HS: EU-MAIDEN johtajat saivat viime viikolla sovun aikaan unionin jäsenmaiden elvytyspaketista. Elvytysohjelma ja siihen liittyvä yhteisvastuu ovat synnyttäneet myös kritiikkiä ja kysymyksiä siitä, miksi Suomen pitää olla mukana tukemassa muita maita koronakriisissä.
Kritiikkiin vastaavat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen HS:n Vieraskynä-tekstissään keskiviikkona. He toteavat, että solidaarisuudesta on hyötyä jokaiselle jäsenmaalle.
”Mitä tapahtuisi Suomen matkailualalle, jos ihmisillä ei olisi enää varaa matkustaa Lappiin eri puolilta Eurooppaa? Mitä tapahtuisi Suomen teollisuudelle, jos tavarantoimittajat muualla Euroopassa eivät pystyisi enää toimittamaan tarvittavia komponentteja tai tilaamaan suomalaisia valmisteita?” von der Leyen ja Urpilainen kysyvät.
Von der Leyenin ja Urpilaisen mukaan viime viikolla päätetty 750 miljardin euron elvytyspaketti tukee investointeja, jotka tekevät unionista ”digitaalisemman, vihreämmän ja vahvemman”. Heidän mukaansa investoinnit ja uudistukset räätälöidään kunkin maan tarpeiden mukaisesti. Osassa maita rahat menevät digitaalisen infrastruktuurin parantamiseen ja toisissa liikenneyhteyksien kehittämiseen.
”Valtaosa elpymisvaroista jaetaan EU-maille avustuksina elintärkeiden uudistusten ja investointien rahoittamiseen. EU-rahoituksella tuetaan hankkeita ja ihmisiä Hangosta Utsjoelle luomalla työpaikkoja paikallisesti ja vahvuutta globaalisti”, Urpilainen ja von der Leyen kirjoittavat.
Suorien avustusten osuus elvytyspaketista on 390 miljardia euroa.
KOMISSION puheenjohtaja von der Leyen ja komissaari Urpilainen ottavat kantaa myös EU-johtajien huippukokouksen pituuteen. Kokous venyi miltei yhtä pitkäksi kuin vaikeat neuvottelut Nizzassa noin 20 vuotta sitten.
”Joidenkin mielestä pitkä ja vaikea huippukokous oli osoitus epäröinnistä tai heikkoudesta. Meidän mielestämme se oli merkittävä osoitus Euroopan ainutlaatuisesta vahvuudesta. Missä muualla maailmassa 27 maata edes keskustelee elpymisen ja tulevaisuuden rahoittamisesta yhdessä? EU:ssa siihen tarvittiin vain yksi pitkä viikonloppu”, he kirjoittavat.
Kritiikkiin vastaavat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen HS:n Vieraskynä-tekstissään keskiviikkona. He toteavat, että solidaarisuudesta on hyötyä jokaiselle jäsenmaalle.
”Mitä tapahtuisi Suomen matkailualalle, jos ihmisillä ei olisi enää varaa matkustaa Lappiin eri puolilta Eurooppaa? Mitä tapahtuisi Suomen teollisuudelle, jos tavarantoimittajat muualla Euroopassa eivät pystyisi enää toimittamaan tarvittavia komponentteja tai tilaamaan suomalaisia valmisteita?” von der Leyen ja Urpilainen kysyvät.
Von der Leyenin ja Urpilaisen mukaan viime viikolla päätetty 750 miljardin euron elvytyspaketti tukee investointeja, jotka tekevät unionista ”digitaalisemman, vihreämmän ja vahvemman”. Heidän mukaansa investoinnit ja uudistukset räätälöidään kunkin maan tarpeiden mukaisesti. Osassa maita rahat menevät digitaalisen infrastruktuurin parantamiseen ja toisissa liikenneyhteyksien kehittämiseen.
”Valtaosa elpymisvaroista jaetaan EU-maille avustuksina elintärkeiden uudistusten ja investointien rahoittamiseen. EU-rahoituksella tuetaan hankkeita ja ihmisiä Hangosta Utsjoelle luomalla työpaikkoja paikallisesti ja vahvuutta globaalisti”, Urpilainen ja von der Leyen kirjoittavat.
Suorien avustusten osuus elvytyspaketista on 390 miljardia euroa.
KOMISSION puheenjohtaja von der Leyen ja komissaari Urpilainen ottavat kantaa myös EU-johtajien huippukokouksen pituuteen. Kokous venyi miltei yhtä pitkäksi kuin vaikeat neuvottelut Nizzassa noin 20 vuotta sitten.
”Joidenkin mielestä pitkä ja vaikea huippukokous oli osoitus epäröinnistä tai heikkoudesta. Meidän mielestämme se oli merkittävä osoitus Euroopan ainutlaatuisesta vahvuudesta. Missä muualla maailmassa 27 maata edes keskustelee elpymisen ja tulevaisuuden rahoittamisesta yhdessä? EU:ssa siihen tarvittiin vain yksi pitkä viikonloppu”, he kirjoittavat.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mukana ollaan.
Onneksi.
Kaksi terävää ja pätevää naista kertoo näkemyksensä.
Ei yhtään yritystä kumota?
Pian alkaa EU-parlamentti käsitellä budjettia ja samalla elvytystä.
Voi arvata, että Jutta ja Ursula kuulevat vielä kunniansa moneen kertaan.
Parlamentti on ollut aikalailla sivuraiteella suurissa päätöksissä.
Tämä uutinen oli tökerö kopio
Lapissa suurimmat kävijät tulivat englannista ja kiinasta.
Eihän Jutta Urpiainen osaa lukea pientä tekstiä! Muistaakseni ei ainakaan kun kirjoitti alle sen sopimuksen Kreikan veloista kun muut sitä eivät tehneet. Tunnustikin sen myöhemmin nolona ettei huomannut. Nyt sama juttu ihan varmasti!! EI MINUN VERORAHOJA EU:LLE!!! Tästä linkistä voi kannattaa kansanäänestystä asiasta ja linkkiä voi jakaa. Kiitos!
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6914
On ne niin irti arjesta kuin olla ja voi ....
Nuo "elvytysrahat", miljardit, menevät ilmastotekoihin... Niillä ei ole koronan kanssa mitään tekemistä...
Sitten kohta taas saadaan kuulla, että "ilmastotekoja tarvitaan, ei ole vielä tehty mitään, hävetkää..."
Elvtyslainat myönnetään projekteihin,jotka käynnistävät teollisuuden ja muut toiminnot eli työllistävät. Raha pannaan tuottamaan.
Myös ilmastoprojektit saavat osansa, kunhan hyödyttävät kehitystä.
Koronan toinen aalto taitaa olla tulossa.
Salliikohan se elvytyksen?
Ei se Suomen asiaa edistä, jos meidän rahat viedään Italiaan. Siellä ne jaetaan mm. veroja kiertäville takseille ym. Italiaan menneet turistit eivät tule Suomeen.
Ei ole mitään "Suomen rahoja" Italiaan vietäviksi.
Lainat ottaa EU-komissio ilman mitään korvamerkintöjä.Ne ovat siis yhteistä rahaa.
Suoi saa osuutensa vastuulleen vasta ,kun takaisin maksu alkaa 2028. Silloinkaan ei ole kyse jollekin tietylle maalle menneestä avusta, vaan nimeämätön, laskutekninen osuus.
Koko sepustus Italian mafialle menevästä Suomen osuudesta on hölynpölyä, jonka äärioikeistolainen valemedia on kehittän ja persut tuoneet eduskuntaan tyhmien uskottavaksi.