HS: EUROOPAN vaikutusvaltaisimmat maat ovat Saksa, Ranska ja Britannia. Se on tosiasia, jota edes Britannian EU-ero eli brexit ei muuta. Brexit ei vähennä eurooppalaisen yhteistyön tarvetta. Maantiedettä ei pääse pakoon.
Parhaillaan EU ja Britannia kiistelevät tulevan suhteensa sisällöstä, kuten kaupan ehdoista. Kiistely ei tarkoita sitä, etteikö kauppa ja muu yhteistyö jatkuisi – ja etteikö etenkin kolmen ison kopla tukeutuisi toisiinsa jatkossakin.
Seuraamukset tuntuvat Suomessakin.
BRITANNIAN, Saksan ja Ranskan yhteistyötä brexitin jälkeen on pohtinut Chatham House -ajatuspaja tuoreessa julkaisussaan The Future of the E3: Post-Brexit Cooperation Between the UK, France and Germany. Heinäkuussa sata vuotta täyttänyt lontoolainen Chatham House on yksi maailman arvostetuimmista ajatushautomoista.
Kirjoituksen yksi ajatus on, että brexit ei välttämättä syö E3-ryhmän diplomaattisia yhteisponnisteluja lainkaan.
Epävirallinen E3-rakennelma voi jopa vahvistua, jos EU ja Britannia eivät pääse sopuun tulevasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstään.
Paljon riippuu myös siitä, mihin suuntaan transatlanttiset suhteet kehittyvät. Jos Yhdysvaltain nykyinen presidentti jatkaa toiselle kaudelle, paine eurooppalaiseen yhteisrintamaan kasvaa.
SUOMELLE on ollut tärkeää, että Britannia säilyy EU:n vahvana kumppanina turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä. Kyse on Itämeren alueen vakaudesta.
Mutta jos muodollista sopimusta tulevasta ei EU:n puitteissa synny, ollaan epävirallisempien rakennelmien varassa. Suomi vaalii tietysti jatkossakin omia suhteitaan Britanniaan. Todella tärkeissä asioissa Lontoosta soitellaan kuitenkin edelleen Berliiniin ja Pariisiin.
BREXITIN seuraamukset saavat koko ajan uusia muotoja. Heti kohta Britannian tammikuisen EU-eron jälkeen Ranska ja Saksa tarjoilivat muulle EU:lle radikaalin elvytyspaketin, josta syntyi poliittinen pakkosopu heinäkuussa.
Tulevaisuudessa Ranska ja Saksa saattavat tarjoilla muulle EU:lle ulko- ja turvallisuuspoliittisia hankkeita, joista on esisovittu EU:n ulkopuolisen Britannian kanssa. Mitä se tarkoittaa Suomen kannalta? Riippuu tilanteesta.
Ainakin se vaimentaa Suomen ääntä. Valppaana siis, oman edun takia. Vihaisempia saattavat kuitenkin olla pienet isot: Italia, Espanja ja Puola.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
Parhaillaan EU ja Britannia kiistelevät tulevan suhteensa sisällöstä, kuten kaupan ehdoista. Kiistely ei tarkoita sitä, etteikö kauppa ja muu yhteistyö jatkuisi – ja etteikö etenkin kolmen ison kopla tukeutuisi toisiinsa jatkossakin.
Seuraamukset tuntuvat Suomessakin.
BRITANNIAN, Saksan ja Ranskan yhteistyötä brexitin jälkeen on pohtinut Chatham House -ajatuspaja tuoreessa julkaisussaan The Future of the E3: Post-Brexit Cooperation Between the UK, France and Germany. Heinäkuussa sata vuotta täyttänyt lontoolainen Chatham House on yksi maailman arvostetuimmista ajatushautomoista.
Kirjoituksen yksi ajatus on, että brexit ei välttämättä syö E3-ryhmän diplomaattisia yhteisponnisteluja lainkaan.
Epävirallinen E3-rakennelma voi jopa vahvistua, jos EU ja Britannia eivät pääse sopuun tulevasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstään.
Paljon riippuu myös siitä, mihin suuntaan transatlanttiset suhteet kehittyvät. Jos Yhdysvaltain nykyinen presidentti jatkaa toiselle kaudelle, paine eurooppalaiseen yhteisrintamaan kasvaa.
SUOMELLE on ollut tärkeää, että Britannia säilyy EU:n vahvana kumppanina turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä. Kyse on Itämeren alueen vakaudesta.
Mutta jos muodollista sopimusta tulevasta ei EU:n puitteissa synny, ollaan epävirallisempien rakennelmien varassa. Suomi vaalii tietysti jatkossakin omia suhteitaan Britanniaan. Todella tärkeissä asioissa Lontoosta soitellaan kuitenkin edelleen Berliiniin ja Pariisiin.
BREXITIN seuraamukset saavat koko ajan uusia muotoja. Heti kohta Britannian tammikuisen EU-eron jälkeen Ranska ja Saksa tarjoilivat muulle EU:lle radikaalin elvytyspaketin, josta syntyi poliittinen pakkosopu heinäkuussa.
Tulevaisuudessa Ranska ja Saksa saattavat tarjoilla muulle EU:lle ulko- ja turvallisuuspoliittisia hankkeita, joista on esisovittu EU:n ulkopuolisen Britannian kanssa. Mitä se tarkoittaa Suomen kannalta? Riippuu tilanteesta.
Ainakin se vaimentaa Suomen ääntä. Valppaana siis, oman edun takia. Vihaisempia saattavat kuitenkin olla pienet isot: Italia, Espanja ja Puola.
Kirjoittaja on HS:n kirjeenvaihtaja Lontoossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensin on saatava EU-ero selväksi.
Sitten voidaan miettiä yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa joko Euroopan tai vaikka koko maailman ympyröissä.
Siinä on yhteinen Nato-kytkös keskeinen tekijä ja USA:n seuraava presidentti toinen.
Odotellaan rauhassa marraskuuhun.