Ruoka on Suomessa nyt kalliimpaa kuin vuosiin – Näiden tuotteiden hinnat ovat nousseet
Satoa. Hedelmät ja marjat ovat kallistuneet osin koronavirustilanteen seurauksena.© Toimittanut Uusi Suomi Satoa. Hedelmät ja marjat ovat kallistuneet osin koronavirustilanteen seurauksena.
Ruoan kuluttajahinnat ovat olleet koronakeväänä korkeammalla kuin aikoihin. Poikkeustila ei ole silti pääsyy hintojen nousuun, sanoo Pellervon taloustutkimuksen vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio.
Ruoka on ollut tänä vuonna kalliimpaa kuin vuosiin, ja ruoan hinta on noussut keskimääräisiä kuluttajahintoja nopeammin.
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet touko- ja kesäkuussa 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kuluttajahintojen nousu keskimäärin jäi kesäkuussa nollaan. Alkuvuonna ruoan hinta on noussut 1,8 prosenttia.
Koronavirustilanne sai suomalaiset hamstraamaan ruokaan ja toi epävarmuutta ruoan maailmanmarkkinoille. Koronavirustilanne ei kuitenkaan ole pääsyy ruoan hinnan nousuun Suomessa, sanoo Pellervon taloustutkimuksen maa- ja elintarviketalouden vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio.
Karikallion mukaan marjat ja hedelmät ovat yksi harvoista tuoteryhmistä, joiden hintaa koronakevät on nostanut. Karikallion mukaan tuontihedelmien ja -marjojen hinnat ovat nousseet, kun kausityövoimaa ei ole saatu koronavirustilanteen takia Euroopassa viljelmille tavalliseen tapaan.
Toukokuussa hedelmien ja marjojen hinnat nousivat jopa 11 prosenttia ja kesäkuussa 8,6 prosenttia edellisvuodesta. ”Hedelmien ja marjojen kallistuminen selittää osin myös ruoan hinnan nousua kesällä”, Karikallio sanoo.
Ruoan hintaa on ajanut jo pidempään ylöspäin lihatuotteiden kallistuminen. Karikallion mukaan hintoja on nostanut osin lihan kasvava vienti Kiinaan, missä afrikkalainen sikarutto on verottanut paikallista tuotantoa. Viennin kasvu on nostanut lihan hintaa myös Suomessa. Kesäkuussa liha oli 2,3 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin.
Aiemmin keväällä ennakoitiin, että Kiina vähentäisi merkittävästi muun muassa liha- ja maitotuotteiden tuontia koronavirustilanteen seurauksena. Tämän seurauksena Kiinaan vietävien tuotteiden hinnat olisivat voineet laskea, kun tarjontaa olisi ollut Euroopan vientimaissa tavallista enemmän. Karikallion mukaan se olisi voinut tuoda halvat eurooppalaiset juustot Suomeenkin, mikä olisi voinut iskeä suomalaisiin maidontuottajiin.
”Vienti kuitenkin vetää ja tarjontaa on sen verran, että maitotuotteiden hinnat ovat olleet vakaat ja jopa vähän laskussa”, Karikallio sanoo.
Karakallion mukaan koronavirustilanne on vaikuttanut jopa odotettua vähemmän ruoan hintaan.
”Olisi voinut ajatella, että ruoan hinta olisi noussut huhtikuussa enemmänkin edellisvuodesta. Maaliskuussa ruokaa hamstrattiin, mistä voisi aiheutua ylimääräisiä kustannuksia teollisuudelle ja kaupoille.”
Mahdolliset kustannukset eivät siirtyneet kuluttajahintoihin. Sen sijaan esimerkiksi jauhojen ja makaronien hinnat jopa laskivat keväällä hamstrauksesta huolimatta. Karikallion mukaan ruoan hinnan nousua hillitsi keväällä kasvisten halpeneminen, mikä ei kuitenkaan johtunut koronasta.
Karikallion mukaan Keski-Euroopassa koronavirustilanne on aiheuttanut ongelmia elintarvikeketjussa, ja ilmiö on nostanut ruoan hintoja voimakkaammin kuin Suomessa. Suomessa vastaavia ongelmia ei nähty, vaan ruoan hinnan kehitys on ollut Karikallion mukaan samansuuntaista jo ennen koronavirusta.
Osin hintojen kallistumista selittää vuodenvaihteessa noussut virvoitusjuomavero. Elintarvikkeiden hinnat ilman alkoholittomia juomiakin ovat kuitenkin olleet nousussa. Hedelmien, marjojen ja lihan lisäksi vihannesten, makeiden herkkujen sekä kahvin, teen ja kaakaon hinnat olivat kuluttajahintaindeksin mukaan kesäkuussa nousseet merkittävästi vuodentakaisesta.
Kuinka käy syksyllä?
Syksyllä ruoan hintaa voi heiluttaa jälleen veromuutos, kun polttoainevero nousee elokuun alussa.
”Kuljetuskustannukset ovat merkittävä kuluerä, ja se voidaan viedä ruoan kuluttajahintaan”, Karikallio sanoo.
Kauppaketju Lidl sen sijaan ilmoitti laskevansa useiden elintarvikkeiden hintoja kaupoissaan. Karikallio ei kuitenkaan usko, että muut kauppaketjut lähtevät mukaan Lidlin hintakisaan.
”Lidl haluaa olla Suomen halvin ruokaketju. Muilla ei ole tarvetta vastata tähän kilpailuun.”
Entä koronaviruksen pelätty toinen aalto? Karikallio ei odota sen heiluttavan ruoan hintaa.
”Satokaudet ovat onnistuneet kohtuullisesti, ja nyt osataan jo varautua koronaan. Kun korona ei keväällä heilauttanut ruokaketjua, en usko, että niin kävisi nytkään.”
Suomessa kaikki vain kallistuu ja mikään tuoteryhmä ei halpene
Polttonesteiden hintojen korotus oli aivan väärä toimenpide
Satoa. Hedelmät ja marjat ovat kallistuneet osin koronavirustilanteen seurauksena.© Toimittanut Uusi Suomi Satoa. Hedelmät ja marjat ovat kallistuneet osin koronavirustilanteen seurauksena.
Ruoan kuluttajahinnat ovat olleet koronakeväänä korkeammalla kuin aikoihin. Poikkeustila ei ole silti pääsyy hintojen nousuun, sanoo Pellervon taloustutkimuksen vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio.
Ruoka on ollut tänä vuonna kalliimpaa kuin vuosiin, ja ruoan hinta on noussut keskimääräisiä kuluttajahintoja nopeammin.
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet touko- ja kesäkuussa 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kuluttajahintojen nousu keskimäärin jäi kesäkuussa nollaan. Alkuvuonna ruoan hinta on noussut 1,8 prosenttia.
Koronavirustilanne sai suomalaiset hamstraamaan ruokaan ja toi epävarmuutta ruoan maailmanmarkkinoille. Koronavirustilanne ei kuitenkaan ole pääsyy ruoan hinnan nousuun Suomessa, sanoo Pellervon taloustutkimuksen maa- ja elintarviketalouden vt. tutkimusjohtaja Hanna Karikallio.
Karikallion mukaan marjat ja hedelmät ovat yksi harvoista tuoteryhmistä, joiden hintaa koronakevät on nostanut. Karikallion mukaan tuontihedelmien ja -marjojen hinnat ovat nousseet, kun kausityövoimaa ei ole saatu koronavirustilanteen takia Euroopassa viljelmille tavalliseen tapaan.
Toukokuussa hedelmien ja marjojen hinnat nousivat jopa 11 prosenttia ja kesäkuussa 8,6 prosenttia edellisvuodesta. ”Hedelmien ja marjojen kallistuminen selittää osin myös ruoan hinnan nousua kesällä”, Karikallio sanoo.
Ruoan hintaa on ajanut jo pidempään ylöspäin lihatuotteiden kallistuminen. Karikallion mukaan hintoja on nostanut osin lihan kasvava vienti Kiinaan, missä afrikkalainen sikarutto on verottanut paikallista tuotantoa. Viennin kasvu on nostanut lihan hintaa myös Suomessa. Kesäkuussa liha oli 2,3 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin.
Aiemmin keväällä ennakoitiin, että Kiina vähentäisi merkittävästi muun muassa liha- ja maitotuotteiden tuontia koronavirustilanteen seurauksena. Tämän seurauksena Kiinaan vietävien tuotteiden hinnat olisivat voineet laskea, kun tarjontaa olisi ollut Euroopan vientimaissa tavallista enemmän. Karikallion mukaan se olisi voinut tuoda halvat eurooppalaiset juustot Suomeenkin, mikä olisi voinut iskeä suomalaisiin maidontuottajiin.
”Vienti kuitenkin vetää ja tarjontaa on sen verran, että maitotuotteiden hinnat ovat olleet vakaat ja jopa vähän laskussa”, Karikallio sanoo.
Karakallion mukaan koronavirustilanne on vaikuttanut jopa odotettua vähemmän ruoan hintaan.
”Olisi voinut ajatella, että ruoan hinta olisi noussut huhtikuussa enemmänkin edellisvuodesta. Maaliskuussa ruokaa hamstrattiin, mistä voisi aiheutua ylimääräisiä kustannuksia teollisuudelle ja kaupoille.”
Mahdolliset kustannukset eivät siirtyneet kuluttajahintoihin. Sen sijaan esimerkiksi jauhojen ja makaronien hinnat jopa laskivat keväällä hamstrauksesta huolimatta. Karikallion mukaan ruoan hinnan nousua hillitsi keväällä kasvisten halpeneminen, mikä ei kuitenkaan johtunut koronasta.
Karikallion mukaan Keski-Euroopassa koronavirustilanne on aiheuttanut ongelmia elintarvikeketjussa, ja ilmiö on nostanut ruoan hintoja voimakkaammin kuin Suomessa. Suomessa vastaavia ongelmia ei nähty, vaan ruoan hinnan kehitys on ollut Karikallion mukaan samansuuntaista jo ennen koronavirusta.
Osin hintojen kallistumista selittää vuodenvaihteessa noussut virvoitusjuomavero. Elintarvikkeiden hinnat ilman alkoholittomia juomiakin ovat kuitenkin olleet nousussa. Hedelmien, marjojen ja lihan lisäksi vihannesten, makeiden herkkujen sekä kahvin, teen ja kaakaon hinnat olivat kuluttajahintaindeksin mukaan kesäkuussa nousseet merkittävästi vuodentakaisesta.
Kuinka käy syksyllä?
Syksyllä ruoan hintaa voi heiluttaa jälleen veromuutos, kun polttoainevero nousee elokuun alussa.
”Kuljetuskustannukset ovat merkittävä kuluerä, ja se voidaan viedä ruoan kuluttajahintaan”, Karikallio sanoo.
Kauppaketju Lidl sen sijaan ilmoitti laskevansa useiden elintarvikkeiden hintoja kaupoissaan. Karikallio ei kuitenkaan usko, että muut kauppaketjut lähtevät mukaan Lidlin hintakisaan.
”Lidl haluaa olla Suomen halvin ruokaketju. Muilla ei ole tarvetta vastata tähän kilpailuun.”
Entä koronaviruksen pelätty toinen aalto? Karikallio ei odota sen heiluttavan ruoan hintaa.
”Satokaudet ovat onnistuneet kohtuullisesti, ja nyt osataan jo varautua koronaan. Kun korona ei keväällä heilauttanut ruokaketjua, en usko, että niin kävisi nytkään.”
Suomessa kaikki vain kallistuu ja mikään tuoteryhmä ei halpene
Polttonesteiden hintojen korotus oli aivan väärä toimenpide
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ostakaa siemeniä, pensaita ja puita ja opetelkaa kasvattamaan oma ruokanne. Maalla tai parvekkeella.
Taas joku copypastaaja vauhdissa eikä linkkiä ole kuten fiksusti on tapana!
Ei kai tämä mikään uutisten toistopalsta ole!!
Ruoka on naurettavan halpaa eikä kukaan oikeasti näe nälkää. Jos haluaa ajaa hyvällä autolla tai käydä ravintolassa syömässä, on aina mahdollista kouluttautua insinööriksi, eikä edes vaadi isommin ponnisteluja.
Persaukiset itkijät itkee.