Mistä tämä siin pääte on tullut

Ei ole ainoa outous. Nuoret naiset etenkin kiekaisevat lauseen lopussa ikäänkuin kysyisivät jotain. Sijamuotoja ei enää osata, sen enempää kuin verbien taivutusta tai taipuvan verbin jälkeistä perusmuotoa toisesta verbistä.

Tönkkökieltä. Vai oliko se tankerokieltä, eikös Karjalainen aikanaan sellaista puhunut?

Kumma muuten mistä moinen johtuu: opetuksestako vaiko ihmisten tyhmistymisestä? Siitä, että ei enää jakseta lukea muuta kuin lyhyitä viestejä?

Miten ylipäätään voi saada päättötodistuksen, jos äidinkieli ei ole hallussa?

Tuota jatkuvaa siin päätettä käyttävät uutistoimittajat, poliitikot, lehdistö, ja ihan kadun miehet ja naiset nuoremmasta päästä. Ärsyttävää.

Suurin osa käyttää relatiivipronominina "ketkä"-sanaa, vaikka oikea on "jotka".

Tuli mieleen isi-pääte. Pitäisi, ei pitäisi, olisi pitänyt....!

Pitäs on paljon huonompi pääte.

Nyt kaivataan jonkinlaista päätepysäkkiä.

Suomi on sellainen maa, että kun joku asia tulee framille niin se leviää kuin kulovalkea ympäri valtakunnan eikä kukaan osaa kyseenalaistaa sen, jonkin paikkansapitävyyttä.
Mutta näin ne uskonnotkin ovat syntyneet.

Suomen kieli on kuitenkin hyvä siinä, että kirjoitetaan samoin kuin sanotaan. Ulkomaisista huomasin taas mainoksessa yhden, Lantmännen mainosmies sanoi Lantmennen. Mistä ihmeestä sen tietää milloin sanotaan toisin kuin kirjoitetaan? c=s tai k jne.

Mitä tänään syötäisiin, on suomen kielellä= mitä söisimme tänään?

Eikö se ole konditionaali? Virhe aloituksessa on muu. Jos tulisimme ja tapaisimme kai menisimme naimisiinkin ja naitaisiin, jos puhuisimme kauniimmin. Elämästämme on ehkä tullut enemmän koditionaalisempaa eli me vain kuvittelemme tekemisen sijaan.