Eliökunnan sisältämää DNA:ta ja sen sisältämän informaatiota ja sen suhteita tutkii tieteenhaara jota kutsutaan bioinformatiikaksi.
Endokrinologia on tutkimushaara joka tutkii yhteneväisyyksiä ja eroja eliöiden geeneissä.
Sen tutkimuksissa ollaan havaittu,että geenit muodostavat sukupuita.
Näillä geenien sukupuilla on myös sellainen piirre,että ne muodostavat keskenään yhteneväiset sukupuut.
Ne ovat yhtenäiset myös geenien järjestyksellä saatujen sukupuiden kanssa.
Eräs kreationistien vasta-argumentti tälle on se,että myös satunnaisjonoista saadaan muodostettua puita:Se on toki aivan totta,mutta evoluution oikeellisuutta ei katsota pelkällä kromosomivertailulla,vaan myös geenit ja pseudogeenit muodostavat samalla tavalla puita.
Tottakai ne muodostaisivat puita vaikka ne olisivat satunnaisiakin,mutta se että ne puut ovat yhteneväisiä keskenään...
Pääsemme nyt kreationistien niin rakastamiin todennäköisyyksiin:
Jos meillä on sata tuhatmerkkistä jonoa ja tekisimme niistä puun.
Sitten ottaisimme sieltä 10 merkkisiä,mahdollisimman samanlaisia pätkiä niin mahdollisuus siihen,että näinkin lyhyt pätkä tuottaisi yhteneväisen puumuodon koko merkkien kanssa olevien puiden kanssa on aivan järjettömän pieni.
(koska samankaltaisimpia niin käytännössä satunnaisjärjestys. 10! eri tavalla.(eli 10 kertoma=9*8*7*6*5*4*3*2=3 628 800)
Eli mahdollisuus olisi alle yhden suhde kolmeen miljoonaan...
Jos yleistetään geeneihin,niin kahden pätkän kanssa tuplataan ja lajin lisäyksen kanssa lisätään kertomaa yhdellä...
Eli mahdollisuus ylittää taatusti sen 10 pot 150.
Siksi takana täytyy olla tekijä joka tuottaa yhteneväisyyden puutasolla.
Tiedämme että evoluutiomekanismin suoraastaan vaadittaan tuottavan juuri tälläistä epätodennäköisyyttä.
Luomisopille nyt mikään ei ole mahdotonta,mutta se ei toisaalta puurakennetta ennustakkaan,eikä sillä siten ole selitysarvoa tilanteeseen.
Toinen argumentti aiheeseen on se,että Suunnittelija on tehnyt samat geenit samoihin tarkoituksiin-ja siksi samannäköisemmät lajit omaavat myös samoja geenejä.
Tämän argumentin ongelmana on se,että geenien muodostamat sukupuut toki korreloivat ulkonäön kanssa,mutta korreloivat heikommin kuin geenit keskenään.
Näinollen nykyään lajit määritellään lajeiksi ensisijaisesti geenianalysoinnilla,ei suinkaan ulkonäköön perustuvalla menetelmällä.
Kreationistien tämä argumentti kaatuu siis siihen että se ei vastaa kysymykseen yhtä hyvin.
Geenien muodostamat puut eivät kunnioita minkäänlaisia perusryhmärajoja,joten ne osoittavat perusryhmämallin keinotekoiseksi.
Geenien muodostamien puiden satunnaisuus kaataisi evoluution-koska evoluutio nojaa nimenomaan sukulaisuuteen ja satunnaisuus olisi todiste sen puutteesta.
Näinollen tämä on myös falsifikaatiokriteeri niin evoluutiolle kuin makroevoluutiollekkin.
Tässä hieman fylogeniasta:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/phylo.html
Täältä löytyy mahdollisten fylogeneettisten puiden laskin:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html
(vähän ennen puoliväliä table 1.3.1)
tarkemmin käsiteltynä valikoitu kohta:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html#i ndependent_convergence
Tilastoja ja laskuri:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/incongruent.htm l
Endokrinologia on tutkimushaara joka tutkii yhteneväisyyksiä ja eroja eliöiden geeneissä.
Sen tutkimuksissa ollaan havaittu,että geenit muodostavat sukupuita.
Näillä geenien sukupuilla on myös sellainen piirre,että ne muodostavat keskenään yhteneväiset sukupuut.
Ne ovat yhtenäiset myös geenien järjestyksellä saatujen sukupuiden kanssa.
Eräs kreationistien vasta-argumentti tälle on se,että myös satunnaisjonoista saadaan muodostettua puita:Se on toki aivan totta,mutta evoluution oikeellisuutta ei katsota pelkällä kromosomivertailulla,vaan myös geenit ja pseudogeenit muodostavat samalla tavalla puita.
Tottakai ne muodostaisivat puita vaikka ne olisivat satunnaisiakin,mutta se että ne puut ovat yhteneväisiä keskenään...
Pääsemme nyt kreationistien niin rakastamiin todennäköisyyksiin:
Jos meillä on sata tuhatmerkkistä jonoa ja tekisimme niistä puun.
Sitten ottaisimme sieltä 10 merkkisiä,mahdollisimman samanlaisia pätkiä niin mahdollisuus siihen,että näinkin lyhyt pätkä tuottaisi yhteneväisen puumuodon koko merkkien kanssa olevien puiden kanssa on aivan järjettömän pieni.
(koska samankaltaisimpia niin käytännössä satunnaisjärjestys. 10! eri tavalla.(eli 10 kertoma=9*8*7*6*5*4*3*2=3 628 800)
Eli mahdollisuus olisi alle yhden suhde kolmeen miljoonaan...
Jos yleistetään geeneihin,niin kahden pätkän kanssa tuplataan ja lajin lisäyksen kanssa lisätään kertomaa yhdellä...
Eli mahdollisuus ylittää taatusti sen 10 pot 150.
Siksi takana täytyy olla tekijä joka tuottaa yhteneväisyyden puutasolla.
Tiedämme että evoluutiomekanismin suoraastaan vaadittaan tuottavan juuri tälläistä epätodennäköisyyttä.
Luomisopille nyt mikään ei ole mahdotonta,mutta se ei toisaalta puurakennetta ennustakkaan,eikä sillä siten ole selitysarvoa tilanteeseen.
Toinen argumentti aiheeseen on se,että Suunnittelija on tehnyt samat geenit samoihin tarkoituksiin-ja siksi samannäköisemmät lajit omaavat myös samoja geenejä.
Tämän argumentin ongelmana on se,että geenien muodostamat sukupuut toki korreloivat ulkonäön kanssa,mutta korreloivat heikommin kuin geenit keskenään.
Näinollen nykyään lajit määritellään lajeiksi ensisijaisesti geenianalysoinnilla,ei suinkaan ulkonäköön perustuvalla menetelmällä.
Kreationistien tämä argumentti kaatuu siis siihen että se ei vastaa kysymykseen yhtä hyvin.
Geenien muodostamat puut eivät kunnioita minkäänlaisia perusryhmärajoja,joten ne osoittavat perusryhmämallin keinotekoiseksi.
Geenien muodostamien puiden satunnaisuus kaataisi evoluution-koska evoluutio nojaa nimenomaan sukulaisuuteen ja satunnaisuus olisi todiste sen puutteesta.
Näinollen tämä on myös falsifikaatiokriteeri niin evoluutiolle kuin makroevoluutiollekkin.
Tässä hieman fylogeniasta:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/phylo.html
Täältä löytyy mahdollisten fylogeneettisten puiden laskin:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html
(vähän ennen puoliväliä table 1.3.1)
tarkemmin käsiteltynä valikoitu kohta:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/section1.html#i ndependent_convergence
Tilastoja ja laskuri:
http://www.talkorigins.org/faqs/comdesc/incongruent.htm l
Vastaukset 11
Vanhimmat
nykyisin elävien kansojen yhteinen esisä on elänyt 10000v sitten.Jos sukupolven aikana tapahtuu vielä enemmän muutoksia seuraa siitä vielä lyhyempi aika.
Mitä suuremman sukupolvenaikaisen muutoksen squirrel todistaa sitä vähemmän aikaa on oltava yhteisestä esi-isästä.Päinvastainen todistus taas johtaa kehitysopin etsimään elämän alkuperää ajasta maapallon syntymää.Päätä jo kumman valitset.
...Päinvastainen todistus taas johtaa kehitysopin etsimään elämän alkuperää ajasta ENNEN maapallon syntymää.......
En puhunut ihmisten esi-isästä,en puhunut muutosnopeuksista.
Puhuin siitä kuinka eliökunnan sukupuu toimii ja että sukupuut eivät noudata mitään perusryhmärajaa.
Perusryhmäoppi on siis keinotekoinen.
En puhunut edes nopeudesta.
Puhuin siitä kuinka makroevoluutio ja evoluutio näkyy eliöiden sisältämässä informaatiossa.
Osoittaakseni että olen väärässä magpie voi toki osoittaa sukupuut satunnaisiksi tai osoittaa että luonnossa on useita sukupuita joilla ei ole yhteistä lähtökohtaa...
Squirrel:[tai osoittaa että luonnossa on useita sukupuita joilla ei ole yhteistä lähtökohtaa... ]
Nähdäkseni sukupuuohjelmat antavat kullekin joukolle geenejä tms. jonkin "juuren". Tämä juuri on siis ehkä enemmänkin tuon luokittelusysteemin eli puuohjelman ominaisuus kuin yhteinen lähtökohta. Harppaus arkkieliöistä muihin eliöihin on sen verran suuri, että tuo antamasi ehto "ei yhteistä lähtökohtaa" voisi täyttyäkin. Riippuu juurikin, miten tiukaksi se asetetaan.
Lisäksi nuo sukupuut menevät senverran sekaisin, että yhden esi-isän mallista on melkoisesti joustettu (Freeman & Herron EVOLUTIONARY ANALSYSIS 2004, s. 649)
Tiukkaa falsifikaatiokriteeriä käyttäen olisit siis jo kumonnut evoluution. Löysemmällä "pääsääntöisesti" tms kriteeristöllä saatat tässä vielä vähän kesken.
Popper muuten sanoi, että falsfikaatiokriteeri pitää olla _etukäteen_ ilmoitettu, ennen havaintoa tai koetta. Tämä sukupuujuttu voisi täyttää tämän ehdon, sen voinee tarkistaa kirjallisuudesta.
Hyvä teksti.
Siksi luomisopinkin velvollisuus on-jotta saisivat oman paradikmansa tieteeseen- osoitettava *etukäteen* kyseinen falsifikaatiokriteeri...
Evoluutioteorian ongelmana on sen ikä:
monet väitteethän on pistetty liikkeelle jo verifikaation aikana,jolloin niiden falsifikaatiokriteeri on jouduttu ottamaan havainnoista jälkikäteen,jolloin kyseinen ehto ei täyty.
Koska luomisoppi kritisoi evoluutioteoriaa falsifikaation puutteesta ja demarkaatiokriteeri on voimassa ja tieteessä paradikma korvataan vain paremmalla paradikmalla on luomisopilla edessään ongelma siitä,että minkäänlaista-edes huonoa- luonnontieteellistä falsifikaatiokriteeriä ei ole...
Ongelmana on se yhteneväisyys.
Sattumanvaraiset mutaatiot saattavat toki myös muuttaa takaisinpäin muotoja jolloin tulee väärän näköisiä puita.
Mutta tämä on tilastollisesti harvinaista.
Lisäksi geenipuu tarkentuu koko ajan.
Joka tapauksessa sitä pidetään niin hyvänä,että tieteen kuvalehdessä esiteltiin artikkeli siitä kuinka yhden geenin erojen avulla voidaan sukupuuttaa koko eläinkunta.
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=195&a=1219&id=8897
Eli ehto on niin hyvä,että sillä on taksonomisesti suuri merkitys.
Eli yksittäiset geenit korreloivat koko sukupuun kanssa.
Tästä ei pääse mihinkään...
Eli en ole väärässä.
Oletko ottanut huomioon,että tieteessä jos löydetään virhe falsifikaatiossa ei tarkoita käytännössä teorian kaatamista,vaan ainoastan teorian heikentämistä apuoletuksella.
Uuden paradikman tehtävänä on AINA luoda parempi paradikma korvaamaan vanha.
Vaikka vanha paradikma kinkkaisi kuin krapulainen...
Demarkaatiokriteeri ei erota edes hyvää ja huonoa tiedettä toisistaan.
Ainoastaan tieteen ja epätieteen.
Jos teorialla on falsifikaatiokriteeri,se on tiedettä.
- - - - - - - -
Sinänsä mielenkiintoista,että otit muuten esimerkiksi yhden esi-isän.
Onko se luokiteltu kenties fylogenian vaiko geenien pohjalta?
(Tämä on tärkeää:luokittelussa tapahtui suoranainen vallankumous kun fylogeniasta irrottauduttiin ja genomilla tehtiin järjestys...)
Jos esimerkkisi on sellainen että aiemmin ulkomuodon sittemmin genomin mukaan luokiteltu,niin esimerkki itse asiassa vahvistaa väitettäni,ei suinkaan heikennä sitä.
Sen sijaan se heikentää "samat geenit samaan tehtävään"-väitettä,joka on luomisopille tyypillinen.
Tämän luokittelun ongelmanahan on se,että fossiilirekordin todistusarvo putosi edelleen..
Koska ulkonäöstä ei voi päätellä sukulaisuussuhteita luotettavasti.
(esimerkkinä luomistietäjän antiloopit ja gnut)
Fossiiliaineistossa kysymys onkin
"miksi ei tukisi"-ei suinkaan "miksi tukee".
Fossiiliaineisto on siis muistettava pitää vain aputodisteena..
Monet valittavat että luonnonvalinnalle on puutteellinen falsifikaatiokriteeri.
Se kun on ns. tilastollinen ilmiö.
Tilastollisia ilmiöitä todistetaan vääräksi osoitamalla että se ei ole pääsääntö.
Tämä taas saadaan tilastollisilla kokeilla...
Toisaalta evoluutioteorialle ja makroevoluutiolle on vahva falsifikaatiokriteeri,ja tässä osoitetaan että yhdestä lähtökohdasta ollaan tultu.
Eli perusryhmäoppi on väärä.
Huomioitavaa on toki myös se,että se ei vaadi sitä "epäfalsifioitavaa luonnonvalintaa"
Eli osoittaa että olemme kehittyneet yhteisestä esi-isästä.
(Tämä apinakammoisille tiedoksi)
Toki antamani esimerkki ei todista että emme olisi rappeutuneet yhdestä baramiinista.
Muttaa Herralle ei mikään olekkaan mahdotonta!
Joku voi toki pistää paremmaksi ja esittää falsifikaatiokriteerin luomisopille.
Ei siis tarvitse todistaa edes yskityiskohtia,vaan osoittaa tapaani että luomisopille on laaja falsifikaatiokriteeri...
minkään teorian puolesta vaan odotan sinulta todisteita.Maailmassa on miljoonia eliölajeja. Siispä eliölajien geenien ohjelmoinnissa on kiinteä lainalaisuus.Mikä lainalaisuus on todistettu?
Lisäksi jokainen yksilö on omilla "piirustuksilla",eikä kopio vanhemmistaan.Mikä lainalaisuus on siten vielä varsin joustava jotta se toimii käytännössäkin?
Näitä esimerkkejähän jokainen eliö on joten niitä ei ole vaikea löytää.
On olemassa lainalaisuuksia:
a:lajirajat ovat liukuvia.
b:lajit muodostavat sukuja
c:suvut muodostavat lahkoja
jne.
Mitään merkkiä siitä että jossain välissä olisi sukulaisuuskytköksen katkeaminen ei ole.
Se on siis sama kuin sukupuutasi tutkittaisiin.
Eliälajien koodiin on koodattu systeemi joka noudattaa sukulaisuussuhdetta tarkemmin kuin mitä genomi heijastaa ulkoista olemusta.
Tästä voidaan päätellä että "sama genomi samaan toimintaan" väite on väärä.
Sinulla on valitettavasti todistustaakka,sillä esimerkkini osoittaa että makroevoluutiota on tapahtunut.
Esimerkkinä HOX-geeni.
http://www.joensuu.fi/biologia/vuorinen/pg/24c-lajiutuminen ja makroevoluutio.pdf
Miksi kärpäsellä ja ihmisellä on yhteneviä geenejä?
Olen perustellut makroevoluution olemassaolevaksi.
SINUN tehtäväsi on osoittaa että on olemassa selvät perusryhmärajat,joita INFORMAATIOTEKIJÄT EIVÄT YLITÄ...
Miksei geenien ohjeet lajin sisällä ole kopioita toisistaan vaan ovat jokaiselle yksilölle erilaiset?
Vieläpä sallisivat äärettömän suuren populaation kullekin yksilölle persoonalliset piirteet systeemin kuitenkin kärsimättä.Tämän muuntelukapasiteetin kaikille lajeille yhteistä lainalaisuutta et ole kertonut.Koodikielenhän täytyy ollakseen toimiva sisältää jokin "kielioppi" jotta geeneihin voi tiedot pakata.Jopa niinkin sattumanvaraiset tiedot kuin vanhemmilla on lajityypillisien piirteiden säilyessä kuitenkin yhtenevinä.
q>On olemassa lainalaisuuksia:a,b,c
Koska yksilön solut sisältävät samat perintötekijät, muutos tapahtuu jokaisen sukusolun syntyessä.Mikä lainalaisuus aiheuttaa jokaiselle sukusolulle omat, toisistaan poikkeavat perintötekijät?Miksi kaikissa eliölajeissa vain sukusoluille?
Nämä muutokset muodostavat populaatiossa verkkomaisen eikä puumaisen kaavion.