Aihetta on jonkin verran käsitelty täällä:
http://www.elepal.fi/antennit/moottori/generator.html
Jonkun verran jää silti epäselväksi tuon artikkelin lukemisen jälkeen:
Ensimmäinen kysymys:
Artikkeli vertaa 1- ja kolmevaihekuormia ja toteaa, että käytettäessä oikosulkumoottoria generaattorina, 1-vaihekuormitus on parempi, koska kolmevaihekuormaa käytettäessä generaattorin jännite pyrkii romahtamaan herkemmin.
MUTTA:
Artikkeli ei mainitse mitään 2-vaihekuorman käytöstä!
Eli: Olisiko 2-vaihekuorma parempi kuin 1-vaihekuorma, vai häviääkö 2-vaihekuorma 1-vaihekuormalle samoin perustein kuin 3-vaihekuormakin ?
Toinen kysymys:
Lainaus em. artikkelista:
"Kuvasta näkyy myös mistä 1-vaihekuorman lähtö otetaan, L1 ja L2 jätetään silloin kytkemättä kuormaan."
Eli siis 1-vaihekuorman lähtö otetaan välistä L3-N.
Toisaalta myös yksi kondensaattoreista (se, joka voidaan vaihtokytkimellä ladata akusta) kytketään välille L3-N (jos kondensaattorit ovat tähtikytkettyjä).
Ja tästähän artikkeli nimenomaisesti mainitsee (toinen lainaus):
"Generaattorin heräämisen aikana ei saa olla vielä mitään kuormaa kytkettynä"
Voisiko 2-vaihekuorman kytkeä väleille L1-N ja L2-N, ja kytkeä yksi kondensaattoreista (se, joka voidaan vaihtokytkimellä ladata akusta) välille L3-N.
JOS näin tehdään, päteekö tuo artikkelissa mainittu huomautus "Generaattorin heräämisen aikana ei saa olla vielä mitään kuormaa kytkettynä" myös tällaisessa kytkennässä?
Kolmas kysymys:
Mistä saa kohtuuhintaan 33-45 uF kondensaattoreita, jotka kestävät ainakin 300V AC ?
Elektrolyyttikondensaattoreita ilmeisesti ei voi käyttää, kun ne eivät kestä väärää napaisuutta eivätkä siten AC:ta lainkaan (poikkeus: hyvin pienillä jännitteillä
Elektrolyyttikondensaattori yllättäen tyypillisesti kestää väärää napaisuuttakin.
Uskoisin esim. diodin kynnysjännitteen eli n. 0,6 V olevan turvallinen Elektrolyyttikondensaattorille myös väärinpäin kytkettynä).
Tuota ei yleensä missään mainita, mutta itse opin tuon kikan tutkimalla audiopuolen kytkentöjä, ja niissä usein näkee, miten kaiutin on elektrolyyttikondensaattorin avulla AC -kytketty, eli kondensaattorilla on estetty, ettei vahvistimen aiheuttamia DC -virtoja pääse häiritsemään kaiuttimen toimintaa ja mahdollisesti ylikuumentamaan kaiuttimen puhekelaa. Jos elektrolyyttikondensaattori ei kestäisi väärää napaisuutta pienilläkään jännitteillä, niin elektrolyyttikondensaattori hajoaisi tuollaisissa audiokytkennöissä varsin nopeasti.
Tuollaista elektrolyyttikondensaattorin pienten jännitteiden kestoa väärällä napaisuudella ei kuitenkaan yleensä datalehdessä mainita; sopii kysyä, miksei?
Vai onko tämä valmistajien tapa sanoa: "Jos käytät elektrolyyttikondensaattoria väärällä napaisuudella, niin emme ota mitään vastuuta asiasta JOS elektrolyyttikondensaattori poksahtaa, eikä tästä tehdä poikkeuksia, vaikka jännite olisikin pieni, eli tuollainen käyttö on aina käyttäjän omalla vastuulla".
Muiden kuin elektrolyyttikondensaattorin osalta 33-45 uF on jo aika iso kapasitanssiarvo, eli muuntyyppisille kondensaattoreille tulee reilusti kokoa, painoa ja hintaa !
http://www.elepal.fi/antennit/moottori/generator.html
Jonkun verran jää silti epäselväksi tuon artikkelin lukemisen jälkeen:
Ensimmäinen kysymys:
Artikkeli vertaa 1- ja kolmevaihekuormia ja toteaa, että käytettäessä oikosulkumoottoria generaattorina, 1-vaihekuormitus on parempi, koska kolmevaihekuormaa käytettäessä generaattorin jännite pyrkii romahtamaan herkemmin.
MUTTA:
Artikkeli ei mainitse mitään 2-vaihekuorman käytöstä!
Eli: Olisiko 2-vaihekuorma parempi kuin 1-vaihekuorma, vai häviääkö 2-vaihekuorma 1-vaihekuormalle samoin perustein kuin 3-vaihekuormakin ?
Toinen kysymys:
Lainaus em. artikkelista:
"Kuvasta näkyy myös mistä 1-vaihekuorman lähtö otetaan, L1 ja L2 jätetään silloin kytkemättä kuormaan."
Eli siis 1-vaihekuorman lähtö otetaan välistä L3-N.
Toisaalta myös yksi kondensaattoreista (se, joka voidaan vaihtokytkimellä ladata akusta) kytketään välille L3-N (jos kondensaattorit ovat tähtikytkettyjä).
Ja tästähän artikkeli nimenomaisesti mainitsee (toinen lainaus):
"Generaattorin heräämisen aikana ei saa olla vielä mitään kuormaa kytkettynä"
Voisiko 2-vaihekuorman kytkeä väleille L1-N ja L2-N, ja kytkeä yksi kondensaattoreista (se, joka voidaan vaihtokytkimellä ladata akusta) välille L3-N.
JOS näin tehdään, päteekö tuo artikkelissa mainittu huomautus "Generaattorin heräämisen aikana ei saa olla vielä mitään kuormaa kytkettynä" myös tällaisessa kytkennässä?
Kolmas kysymys:
Mistä saa kohtuuhintaan 33-45 uF kondensaattoreita, jotka kestävät ainakin 300V AC ?
Elektrolyyttikondensaattoreita ilmeisesti ei voi käyttää, kun ne eivät kestä väärää napaisuutta eivätkä siten AC:ta lainkaan (poikkeus: hyvin pienillä jännitteillä
Elektrolyyttikondensaattori yllättäen tyypillisesti kestää väärää napaisuuttakin.
Uskoisin esim. diodin kynnysjännitteen eli n. 0,6 V olevan turvallinen Elektrolyyttikondensaattorille myös väärinpäin kytkettynä).
Tuota ei yleensä missään mainita, mutta itse opin tuon kikan tutkimalla audiopuolen kytkentöjä, ja niissä usein näkee, miten kaiutin on elektrolyyttikondensaattorin avulla AC -kytketty, eli kondensaattorilla on estetty, ettei vahvistimen aiheuttamia DC -virtoja pääse häiritsemään kaiuttimen toimintaa ja mahdollisesti ylikuumentamaan kaiuttimen puhekelaa. Jos elektrolyyttikondensaattori ei kestäisi väärää napaisuutta pienilläkään jännitteillä, niin elektrolyyttikondensaattori hajoaisi tuollaisissa audiokytkennöissä varsin nopeasti.
Tuollaista elektrolyyttikondensaattorin pienten jännitteiden kestoa väärällä napaisuudella ei kuitenkaan yleensä datalehdessä mainita; sopii kysyä, miksei?
Vai onko tämä valmistajien tapa sanoa: "Jos käytät elektrolyyttikondensaattoria väärällä napaisuudella, niin emme ota mitään vastuuta asiasta JOS elektrolyyttikondensaattori poksahtaa, eikä tästä tehdä poikkeuksia, vaikka jännite olisikin pieni, eli tuollainen käyttö on aina käyttäjän omalla vastuulla".
Muiden kuin elektrolyyttikondensaattorin osalta 33-45 uF on jo aika iso kapasitanssiarvo, eli muuntyyppisille kondensaattoreille tulee reilusti kokoa, painoa ja hintaa !
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kondensaattoreita voit haeskella vaikka hakusanalla "käyntikondensaattori".
Noita voi löytää sitten ilmaiseksikin vaikkapa romutetuista sähkövehkeistä joissa 1~moottori
Eka kysymys: Tilanne kuormituksen keston suhteen on todennäköisesti jotain, yhden vaiheen ja kolmen vaiheen kuormituskeston väliltä.
Toka kysymys: Jos meinasit että käyttäisit vain yhtä kondensaattoria, ei onnistu.
Kolmas: Moottorikonkat eivät ole kalliita
https://www.starelec.fi/product_info.php?cPath=48_848_3310&products_id=27285
"Eka kysymys: Tilanne kuormituksen keston suhteen on todennäköisesti jotain, yhden vaiheen ja kolmen vaiheen kuormituskeston väliltä."
Voiko tuohon jotenkin vaikuttaa kytkennällä?
Kiinnitin huomiota näihin lainauksiin em. sivulta:
1) "Voidaan vertailun vuoksi ajatella, että tuo loisteho vastaa ikäänkuin tasavirtageneraattorissa olevaa magnetointia."
2) "Yksivaiheisella kuormalla vapaissa vaiheissa jännite ei laske kuormitusta lisättäessä - päinvastoin, määrättyyn rajaan asti se jopa nousee."
2-vaihekuormituksella olettaisin käyvän näin:
Jos kahta vaihetta kuormitetaan kumpaakin yhtä paljon, ja sitä kolmatta joko hyvin vähän tai ei ollenkaan, silloin jännite tuossa kuormittamattomassa (tai hyvin kevyesti kuormitetussa) vaiheessa nousee, ja kahdessa kuormitetussa vaiheessa laskee.
Voiko kytkennän jotenkin suunnitella siten, että tuo kuormittamattoman vaiheen nouseva jännite jopa nostaisi tuota generaattorikäytön tarvitsemaa loistehoa, ja näin estäisi sen jännitteen romahtamisen, mikä tuon sivun mukaan 3-vaihekuormalla väistämättä tapahtuu ?
En tarkoittanut, että 1 kondensaattori riittäisi. Vaan mietin sitä, että jos tuo vaihtokytkimellä (akku / normaalitilanne) varustettu kondensaattori laitetaan sen käyttämättömän vaiheen ja nollan välille, niin onko silti voimassa tuo alkuperäisessä artikkelissa oleva sääntö, että generaattori pitää käynnistää ilman kuormaa ?
Polttomoottorinhan voisi vaikka irrottaa autosta, jonka moottori on ehjä, mutta muut osat niin heikossa kunnossa, että auton tieliikennekelpoiseksi saattaminen olisi kohtuuttoman kallista auton arvoon verrattuna. Yleinen tilanne, jos auton ikä on >= 20 vuotta.
Sitten vain oikosulkumoottori generaattoriksi polttomoottorin kanssa joko samalle akselille tai vaikkapa hihnakäyttöisenä. Hammashihnassa ainakin luistamisen riski pienempi kuin tavallisessa.
Ei sillä ole merkitystä mille vaiheelle sen magnetointikytkimellä oleva konkka laitetaan. Kytkintä käytetään vain alussa jos generaattori ei herää, muulloin konkka on samoin kytketty kuin toisetkin konkat.
Kun rakennat geneeraattoria, kannattaa laittaa pistorasialähdöt kaikkiin kolmeen vaiheeseen, on sitten helppo käytännössä testailla miten saa eniten virtaa ulos.
Tuossa konkkien arvot oli annettu 1,5 kW moottorille, jollekin toiselle moottorikoolle on laskettava tehon perusteella uudet konkka-arvot.
"Hammashihnassa+ainakin+luistamisen+riski+pienempi+kuin+tavallisessa."