Mahdollisuudesta suositukseksi tai sitovaksi ohjeeksi

Tämä on kestävä ratkaisu, joka säästää paljon työtä, tahimista ja tuskaa ns. kahden rinnakkaisen ohjelman malliin verrattuna.

Tämä on hyvä ehdotus yhteiskuntamme kehittämisen puolesta.

Kunta voi antaa tuollaisen ohjeen kouluille ja päiväkodeilla myös ilman OPH:n uusia ohjeita.

Juurikin näin! Koronatilanne antaa vauhtia uudelleen ajatteluun.

Uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen ja yksityisyyden suojaan kouluissa ja päiväkodeissa

Koronan vuoksi koulujen ja päiväkotien ohjelmaan liitettyjä uskonnollisia hartauksia jumppasalissa ja jumalanpalveluksia kirkossa jätettiin keväällä pitämättä. Jätetään toivottavasti myös syksyllä ja koko lukuvuotena. Mutta ei vain koronan vuoksi.

Opetuksen ja kasvatuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”. Näin säädetään opetussuunnitelmien ja varhaiskasvatuksen perusteissa. Koulujen ja päiväkotien tulisi alkaa toteuttaa sitä.

Muutosta tukee arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suoja. Julkisen vallan ei pidä pakottaa huoltajia tuomaan uskontoaan tai katsomustaan julki lastensa kautta koulujen ja päiväkotien uskonnollisiin tilaisuuksiin liittyen. Tämän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen implementointi Suomessa on kesken.

Rehtorin, opettajien, vanhempien ja lasten stressi vähenee, kun ei tarvita myöskään vaihtoehtoisen ei-kirkollisen ohjelman järjestämistä eikä sitä koskevia valintoja. Vaihtoehtoisen tilaisuuksien puutteista ja huonosta tiedottamisesta on tehty kymmeniä kanteluita. Uskontokuntaan kuulumattomat vanhemmat listasivat niiden lisäksi viime lukuvuonna kymmeniä uusia ongelmia. Paras ratkaisu uskonnollisten tilaisuuksien aiheuttamaan kahden rinnakkaisen tilaisuuden rulettiin on yksinkertainen: todeta uskonnollisten tilaisuuksien kuuluvan koulu- ja tarhapäivien ulkopuolelle.

Lisäperustetta kasvatuksen ja koulutuksen sitouttamattomuuteen antaa ev.-lut. kirkkoon kuuluvien osuuden lasku vuosi vuodelta, vaikka ei enemmistö oikeuta uskonnollisen tai poliittisen vaikuttamisen etuoikeuksiin. Helsingissä evl kirkkoon kuuluvien osuus laskee alle 50 prosentin alkaneen lukuvuoden aikana.

Kunnissa on perusteltua päättää, että uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia ei liitetä niiden koulujen lukuvuoden ja päiväkotien toimikauden ohjelmaan. Siispä Opetushallituksen ohjeissa jo nyt mainitusta mahdollisuudesta olla liittämättä uskonnollisia tilaisuuksia toimintaansa on kunnissa syytä antaa vähintään suositus, mieluiten sitova ohje. Koulukohtaisetkin päätökset ovat mahdollisia.

Vastaavaa ohjetta odotetaan myös Opetushallitukselta, joka on ilmoittanut valmistelevansa mm. uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta uutta ohjetta (joka piti antaa jo viime vuoden joulukuussa).
Kenenkään uskonnonvapaus ei kärsi, kun koulu- ja tarhapäiviin ei kuulu seurakuntien uskonnollisia tilaisuuksia, sillä perheet voivat halutessaan itse vielä lapsiaan uskonnollisin tilaisuuksiin.

Kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli ei toimi. Tie

Kouluissa ja päiväkodeissa tulee siirtyä uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen sekä arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen mukaisesti. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/08/07/sitouttamattomuuteen-ja-yksityisyyden-suojaan/

Kyllä, mahdollisuuden maininta hyvä, mutta suositus parempi. Paras on sitova ohje.

Kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli ei vaan tunnut toimivan, vaan johtaa syrjiviin ja painostaviin käytäntöihin.

Yksityisyyden suojasta ja tietosuojasta
Kun eduskunta päätti luopua oikeuden todistajan uskonnollisesta valasta (nyt kaikki antavat vakuutuksen), hallituksen esityksen perusteluissa todettiin (2014) seuraavaa:
"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei HE 46/2014 vp 36 ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001)."
Samaa perustetta voitaneen käyttää myös uskonnollisesta sotilasvalasta luopumiseen ja yhteiseen uskontoneutraaliin juhlalliseen velvoittautumiseen siirtymiseen (olipa sen nimi sotilasvakuutus tai sotilasvala).
Samaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisujen perusajatusta voidaan soveltaa myös koulujen ja päiväkotien uskonnollisista tilaisuuksista luopumiseen.
Tuon jälkeen on tullut voimaan myös tietosuoja-asetus (siis EU:n asetus, joka on Suomen lain yläpuolella oleva velvoittava säädös).
Vanhojen lakien ja viranomaiskäytäntöjen perkaaminen tuon EIT:n linjauksen sekä EU:n uuden tietosuoja-asetuksen linjausten pohjalta on vielä kesken. tietosuojavaltuutetun ensimmäiset ratkaisut tulivat vasa toukokuussa 2020.

Nyt vauhtia OKM.. Ohjeita tarvitaan kentällä.

Uudistusten vaatimisiin: Työtä. Hikeä. Kyyneleitä. Lopulta ilon kyyneleitä!?

Helsingissä päiväkodit ja koulut eivät ole tänä syksynä lähettäneet kyselyitä uskonnollisiin tiliasuuksiin osallistumisesta. Siitä on hyvä jatkaa.

Ainakin ops antaa perusteet vahvaan suositukseen ja ohjeeseen.

Tätä tarvitaan nyt. Kaikenlaista sähellystä tulee esiin koronan myötä. Töölön yhteiskunta on alkanut painostaa osallistumaan jumalanpalvelukseen:
”Toivommekin, että kaikki oppilaat, joilla ei ole vakaumuksellista estettä, osallistuvat joulukirkkoon uskonnottoman tilaisuuden sijaan.”

Oph:n ohje tiettävästi makaa ministeriössä?

Juurikin näin! Sitouttamattomuus kunniaan. Vähintään vahva suositus, koska syrjimättä ei voi toteuttaa.

Samaa mieltä. Valitkoon tästä:

1) "Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia."

2) "Koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon."

Voivatko vapaa-ajattelijat markkinoida kuntavaaliehdokjkaille tuota Opetushallituksen ohjeessaan nostamaa mahdollisuutta, että uskonnollisia tilaisuuksia ei liitetä koulu- ja tarhapäivään.

Suositus laki- ja ops-perustaisuuteen olisi edistysaskel.

Varhaiskasvatuslain, perusopetuslain, lukiolain ja ammatillista koulutusta koskevien lakien mukaan uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Varhaiskasvatuksen perusteiden sekä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden mukaan kasvatuksen ja opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
On selvää, että tunnustukselliset, uskonnonharjoitusta sisältävät uskonnolliset tilaisuudet, kuten jumalanpalvelus, ovat uskonnollisesti sitouttavia. Koska kasvatuksen ja opetuksen tulee olla sitouttamatonta, uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset eivät kuulu päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten toimintaan. Säännöllisesti vuodesta toiseen toistuvat hartaustilaisuudet eivät palvele mitään koulun tehtävää, vaan ovat päinvastoin ristiriidassa opetuksen yleisten periaatteiden kanssa.

Tästä kannattaa NYT lähettää viestä Opetushallitukselle, joka uusiin ohjeitaan.

Sitä tässä nyt paimennetaan.

Katsomuskasvatuksen tulee nojautua päivähoidon henkilöstön ammatilliseen osaamiseen ja toimintaan, ei seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien aktiivisuuteen. Katsomuskasvatusta ei tule ulkoistaa seurakunnille. Huoltajien olisi vaikea luottaa, että kyse ei ole uskonnollisesti sitouttavasta toiminnasta, jos seurakunnan pappeja ja muuta henkilöstöä on toteuttamassa katsomuskasvatusta päiväkodissa tai seurakunnan omissa tiloissa.
Katsomuskasvatus ja mahdollinen uskonnollinen toiminta päiväkodissa on pidettävä erillään. Katsomuskasvatuksessa lapsia ei tarvitse eikä pidä jakaa kahtia uskonnon mukaan siten kuin pitää tehdä mahdollisen uskonnollisen toiminnan aikana. Toisaalla esitämme ja perustelemme, että uskonnolliset tilaisuudet eivät kuulu varhaiskasvatukseen päiväkodeissa.
Monissa päiväkodeissa evankelis-luterilaisten seurakuntien edustajat olivat taannoin erityisasemassa uskontokasvatuksen toteuttamiseen liittyen, mutta sellainen ei kuulu katsomuskasvatukseen. Jos seurakunnalla olisi erityisasema, se tuntuisi monien huoltajien mielestä uskonnollisesti sitouttavalta ja indoktrinoivalta, ja sellaista se myös olisi. Jos yhteistyökumppani olisi kuukaudesta ja vuodesta toiseen vain seurakunta, sellainen varhaiskasvatus ei olisi lähelläkään sopivaa, yhdenvertaista eikä sitouttamatonta.

On tullut aika astua monunta askeltä sitouttamattomuuuteen päin.

Iso käsi vapareille tästä linjauksesta ja toiminnasta asian hyväksi.

Eikööös ministeriökin ole vähän yötä mieltä?! Kyzynp

Kunnat tarvitsevat (kaipaavat??) selkää ohjeistusta. Näin tehdään.

Tätä se opetus-ja kulttuuriministerökin sanoo.

OPH:lta odotetaan nyt selkeämpää ja sitovampaa ohjeistusta kunnille ja yksityisille toimijoille.

Odotukset kohdistuvat OPHn uusiin ohjeisiin.

Tässä jämerä lausunto. Toteen vaan: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2021/04/21/vapaa-ajattelijat-opetushallitukselle-aika-luopua-koulu-ja-tarhapaivien-jumalanpalveluksista/

Tästähän on NYT kysymys, kun OPH miettii ja miettii...

Niitä Opetushallituksen uusia ohjeita tarvitaan ihan oikeesti.

Nyt on momentum OPHn ohjeiden uudistamiseen.

Eikö ops ole sitova ohje ja ylemmän tason säädös kuin joku ohje?

Nyt vähän huumoria kehiin. Sallikaa lasten tulla...