Rakennetaan maata keskusta esityksien pohjalta

Se tulee pian SOTE. Keskusta teki raamit joita vähän viilattu, tämä hallitus ajaa sen maaliin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella on suuria taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien tehtävät kaventuvat olennaisesti ja kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi.
Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Tulevaisuuden sote-keskuksissa työskentelee tyytyväisiä asiantuntijatiimejä.
https://soteuudistus.fi/documents/16650278/21716661/SoteAikataulujana_19_03_2020.png/51fa23a4-8cdd-8608-ef4c-b12ea087fb48?t=1586174675776
-Sote-uudistuksessa on monta isoa kokonaisuutta, joita valmistellaan rinnakkain eri ministeriöissä. Uudistuksen valmistelu käynnistyi syksyllä 2019. Uudistus edellyttää paljon selvitystyötä ja nykytilan kartoittamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle
SisäministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtiovarainministeriö 15.6.2020

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä mainituilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 25. syyskuuta 2020 asti.

Marinin hallituksen uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi terveydenhuollossa järjestämisvastuu laissa säädetyin ja HUS-järjestämissopimuksessa sovituin osin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.

Maakuntien perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lakiesitykset ovat:
laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
laki pelastustoimen järjestämisestä
sote-maakuntalaki
sote-maakuntarakennelaki
laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla
uudistusta koskeva voimaanpanolaki
sote-maakuntien rahoituslaki

Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, sote-maakuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Yhteensä lakiesitys muodostuu 48 laista ja lainmuutoksesta.
Sote-järjestämislailla vahvempi pohja saumattomien palveluketjujen luomiselle

Sote-järjestämislaissa koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle. Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun integroiminen sote-maakunnille mahdollistaa asiakkaiden palveluketjujen toteuttamisen nykyistä paremmin. Integraatio on yksi keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sote-järjestämislaissa säädettäisiin myös viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueesta, joihin kuuluvien sote-maakuntien tulisi sopia sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta laissa tarkemmin säädetyissä asioissa. Lisäksi säädettäisiin kaksikielisten sote-maakuntien velvoitteesta sopia yhteistyöstä ja työnjaosta ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.

Uudenmaan sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä tehtävissä.
Ehdotuksilla vahvistetaan sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkennetaan ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä

Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.
19<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Pieni viive, maakunnat tulee nyt pian. Vaikka vihreät lähtee se ei maakuntia muuta.

Äänestä
  • EI vihreät lähde mihinkään.
    Saarikon johdolla kepu suostuu kaikkeen.
    Etelä-Savo hajotetaan sote:ssa ja pian myös vaalipiireinä (jolloin vihreille tipahtaa syliin yksi perinteisistä keskustan kansanedustajapaikoista ensi ek-vaaleissa).

    Äänestä

Vihreet jo pakkaa.

Äänestä
  • Potkua perseelle viherpiipertäjille!

    Äänestä

Kepu taas köyhän asialla? Kohta varmasti naukuvat tukijusseille lisää tukiaisia polttoaineveron takia!!!

Polttoaineveron kiristyminen huolestuttaa kuljetusalalla – yksittäiselle ajoneuvoyhdistelmälle tiedossa noin 10 000 euron lisälasku vuodessa

https://yle.fi/uutiset/3-11473679

Äänestä

Mitä kitisette? Suomi maksaa 50 000 maatilalle yhteensä 550 000 € maataloustukea JOKA TUNTI YMPÄRI VUODEN! Siis n. 5 miljardia euroa vuodessa.

24x365x550000=4818 000 000

Orpopiru esitteli budjetin loppusummaksi n. 50 000 000 000 eli 50 miljardia €

Kepulointiako?

Äänestä
  • Maataloustukea ei makseta noin paljoa.
    Olisihan sekin vaihtoehto lopettaa Suomesta maatalous, minkä seurauksena tosin Suomen nettomaksuosuus EU:ssa kasvaisi.

    Äänestä

Nekkereille sekin, sanot, että lisää kehitysapua nekkeri johtalille.

Äänestä
  • Nyt tulee, ja pian, jo tällä hallituskaudella on täysin valmis.

    Äänestä

Vasurit vastustaa uudstuksia tuet vai mieleen...naapurilla maksatetaan..

Äänestä
  • Taitaa olla pölhöpopulistit, mitkä eniten vastustavat uudistuksia. Ajavat taantumuksen tietä aivan samaan tapaan kuin kommunistit.

    Äänestä

Suomalaisten yleisin nukkuma-asento on sikiöasento, missä nukutaan toisella kyljellä ja jalat koukussa, sanoo Helsingin yliopiston professori ja neurologian erikoislääkäri Markku Partinen.
Sikiöasennossa nukkuu Partisen mukaan noin puolet suomalaisista.
-vai niin on Partinen sen laskenut,,heheh.

Hallituksen kannattajat vasemmalla kyljellä fiksut oikeella.
Vihreisiin kallellaan olevat nukkuu päällään, pehmeen tyhjän päällä mikä olles.
Kummalla kyljellä? Tietty riippuu kummassa lahkeessa pitää, ainakin me miehet.

Entinen turkiskauppias mies nukkuu parhaiten kyljellään ja käsi vaateharjan päällä harjaspuoli kämmentä vasten. Ja unissaan hokee " vanha rotta 4 markkaa"

Äänestä

Kohta toistuu 2015 kun Saarikko esitti kutsuhuutonsa koneinsinööreille.

Äänestä
  • Taasko ne sulle huutaa ...pikku-ukot !

    Äänestä

Näkyy tulevat maakunnat saavan heikompisaattoisia raivon valtaan.
Se heidän murheensa yksin ! -vasemmistolaisten onnettomien. Myös persu huutaa kuin kuohittaisiin.

Äänestä

Sipittäytyminen on ihan turhuutta, se on nähty jo.

Äänestä
  • Jos keskustalaiset alkaisi vollottaa 6 minuutin takia päivässä, eihän siitä mitään tulisi kuin punikit itkee.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Yliväpeli_Orhonen kirjoitti:

Se tulee pian SOTE. Keskusta teki raamit joita vähän viilattu, tämä hallitus ajaa sen maaliin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella on suuria taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien tehtävät kaventuvat olennaisesti ja kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi.
Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Tulevaisuuden sote-keskuksissa työskentelee tyytyväisiä asiantuntijatiimejä.
https://soteuudistus.fi/documents/16650278/21716661/SoteAikataulujana_19_03_2020.png/51fa23a4-8cdd-8608-ef4c-b12ea087fb48?t=1586174675776
-Sote-uudistuksessa on monta isoa kokonaisuutta, joita valmistellaan rinnakkain eri ministeriöissä. Uudistuksen valmistelu käynnistyi syksyllä 2019. Uudistus edellyttää paljon selvitystyötä ja nykytilan kartoittamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle
SisäministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtiovarainministeriö 15.6.2020

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä mainituilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 25. syyskuuta 2020 asti.

Marinin hallituksen uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi terveydenhuollossa järjestämisvastuu laissa säädetyin ja HUS-järjestämissopimuksessa sovituin osin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.

Maakuntien perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lakiesitykset ovat:
laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
laki pelastustoimen järjestämisestä
sote-maakuntalaki
sote-maakuntarakennelaki
laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla
uudistusta koskeva voimaanpanolaki
sote-maakuntien rahoituslaki

Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, sote-maakuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Yhteensä lakiesitys muodostuu 48 laista ja lainmuutoksesta.
Sote-järjestämislailla vahvempi pohja saumattomien palveluketjujen luomiselle

Sote-järjestämislaissa koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle. Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun integroiminen sote-maakunnille mahdollistaa asiakkaiden palveluketjujen toteuttamisen nykyistä paremmin. Integraatio on yksi keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sote-järjestämislaissa säädettäisiin myös viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueesta, joihin kuuluvien sote-maakuntien tulisi sopia sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta laissa tarkemmin säädetyissä asioissa. Lisäksi säädettäisiin kaksikielisten sote-maakuntien velvoitteesta sopia yhteistyöstä ja työnjaosta ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.

Uudenmaan sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä tehtävissä.
Ehdotuksilla vahvistetaan sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkennetaan ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä

Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu