EU on ensimmäistä kertaa ottamassa yhteistä velkaa markkinoilta näin suurissa määrin. Päämiehet pääsivät sopuun yhteensä 750 miljardin lainasta muodostettua elpymisrahastoa ja monivuotista budjettia varten.
Komission ottamat lainat maksetaan takaisin useissa erissä vuosina 2028–2058. EU-komissio ottaa jäsenmaille yhteistä velkaa, jotta velkataakka jo entuudestaan ylivelkaantuneilla mailla, kuten Italialla, Kreikalla ja Espanjalla, ei kasvaisi liian suureksi.
Laina on tarkoitus kattaa korotetuilla jäsenmaksuilla. Esimerkiksi Suomen vuosittainen jäsenmaksu kasvaa arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa uudella rahoituskehyskaudella.
EU:n tavoitteena kuitenkin on, että lainaa pystyttäisi ainakin osittain maksamaan takaisin lisäämällä EU:n omia rahoituskanavia ja sitä kautta kasvattamalla EU:n omia tuloja. Silloin takaisinmaksu ei kaatuisi ainoastaan jäsenvaltioiden niskaan.
Omien varojen enimmäismäärä on määritelty 1,4 prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantulosta, mutta komissio haluaisi nostaa sitä väliaikaisesti 0,6 prosentilla.
Komission ottamat lainat maksetaan takaisin useissa erissä vuosina 2028–2058. EU-komissio ottaa jäsenmaille yhteistä velkaa, jotta velkataakka jo entuudestaan ylivelkaantuneilla mailla, kuten Italialla, Kreikalla ja Espanjalla, ei kasvaisi liian suureksi.
Laina on tarkoitus kattaa korotetuilla jäsenmaksuilla. Esimerkiksi Suomen vuosittainen jäsenmaksu kasvaa arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa uudella rahoituskehyskaudella.
EU:n tavoitteena kuitenkin on, että lainaa pystyttäisi ainakin osittain maksamaan takaisin lisäämällä EU:n omia rahoituskanavia ja sitä kautta kasvattamalla EU:n omia tuloja. Silloin takaisinmaksu ei kaatuisi ainoastaan jäsenvaltioiden niskaan.
Omien varojen enimmäismäärä on määritelty 1,4 prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantulosta, mutta komissio haluaisi nostaa sitä väliaikaisesti 0,6 prosentilla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Avaus on malliesimerkki tekstistä,jota EU-vihaajat eivät pysty edes lukemaan, saati ymmärtämään.
Se kun on kylmä totuus.
Kylmä totuus. toimittajat tekemässä juttua lapsiinsekaatuniseta KOK politiikkoja orpo lapsia venäjältä. https://yle.fi/uutiset/3-11092866
https://www.naistenaani.fi/katri-ikavalko-alykas-toimittaja-sateili-hyvyytta/
Kylmä totuus. Miksi sotket tähän aivan muuta asiaa? Etkö erota EU-elvytystä ja lapsiin sekaantumista? Sellainen sotkeminen on kyllä yleistä EU-vihaajilla.
Niinpä ajatuksia herättää se miksi ko lainoituksen rahoittajina tietojen mukaan ovat EU:n ulkoiset finanssilaitokset, eikä EU:n oma keskuspankki EKP itse ?
Tämän seurauksena jäsenvaltioiden lainoitus kasvaa ulkoisille finanssilaitoksille, jonka vaihtoehto keskuspankkilaina olisi luontevampi, kuten esim. Japani ja USA rahoittavat talouttaan tarvittaessa.
Tosin EKP on tehnyt laajasti erilaisia rahoitus- ja muiden velkatakausten tukiostoja jäsenmaiden keskuspankkien haltuun, mutta mitä nämä oikeasti ovat ja ovatko ne kestäviä omistuksia ?
Toinen kysymys on miten ko. lainoitus oikeasti ja mitattavasti ratkaisee koronaongelmien jähmettävää kulutuskysyntää joka tiettävästi sen tarkoitus on ?
Lainoitusta ja tukea jaettaneen erilaisten EU kehitysohjelmien kautta, mutta ne kohdistuvat lähinnä yritysten ja saajavaltioiden erilaisten kohdealueiden kuten digitalisaation tai vastaavien edistämiseen.
Mutta miten tämä oikeasti vaikuttaa saajamaissa pienyritysten arkiseen tulorakenteeseen, joka voi olla esim. matkailualalla, majoitus, tai muu vastaava esim. elämyksellisen tapahtuman tai vastaavan toimialan toimija ?
Ehkä se suora tuki onkin näitä ajatellen oleellisempaa kuin takaisinmaksettava vastikkeellinen lainoitus.
Myös saajamaissa kohdistuvuus aidosti vaikuttavasti ei välttämättä ole kovin selväpiirteistä ja ennakoitavaa.
Mutta erityisen uskottavaa sekään ei ole että elinkustannusten ja verojen nousua ei voitane välttää, joten mikähän tosiasiallinen hyöty on koko elvytyksellä ja minne se lopulta kohdistuu ?
Tiettävästi kulutuskysyntään vaikutukset ovat vähäisiä, vai olisiko kuumentuneen talouden nousussa tuulettimien kysyntään odotettavissa suurta mielenkiintoa ?
Lainat ottaa EU-komissio kansainvälisiltä markkinoilta. EKP hoitaa sisäisiä finansseja.
Elvytys kohdistuu paljolti vientiyrityksiin,sillä ne tuovat uutta rahaa ja työllistävät laajalti.
Muu elämä,kuten turismi, elpyy, kun pandemia kukistetaan.
Turismi on vaihtoehto muille elinkeinoille, se on matalapalkka-aloja, mutta niillä on merkitys suotuisten sääolojen maissa, Espanja Italia yms.
Siinäkin on haitallisia oheisvaikutuksia, siirtymät ja lentoliikenteen määrä ilmastovaikutuksineen on lopuksi ohut perustelu sen hyötynäkökohdista ja mukavuuksista.
Mutta onhan se niinkin että toistaiseksi vapaa-aikakin on kulutusta, muodossa tai toisessa.
Mutta eroista elvytyslainojen rahoituksessa, onko se lainoittaja oma keskuspankki, kuten esim. Japanissa ja USA:ssa, vai näiden ulkopuoliset kansainväliset markkinat.
Jos lainoittaja on oma keskuspankki jolla oma valuutta, valtiot lainoittavat ja luotottavat itseään ja ovat velkaa itselleen, mutta eivät siten oman valuuttajärjestelmänsä ulkopuolelle.
Valtio voi tarvittaessa todeta tarpeen mitätöidä omat velkansa itselleen, kun on oman valuuttansakin painanut.
Nyt kuitenkin EU alue velkaantuu oman valuuttajärjestelmänsä ulkopuolelle, kansainvälisille finanssilaitoksille ja pankeille, EKP:n sijaan.
Lainoituksesta puuttuvat mahdollisuudet mitätöidä ulkoiset lainat, ne seuraavat takaisinmaksuvelvoitteineen tulevaisuuteen.
Ne ovat reaalista lainaa.
Elvytykset eivät aidosti muuta jäsenmaiden taloustilanteita kuin hetkellisesti, avustusmuotoinen tuki on kertakäyttöistä ja kohdistuu hetkellisiin tarpeisiin, mutta pitkäaikaisvaikutukset jäävät mitättömiksi.
Tämä on pitkälle samaa kuin oman valuutan devalvointi, sen ulkoinen arvo laskee ja oman maan hintataso nousee.
Samansuuntainen vaikutus on tukitoimilla, ne siirtyvät valtion oman talouden käytöstä muiden käyttöön, mutta jos tukitoimien lähde on lainoitus, lainojen maksuvelvoite säilyy jonka valtio kompensoi verojen ja maksujen korotuksilla.
Lainoitus edellyttää pitkäjänteisempää elvytysajattelua, kun sen kohdistaminen on vaativampaa aikomuksiin, joissa on tuotto-odotus ja takaisinmaksuvelvoite.
Vientialojen kasvua ei voida nopeasti lisätä eikä uusia synnyttää merkittävässä mittakaavassa.
Nykyisetkin ovat niin kilpailtuja. Ne vientialat ovat reaalisen talouden aihioita, konkreettisia.
Luultavaa on että tulevaisuuden historia esittää aikakauden taloudellisena ristiriitojen näytelmänä, jossa keskinäisten tukitoimien pönkitys pyrki tukemaan rakennelmaa joka oli horjuva talo.
Lopulta kaikki olivat jo keskenään velkaa toisilleen, mutta siitä huolimatta kukaan ei enää tiedostanut asiaa, kun painokoneet painoivat uutta velkarahaa tarvittaessa.
Sen pituinen se
EU:n pankki-ja talousasiantuntijoilla on aivan toinen käsitys.
Millä perusteilla kiistät heidän näkemyksensä?
Tuolla sekavalla höpinälläkö?
Et ymmärrä edes perusasioita.
Nykytaloudesta taustatietoa
https://yle.fi/uutiset/3-11386234
Tuo kannattaa EU-vihaajienkin lukea.
Ymmärtämistä tuskin kannattaa toivoa?
Niin, onhan se tyhjästä rahan luominen erilaista kuin reaalisen rahan, joka ei ole näennäistä, vaan sen reaalisen rahan arvo on ansaittava ja sillä on vastine reaalimaailmassa, tuote, palvelu, ostos, joka on kilpailun alaista tulonhankintaa ja osana kestävän talouden kiertoa.
Tuskinpa presidentti Niinistö on turhaan asiasta huolissaan.
Laina muuttuu pääomaksi,kun se realisoidaan.
Kaikki kunnia Saulille,mutta hän ei nyt elä reaalimaailmassa.
Marin taas on siinä joka hetki.
Avauksessa kerrotaan,miten elvytyslaina maksetaan takaisin.
EU elvyttää,EU-vihaajat vastustavat.
Elvytys on hyvä juttu.
Siksihän sitä EU-vihaajat vastustavat.
EU nousee myös koronan ongelmista.
Englantihan taisi päätyä eroamaan EU:sta, jostain syystä EU:lla oli tarve täyttää tämän aiheuttama jäsenmaksuaukko korottamalla muiden jäsenmaksuja ?
Mitä tämä kertoo EU:n talousajattelusta ?