kalliimmaksi ratkaisuksi.
Nyt tarvitaan "Vellikello" tai joku muu matikkanero todistamaan aivan päinvastaisen tilanteen.
EU-vihaajien mukaanhan Britannia on brexitissä jo nyt säästänyt kymmeniä miljardeja.
Laskelmat perustuvat taloustieteilijä Dan Hansonin analyysiin, jonka mukaan Britannian talouskasvu on kaventunut tänä vuonna jo 130 miljardia puntaa. Tämä summa kasvanee vuoden loppuun mennessä 70 miljardilla 200 miljardiin puntaan.
Hanson on analyysissaan verrannut Britannian talouslukuja muihin G7-maihin. Hänen mukaansa Britannian talous on 3 prosenttia pienempi kuin, mitä se olisi voinut olla, jos Britannia olisi äänestänyt unioniin jäämisen puolesta.
Britannian parlamentin alahuoneen mukaan Britannian osuus EU:n budjetista vuosina 1973–2020 oli yhteensä 215 miljardia puntaa. Brexitin kustannukset Britannialle painuvat tämän summan ohitse pian ensi vuoden puolella.
Hanson arvioi Business Insiderille, että brexitin vuosittaiset kustannukset jatkavat kasvamistaan myös tulevina vuosina.
Britannia äänesti EU-eron puolesta kesäkuussa 2016 järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tuolloin noin 52 prosenttia kannatti eroa uniosta. Britannia erosi EU:sta 31. tammikuuta 2020.
EU-kannattajat uskoivat galluppeja ja jäivätkotiin.
Brexitin kannattajat uskoivat valekampanjaan ja äänestivät eron puolesta.
Enemmistö hävisi.
Seuraukset tunnetaan.
Pelkkää laskennallista mallinnusta.
Taloustieteen teorioilla on huono ennustevoima.
Pitävätkö ne siis paikkansa?
Odotan mielenkiinnolla Skotlannin reaktiota. Mitäköhän alkaa tapahtua Pohjois-Irlannissa.