Velvoittaako kiinteistön hallintaoikeus jollain tavalla?

ÖÖÖ häh?

Voisitko kiukka suomentaa?

"Lisäksi hallintaoikeutettu vastaa aiheuttamistaan vahingoista, joihin tuo enimmäisvastuu ei tietenkään kuulu. Esim normaali kuluma ei kuulu mutta rikkinäisen käytön lisävahingot taas kyllä. (Tästähän sitten riidellään paljon vuokrapuolella)"

Alueen käyvästä vuosivuokrasta? Ai, aiotko rahastaa leskeä, jolla on oikeus asua ILMAN vastinetta, joko osittain eli puolet asunnosta kuuluu leskelle (avio-oikeus, kun hän on osallistunut asunnon maksamiseen tai vastaavilla toimilla osallistunut yhteisen omaisuuden hankintaan.

Hallinta oikeutettu vastaa vain ja ainoastaan tahallaan aiheuttamasta vahingosta ja perustuu vahingonkorvauslakiin millä määrällä korvataan, eli ei ole mitään enimmäismäärää.

Mikä kumma on "rikkinäisen käytön lisävahingot"?

"enimmäisvastuu ei kuulu. Esim normaali kuluma ei kuulu", mitähän se tämäkin tarkoittaa?

Kyseessä ei siis ole mikään vuokra-asuminen, joten löpö löpö höpöti höpö.

Leski vastaa niistä aiheuttamistaan vahingoista kiinteistölle jotka hän on tehnyt tahallaan taikka toimista jotka aiheuttaa huomattavaa arvonalenemaa (perintökaari)

Leskellä ei ole velvollisuutta maksaa vuokraa, hänen hallintaansa jää asunnoksi sopiva asunto irtaimistoineen perillisen jakovaatimuksesta huolimatta, eli asunto jää siis jakamisen ulkopuolelle.

Mikä ihmeen kumma on "arvoLADATTUlaskelma"???

juoksevat kulut (sähkö, vesi, lämmitys) kuuluu hallintaoikeuden omaavan maksettavaksi, muut kulut kuuluu muille, poikkeuksena jos leski omistaa tuota kiinteistöä, niin tällöin kiinteistön hoito ja remontointikustannuksista kuuluu puolet hänelle ja loppupuoli muille kuolinpesänosakkaille.

Se on lapsukaiset sellainen homma, että kateus vie kalatkin järvestä ja aika häpeä on riitely joistain asioista OMAN VANHEMPANSA kanssa joka on sentään huolehtinut vähintään sen 18 vuotta lapsukaisista.

Miettikääpä kuka ne paskavaipat on teiltä aikoinaan vaihtanut, huolehtinut teistä lapsukaisista kun olette olleet sairaana, yrittänyt opettaa teitä vastusteluistanne huolimatta murrosikäisinä, kuunnellut teidän "haista ämmä pittu"-huuteluita.

Leskellä ei ole remontointivelvollisuutta, vaan hän voi osallistua kustannuksiin varallisuutensa mukaan ja niin halutessaan.

Anonyymi kirjoitti:

ÖÖÖ häh?

Voisitko kiukka suomentaa?

"Lisäksi hallintaoikeutettu vastaa aiheuttamistaan vahingoista, joihin tuo enimmäisvastuu ei tietenkään kuulu. Esim normaali kuluma ei kuulu mutta rikkinäisen käytön lisävahingot taas kyllä. (Tästähän sitten riidellään paljon vuokrapuolella)"

Alueen käyvästä vuosivuokrasta? Ai, aiotko rahastaa leskeä, jolla on oikeus asua ILMAN vastinetta, joko osittain eli puolet asunnosta kuuluu leskelle (avio-oikeus, kun hän on osallistunut asunnon maksamiseen tai vastaavilla toimilla osallistunut yhteisen omaisuuden hankintaan.

Hallinta oikeutettu vastaa vain ja ainoastaan tahallaan aiheuttamasta vahingosta ja perustuu vahingonkorvauslakiin millä määrällä korvataan, eli ei ole mitään enimmäismäärää.

Mikä kumma on "rikkinäisen käytön lisävahingot"?

"enimmäisvastuu ei kuulu. Esim normaali kuluma ei kuulu", mitähän se tämäkin tarkoittaa?

Kyseessä ei siis ole mikään vuokra-asuminen, joten löpö löpö höpöti höpö.

Leski vastaa niistä aiheuttamistaan vahingoista kiinteistölle jotka hän on tehnyt tahallaan taikka toimista jotka aiheuttaa huomattavaa arvonalenemaa (perintökaari)

Leskellä ei ole velvollisuutta maksaa vuokraa, hänen hallintaansa jää asunnoksi sopiva asunto irtaimistoineen perillisen jakovaatimuksesta huolimatta, eli asunto jää siis jakamisen ulkopuolelle.

Mikä ihmeen kumma on "arvoLADATTUlaskelma"???

juoksevat kulut (sähkö, vesi, lämmitys) kuuluu hallintaoikeuden omaavan maksettavaksi, muut kulut kuuluu muille, poikkeuksena jos leski omistaa tuota kiinteistöä, niin tällöin kiinteistön hoito ja remontointikustannuksista kuuluu puolet hänelle ja loppupuoli muille kuolinpesänosakkaille.

Se on lapsukaiset sellainen homma, että kateus vie kalatkin järvestä ja aika häpeä on riitely joistain asioista OMAN VANHEMPANSA kanssa joka on sentään huolehtinut vähintään sen 18 vuotta lapsukaisista.

Miettikääpä kuka ne paskavaipat on teiltä aikoinaan vaihtanut, huolehtinut teistä lapsukaisista kun olette olleet sairaana, yrittänyt opettaa teitä vastusteluistanne huolimatta murrosikäisinä, kuunnellut teidän "haista ämmä pittu"-huuteluita.

Leskellä ei ole remontointivelvollisuutta, vaan hän voi osallistua kustannuksiin varallisuutensa mukaan ja niin halutessaan.

Lue lisää

Kannattaisi nyt muistaa, että hallintaoikeuksia annetaan ja pidätetään muissakin tilanteissa kuin perintötilanteissa ja myös muille kuin lapsien vanhemmille.

"Ai, aiotko rahastaa leskeä, jolla on oikeus asua ILMAN vastinetta, joko osittain eli puolet asunnosta kuuluu leskelle"

Jos rajaamme keskustelun vain lesken asumisoikeuteen (PK 3:1a.2), niin leskellä on oikeus asua ilman perillisille maksettavaa korvausta, omistaa hän puolet tai ei mitään asunnosta. Se mitä leskelle ehkä kuuluu avio-oikeuden perusteella, selviää sitten joskus osituksessa, eikä se nyt tässä ole mitenkään relevantti.

"Hallinta oikeutettu vastaa vain ja ainoastaan tahallaan aiheuttamasta vahingosta ja perustuu vahingonkorvauslakiin millä määrällä korvataan, eli ei ole mitään enimmäismäärää"

Perintökaaren mukaisiin hallintaoikeuksiin sovelletaan PK 12:9.2 vahingonkorvausvastuuta, eikä vahingonkorvauslain. Ja kuten mainitsin: "Lisäksi hallintaoikeutettu vastaa aiheuttamistaan vahingoista, joihin tuo enimmäisvastuu ei tietenkään kuulu." mutta onneksi olet siis lopputuloksesta melkein samaa mieltä, vaikka unohditkin tuottamuksellisen vastuun. Johon liittyykin tuo rikkinäisen käytön lisävahingoilla, jolla tarkoitin (kirjoitusvirheen huomioiden), sitä että ei huollata lämmitintä, vesilaitteita yms ja sen seurauksen aiheutuu vaurioita.

"Kyseessä ei siis ole mikään vuokra-asuminen"

En senkaltaista väittänytkään. Kun näistä ei löydy paljoa oikeuskäytäntöä, on tarpeen kääntyä toisaalle katsomaan mikä on arvioitu normaaliksi kulumaksi, josta ei voi seurata vastuuta ja mikä voi olla vahingonkorvastuuta aiheuttavaa. Huoneenvuokraan liittyvä oikeuskäytäntö on hyvin relevanttia, koska siellä on vastaavasti omistajalle kuuluvaa omaisuutta toisen hallinnassa. Ei sieltä mitä tahansa voi ottaa mutta viitteitä saa.

"juoksevat kulut (sähkö, vesi, lämmitys) kuuluu hallintaoikeuden omaavan maksettavaksi, muut kulut kuuluu muille, poikkeuksena jos leski omistaa tuota kiinteistöä, niin tällöin kiinteistön hoito ja remontointikustannuksista kuuluu puolet hänelle ja loppupuoli muille kuolinpesänosakkaille"

PK 12:3.2 mukaan hallintaoikeutettu vastaa omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.

Eli jos asunto vuokrattaisi ulkopuolelle, mitä tuottoa siitä saataisi.

Arvoladatulla tarkoitan, että eri ihmisten subjektiiviset näkemykset vaikuttavat merkittävästi siihen mikä on tarpeellista peruskorjausta ja mikä ei. Ja mikä on alueen vastaava vuokrataso, on helppoa sanoa kaupungeissa mutta jossain maaseudulla ei niin kovin.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaisi nyt muistaa, että hallintaoikeuksia annetaan ja pidätetään muissakin tilanteissa kuin perintötilanteissa ja myös muille kuin lapsien vanhemmille.

"Ai, aiotko rahastaa leskeä, jolla on oikeus asua ILMAN vastinetta, joko osittain eli puolet asunnosta kuuluu leskelle"

Jos rajaamme keskustelun vain lesken asumisoikeuteen (PK 3:1a.2), niin leskellä on oikeus asua ilman perillisille maksettavaa korvausta, omistaa hän puolet tai ei mitään asunnosta. Se mitä leskelle ehkä kuuluu avio-oikeuden perusteella, selviää sitten joskus osituksessa, eikä se nyt tässä ole mitenkään relevantti.

"Hallinta oikeutettu vastaa vain ja ainoastaan tahallaan aiheuttamasta vahingosta ja perustuu vahingonkorvauslakiin millä määrällä korvataan, eli ei ole mitään enimmäismäärää"

Perintökaaren mukaisiin hallintaoikeuksiin sovelletaan PK 12:9.2 vahingonkorvausvastuuta, eikä vahingonkorvauslain. Ja kuten mainitsin: "Lisäksi hallintaoikeutettu vastaa aiheuttamistaan vahingoista, joihin tuo enimmäisvastuu ei tietenkään kuulu." mutta onneksi olet siis lopputuloksesta melkein samaa mieltä, vaikka unohditkin tuottamuksellisen vastuun. Johon liittyykin tuo rikkinäisen käytön lisävahingoilla, jolla tarkoitin (kirjoitusvirheen huomioiden), sitä että ei huollata lämmitintä, vesilaitteita yms ja sen seurauksen aiheutuu vaurioita.

"Kyseessä ei siis ole mikään vuokra-asuminen"

En senkaltaista väittänytkään. Kun näistä ei löydy paljoa oikeuskäytäntöä, on tarpeen kääntyä toisaalle katsomaan mikä on arvioitu normaaliksi kulumaksi, josta ei voi seurata vastuuta ja mikä voi olla vahingonkorvastuuta aiheuttavaa. Huoneenvuokraan liittyvä oikeuskäytäntö on hyvin relevanttia, koska siellä on vastaavasti omistajalle kuuluvaa omaisuutta toisen hallinnassa. Ei sieltä mitä tahansa voi ottaa mutta viitteitä saa.

"juoksevat kulut (sähkö, vesi, lämmitys) kuuluu hallintaoikeuden omaavan maksettavaksi, muut kulut kuuluu muille, poikkeuksena jos leski omistaa tuota kiinteistöä, niin tällöin kiinteistön hoito ja remontointikustannuksista kuuluu puolet hänelle ja loppupuoli muille kuolinpesänosakkaille"

PK 12:3.2 mukaan hallintaoikeutettu vastaa omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on suoritettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla.

Eli jos asunto vuokrattaisi ulkopuolelle, mitä tuottoa siitä saataisi.

Arvoladatulla tarkoitan, että eri ihmisten subjektiiviset näkemykset vaikuttavat merkittävästi siihen mikä on tarpeellista peruskorjausta ja mikä ei. Ja mikä on alueen vastaava vuokrataso, on helppoa sanoa kaupungeissa mutta jossain maaseudulla ei niin kovin.

Lue lisää

Onpa taas niin ihme tulkintaa.

Siis leskelle jää hallintaan ainoastaan asunnoksi sopiva, yrityksen konttori ei varmaankaan ole asunnoksi sopiva?

Mitä taasen 12 luvussa mainitaan omaisuuden tuotolla, niin lähinnä tarkoitetaan yritystä tai muuta liiketoimintaa ja josta leski omalta osaltaan omistaa ja kuolinpesä, eikä niinkään asunnoksi kelpaavaa ja harvemmin omakotikiinteistö/osakeasunto tuottaa mitään, kuin ainoastaan vuokralle laitettaessa.

Oikeuskäytännöllä ei asioissa ole mitään merkitystä, mikä kumma siinä on, ettei se mene millään jakeluun, että se ei ole laillinen käytäntö koska se ei perustu lakiin.

Ennen perustuslaki uudistusta se saattoi olle, en nyt viitsi mokoman asian takia kaivaan vanhoja lakikirjoja esiin ja tarkistaa asia, koska niissä lainsäädännöstä oli huomattavasti enemmän kuin valtiopetoksen ja rahayksikön laittoman muuttamisen peittävässä perustuslaissa on nykyään.

Mutta siihen asiaan, niin kyllä hallintaoikeudesta on aika selkeät pykälät ja niistä vastuista mitä leskellä on, eli lesken ei tarvitse maksaa vuokraa, lesken tulee maksaa ainoastaan käyttökustannukset, omistajan tulee maksaa kiinteistön ylläpitokustannukset, eli esimerkiksi ulkomaalaus, niin puolet ja puolet.

Jotenkin tuo minilexlakinikkari yrittää sälyttää lesken maksettavaksi kaikki ja jos lakinikkareita olisi eduskunnassa tällä hetkellä enemmän kuin yleensä on, niin eiköhän se kohta olisikin laissa, mutta he odottavat aikansa jotta kansalaiset eivät nosta siitäkin muutoksesta äläkkää.

Jos luopuu hallintaoikeudesta niin hallintaoikeuden saaja voi joutua maksmaan tuosta lahjaveroa. Lähisuvussa oli aikeita tehdä tuollainen hallintaoikeudesta luopuminen mutta laskettiin että se tulisi varsin kalliikisi tuon lahjaveron vuoksi joten siitä luovutttiin ja järjesteltiin asiat sovussa halvemmalla tavalla.

Hallintaoikeus päättyy perintökaaren mukaan, on oikeus vain siihen asuntoon joka jäämistöön kuuluu ja jos leski omistaa puolet tuosta (avio-oikeus), niin se hallinta-oikeus ei siirry ostettuun, tietenkin voidaan sopia, sopimuksella, että asuu toisessa, mutta mitään hallinta-oikeutta siihen ei ole.

Tuollaisesta remonteista kannattaa sopia ja miettiä sitäkin, että remontointi koituu myöhemmässä vaiheessa itsellekkin hyödyksi, lisäksi on häpeä jos alkaa vaatimaan lesken osallistumista kustannuksiin, koska miettikääpä kuka on teidän kasvattanut ja syöttänyt elämänne alkutaipaleella?

Anonyymi kirjoitti:

Hallintaoikeus päättyy perintökaaren mukaan, on oikeus vain siihen asuntoon joka jäämistöön kuuluu ja jos leski omistaa puolet tuosta (avio-oikeus), niin se hallinta-oikeus ei siirry ostettuun, tietenkin voidaan sopia, sopimuksella, että asuu toisessa, mutta mitään hallinta-oikeutta siihen ei ole.

Tuollaisesta remonteista kannattaa sopia ja miettiä sitäkin, että remontointi koituu myöhemmässä vaiheessa itsellekkin hyödyksi, lisäksi on häpeä jos alkaa vaatimaan lesken osallistumista kustannuksiin, koska miettikääpä kuka on teidän kasvattanut ja syöttänyt elämänne alkutaipaleella?

Lue lisää

semmoista asuntoa ei saa ilman lesken suostumusta myydä, mihin leskellä on leskenoikeus hallintaan.
Jos leski on pidättänyt koko jäämistön hallinnan jakamattomana, muun kuin sen asunnon osalta hallintaoikeus päättyy, kun perillisistä yksikin vaatii jakoa. Mutta, tähän lesken hallintaoikeudella rasittamaan parin viimeiseen yhteiseen asuntoon, jakovaatimus on tepsimätön.

Tietenkin henkilö voi luopua hallintaoikeudesta jos katsoo sen parhaakseen. Ja kuten edellä kerrottu luopuessa hallintaoikeudesta ennen aikaisesti, omistajat saavat rahanarvoisen lahjan, josta heitä verotetaan. Hallintaoikeus antaa myös mahdollisuuden vuokrata (tässä tapauksessa maat ja rakennuksen) kolmananelle, jos katsoo parhaimmaksi.

Hallintaoikeus: käyttää itse omaisuutta normaalilla tavalla, ja saada sen tuotto. Esimerkiksi käyttää asuntoa asumiseen. Autoa ajamiseen, rantaa veneen säilytykseen, uimiseen, pitää rantakekkereitä valitsemassaan seurassa.
Metsä: metsästää siellä. Kerätä marjat, sienet. ottaa vuosituotto puusta omaan käyttöönsä tai myydä se vuosituotto, ja kerätä ihan vaikka ne moton jäljiltä jääneet puunroippeetkin omaan käyttöönsä, tai myydä havut vaikka torilla, pistää rahat omaan käyttöönsä.
Pihapiiri: säilyttää tavaroitaan hallitsemassaan, vajassa, liiterissä omia puitaan. Navetassakin voi pitää omia eläimiään, tai vuokrata sieltä tallipaikkaa jonkun toisen hevoselle ja saada siten vuokratuotto.
Käyttää kaikki omenat, tai myydä. Käyttää kaikki viinimarjat tai myydä. Kerätä kukkasia kukkapenkeistä vaikka maljakoihin tai myydä.

Hallintaoikeus on siis ihan selkeä juttu. Omistaja taas omistaa. Hän voi: remontoida hallintaoikeuden kohdeasuntoa. Hän voi myllätä maata, omalla kiinteistöllään. Omistava taho voi yhdessä hallintaoikeutetun kanssa hakata metsää, päättää miten vuosiotuotto katsotaan, että hallintaoikeutettu saa puunsa tai puista rahansa.
Hallintaoikeutettu ei voi myydä, mitä hallitsee, mutta hänen suostumuksensa tarvitaan jos omistaja myy.
Noissa asioissa on vähän pelivaraa, jos ihmiset sopivat asioita keskenään- ei muuten.

Olihan kommenttisi vitsi?

Oletko kuullut sellaisesta kuin jokamiehenoikeus (pitääköhän tuokin muuttaa jokahenkilönoikeus)?

Lapsesi maksaa lahjaveron ja sinä senkun ongiskelet siellä suolammella mustia kyrmyniskoja ja syssyllä marjastat ja sienestät, eipä siihen hallintaoikeuksia tarvita.

Anonyymi kirjoitti:

Olihan kommenttisi vitsi?

Oletko kuullut sellaisesta kuin jokamiehenoikeus (pitääköhän tuokin muuttaa jokahenkilönoikeus)?

Lapsesi maksaa lahjaveron ja sinä senkun ongiskelet siellä suolammella mustia kyrmyniskoja ja syssyllä marjastat ja sienestät, eipä siihen hallintaoikeuksia tarvita.

Lue lisää

Jos eväisin lapsen oikeuden oleskella sillä metsäpalalla. Pidättäisin itselläni oikeuden ko palstan käyttöön. En haluaisi, että lapsi oleskelee, siis möykkää mahdollisesti kavereineen siellä. Haluaisin myös vuokrata siellä olevaa mökkiä eräkämppää itse vielä. Samalla lahjan saajan vero olisi pienempi. Jos hallintaoikeus voi koskea metsäpalstaa. Ei ole vitsi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos eväisin lapsen oikeuden oleskella sillä metsäpalalla. Pidättäisin itselläni oikeuden ko palstan käyttöön. En haluaisi, että lapsi oleskelee, siis möykkää mahdollisesti kavereineen siellä. Haluaisin myös vuokrata siellä olevaa mökkiä eräkämppää itse vielä. Samalla lahjan saajan vero olisi pienempi. Jos hallintaoikeus voi koskea metsäpalstaa. Ei ole vitsi.

Lue lisää

Ahaaa, okei, olisit heti kirjoittanut, että kyse on palstasta missä on joku kämppä, etkä halua luonnonrauhan rikkoontuvan,

No joo, kyllä noin voi tehdä, en nyt sitten tiedä voiko omistajalta kieltää käymästä.

Eihän sinun sitä kämppää tarviasi vuokrata, vaan hallintaoikeus koskisi myöskin sitä, eli käyttöoikeus.

En oikein usko, voitko kieltää lapseltasi käyttöoikeutta, koska sellaisten kieltojen asettaminen ei oikein hallintaoikeuteen kuulu, omistajana voit kieltää, mutta voitko ainoastaan halintaoikeuteen perustuvana,

Veron suhteen olet oikeassa ja mitä enemmän se hallintaoikeus rajoittaa omistajan oikeuksia, sitä pienempi vero.

Tuo sinällään on aika mielenkiintoinen juttu sillain, että kuinka paljon voi hallintaoikeuden omaava rajoittaa omistajan oikeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaaa, okei, olisit heti kirjoittanut, että kyse on palstasta missä on joku kämppä, etkä halua luonnonrauhan rikkoontuvan,

No joo, kyllä noin voi tehdä, en nyt sitten tiedä voiko omistajalta kieltää käymästä.

Eihän sinun sitä kämppää tarviasi vuokrata, vaan hallintaoikeus koskisi myöskin sitä, eli käyttöoikeus.

En oikein usko, voitko kieltää lapseltasi käyttöoikeutta, koska sellaisten kieltojen asettaminen ei oikein hallintaoikeuteen kuulu, omistajana voit kieltää, mutta voitko ainoastaan halintaoikeuteen perustuvana,

Veron suhteen olet oikeassa ja mitä enemmän se hallintaoikeus rajoittaa omistajan oikeuksia, sitä pienempi vero.

Tuo sinällään on aika mielenkiintoinen juttu sillain, että kuinka paljon voi hallintaoikeuden omaava rajoittaa omistajan oikeuksia.

Lue lisää

Ne voisi kirjata hallintaoikeussopimukseen. Mutta käytännössä vaikeampi toteuttaa. Käytännössä hallintaoikeus on sama kuin omistaisi hallinnoimansa alueen tai asunnon Itse. Ei omistaja saa tulla asuntoonkaan jos siinä asuvalla on hallintaoikeus. Verotuksellisesti se on hyvä tapa siirtää myös lapsille tai kenelle tahansa omaisuutta, otaksuisin.

Anonyymi kirjoitti:

Ne voisi kirjata hallintaoikeussopimukseen. Mutta käytännössä vaikeampi toteuttaa. Käytännössä hallintaoikeus on sama kuin omistaisi hallinnoimansa alueen tai asunnon Itse. Ei omistaja saa tulla asuntoonkaan jos siinä asuvalla on hallintaoikeus. Verotuksellisesti se on hyvä tapa siirtää myös lapsille tai kenelle tahansa omaisuutta, otaksuisin.

Lue lisää

Niin, se koskee huoneistoa ja joka on rikoslain määritelmän tavoin yksityisaluetta.

Onhan se hyvä tapa, riippuen omaisuuden arvosta ja kun vertaa muihin tapoihin, niin mikä niistä on verotuksellisestikkin edullisinta ja alihintaanhan voi myydä kyllä, siis ei liikaa, hinnathan kun tahtoo jopa kuukausittain vaihdella.

Jokamiehenoikeuttahan ei edes omistaja taikka tilanhaltija voi rajoittaa, eli siis 150m ASUTUSTA rakennuksesta ja sen pihapiirissä olevat rakennukset nekin on yksityisaluetta kauemmaksi ei ulotu omistajan oikeudet kieltää jokamiehenoikeuksien vastaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, se koskee huoneistoa ja joka on rikoslain määritelmän tavoin yksityisaluetta.

Onhan se hyvä tapa, riippuen omaisuuden arvosta ja kun vertaa muihin tapoihin, niin mikä niistä on verotuksellisestikkin edullisinta ja alihintaanhan voi myydä kyllä, siis ei liikaa, hinnathan kun tahtoo jopa kuukausittain vaihdella.

Jokamiehenoikeuttahan ei edes omistaja taikka tilanhaltija voi rajoittaa, eli siis 150m ASUTUSTA rakennuksesta ja sen pihapiirissä olevat rakennukset nekin on yksityisaluetta kauemmaksi ei ulotu omistajan oikeudet kieltää jokamiehenoikeuksien vastaisesti.

Lue lisää

"eli siis 150m ASUTUSTA rakennuksesta ja sen pihapiirissä olevat rakennukset nekin on yksityisaluetta kauemmaksi ei ulotu omistajan oikeudet kieltää jokamiehenoikeuksien vastaisesti."

RL 24:1 Kotirauhan suojaamaa aluetta ei ole rajattu metrimääräisesti vaan harkinta tilannekohtaista. Suoja ei rajoitu pelkästää asuttuihin rakennuksiin, vaan suojaa saa myös loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat ja niihin välittömästi liittyvät rakennukset.

Anonyymi kirjoitti:

"eli siis 150m ASUTUSTA rakennuksesta ja sen pihapiirissä olevat rakennukset nekin on yksityisaluetta kauemmaksi ei ulotu omistajan oikeudet kieltää jokamiehenoikeuksien vastaisesti."

RL 24:1 Kotirauhan suojaamaa aluetta ei ole rajattu metrimääräisesti vaan harkinta tilannekohtaista. Suoja ei rajoitu pelkästää asuttuihin rakennuksiin, vaan suojaa saa myös loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat ja niihin välittömästi liittyvät rakennukset.

Lue lisää

Huooh hoijaa, että se ruikku jaksaa.

Se kun joillain se pihapiiri on aika laaja, niin hyvä yleissääntö löytyy metsästyslaista, eli ei perustu mihinkään harkintaan.

"25 §
Asutuksesta, viljelyksistä ja liikenneväylistä johtuvat rajoitukset

Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan.

Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu".

Nämä sopii kuin nyrkki silmään yleissäännöksi myöskin jokamiehen oikeutta koskemaan.

Ei ainakaan kenelläkään tule mitään sanomista jos on tuo 150, VAIKKEI NYT IHAN RIKOSLAISSA OLE sentään säännelty etäisyydestä.

Ei taida tuo laista soveliaan asian hakeminen oikein onnistua kaikilta ja onhan tuosta tiluksilla liikkumisestakin jo lakiin kirjoittamaton sääntö, että kenenkään viljelysmailla ei saa kulkea niin että kasvusto lakoontuu tai talloontuu, eli pellon viertä voi mennä.

Anonyymi kirjoitti:

Huooh hoijaa, että se ruikku jaksaa.

Se kun joillain se pihapiiri on aika laaja, niin hyvä yleissääntö löytyy metsästyslaista, eli ei perustu mihinkään harkintaan.

"25 §
Asutuksesta, viljelyksistä ja liikenneväylistä johtuvat rajoitukset

Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan.

Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu".

Nämä sopii kuin nyrkki silmään yleissäännöksi myöskin jokamiehen oikeutta koskemaan.

Ei ainakaan kenelläkään tule mitään sanomista jos on tuo 150, VAIKKEI NYT IHAN RIKOSLAISSA OLE sentään säännelty etäisyydestä.

Ei taida tuo laista soveliaan asian hakeminen oikein onnistua kaikilta ja onhan tuosta tiluksilla liikkumisestakin jo lakiin kirjoittamaton sääntö, että kenenkään viljelysmailla ei saa kulkea niin että kasvusto lakoontuu tai talloontuu, eli pellon viertä voi mennä.

Lue lisää

Ei varmaan tarvitse olla kovin kummoinen ruudinkeksijä, että tajuaa miksi metsästystä on rajoitettu 150m etäisyydellä asutuksesta? Mutta mikä on sellaista jalankulkua, marjastusta tms, että sama vaatimus voidaan asettaa jokamiehenoikeuksille? Joissain tilanteissa ei edes huomaa taloa, vaikka kulkisi 20m päästä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei varmaan tarvitse olla kovin kummoinen ruudinkeksijä, että tajuaa miksi metsästystä on rajoitettu 150m etäisyydellä asutuksesta? Mutta mikä on sellaista jalankulkua, marjastusta tms, että sama vaatimus voidaan asettaa jokamiehenoikeuksille? Joissain tilanteissa ei edes huomaa taloa, vaikka kulkisi 20m päästä.

Lue lisää

Vielä vähemmän tarvitse olla edes ruudinkeksijä, että ymmärtäisi lukemansa tekstin.

Ei metsästystä ole rajoitettu mihinkään 150m asitusta talosta (asutus on aika paljon eriasia).

Ai, sinä et näe taloa 20m päästä, kivat sulle sitten.

Lue huolellisesti se esittämäni lainkohta, siinä ei ole rajoitettu millään tavalla lähempänäkin ampumista, vaan vaatii luvan, eli voit luvan saatuasi ampua vaikka sentin päässä seinästä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että sinun ei tavitse viis veivata mistään jos ampuminen tapahtuu tuon 150m etäisyydellä ASUTUSTA talosta (eli laissa ei ole kyse sinun autiot pihat, hiljenneet talot-teoriasta ja jossa metsä yltää portaisiin asti (20 metrin näkemäeste)), mutta lähempänä ampuminen vaatii ainoastaan talossa asuvalta luvan.

Erittäin yksinkertaista, eikö vain ja tajuta se, ettei ampumista ole rajoitettu lähempänäkin.

Onko laissa jokin kielto sitten, että ei voida soveltaa samaa asiaa, myös vaikkapa jokamiehenoikeuksien suhteen ja ei ainakaan tule kenelläkään nokankoputtamista eli jos saa luvan, voi vaikka noukkia marjoja nurkan alta.

Maatilat suomessa kun tahtovat olla aika laajapiirisiä pihoja, tehotuotantonavetta saattaa olla jopa 100m etäisyydellä päärakennuksesta.

Mikähän kummaa siinä on, että pitää joka asiassa inkuttaa vastaan niin kuin mistään ymmärtämätön vastasyntynyt vasikka?

Anonyymi kirjoitti:

Vielä vähemmän tarvitse olla edes ruudinkeksijä, että ymmärtäisi lukemansa tekstin.

Ei metsästystä ole rajoitettu mihinkään 150m asitusta talosta (asutus on aika paljon eriasia).

Ai, sinä et näe taloa 20m päästä, kivat sulle sitten.

Lue huolellisesti se esittämäni lainkohta, siinä ei ole rajoitettu millään tavalla lähempänäkin ampumista, vaan vaatii luvan, eli voit luvan saatuasi ampua vaikka sentin päässä seinästä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että sinun ei tavitse viis veivata mistään jos ampuminen tapahtuu tuon 150m etäisyydellä ASUTUSTA talosta (eli laissa ei ole kyse sinun autiot pihat, hiljenneet talot-teoriasta ja jossa metsä yltää portaisiin asti (20 metrin näkemäeste)), mutta lähempänä ampuminen vaatii ainoastaan talossa asuvalta luvan.

Erittäin yksinkertaista, eikö vain ja tajuta se, ettei ampumista ole rajoitettu lähempänäkin.

Onko laissa jokin kielto sitten, että ei voida soveltaa samaa asiaa, myös vaikkapa jokamiehenoikeuksien suhteen ja ei ainakaan tule kenelläkään nokankoputtamista eli jos saa luvan, voi vaikka noukkia marjoja nurkan alta.

Maatilat suomessa kun tahtovat olla aika laajapiirisiä pihoja, tehotuotantonavetta saattaa olla jopa 100m etäisyydellä päärakennuksesta.

Mikähän kummaa siinä on, että pitää joka asiassa inkuttaa vastaan niin kuin mistään ymmärtämätön vastasyntynyt vasikka?

Lue lisää

”Vielä vähemmän tarvitse olla edes ruudinkeksijä, että ymmärtäisi lukemansa tekstin.”

Näköjään.

”Ei metsästystä ole rajoitettu mihinkään 150m asitusta talosta (asutus on aika paljon eriasia).”

Asuttu talo on asutusta, lato tai hylätty talo ei ole.

”Lue huolellisesti se esittämäni lainkohta, siinä ei ole rajoitettu millään tavalla lähempänäkin ampumista,”

Lue itse, kirjoitin metsästyksestä, en ampumisesta.

”vaan vaatii luvan, eli voit luvan saatuasi ampua vaikka sentin päässä seinästä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että sinun ei tavitse viis veivata mistään jos ampuminen tapahtuu tuon 150m etäisyydellä ASUTUSTA Erittäin yksinkertaista, eikö vain ja tajuta se, ettei ampumista ole rajoitettu lähempänäkin.”

Tuo, mitä kuvaat, on rajoitus. Se rajoittaa metsästystä, ellei hanki ja pysty osoittamaan, että on saanut luvan.

”Onko laissa jokin kielto sitten, että ei voida soveltaa samaa asiaa, myös vaikkapa jokamiehenoikeuksien suhteen ja ei ainakaan tule kenelläkään nokankoputtamista eli jos saa luvan, voi vaikka noukkia marjoja nurkan alta.”

Kun lähdet rajoittamaan jonkun oikeutta tehdä jotain, on parasta olla selvä millä oikeudella teet niin. Metsästyksen rajoitus ei ole marjastuksen tai liikkumisen rajoitus, vaikka toivot niin. Tuolla alistat jokamiehenoikeudet maanomistajan (-haltijan) hyväntahdon alaiseksi, joka on täysin jokamiehenoikeuden vastaista. Jokamiehenoikeuden tarkoitus ja sisältö on, että riippumatta ennakkoluvasta tai hyväksynnästä jokaisella on oikeus kulkea, marjastaa jne, vaikka maanomistajan nokkaa koputtaa kuinka.

”Maatilat suomessa kun tahtovat olla aika laajapiirisiä pihoja, tehotuotantonavetta saattaa olla jopa 100m etäisyydellä päärakennuksesta.”

Ja silloin voi soveltua RL 24:1§, joka ei sisällä mitään metrimäärää tai voi tulla kyseeseen jokin muu soveltuva pykälä, jolla toimi on kiellettyä ja rangaistavaa.

”Mikähän kummaa siinä on, että pitää joka asiassa inkuttaa vastaan niin kuin mistään ymmärtämätön vastasyntynyt vasikka?”

Kyllä sitä mietinkin.

Anonyymi kirjoitti:

”Vielä vähemmän tarvitse olla edes ruudinkeksijä, että ymmärtäisi lukemansa tekstin.”

Näköjään.

”Ei metsästystä ole rajoitettu mihinkään 150m asitusta talosta (asutus on aika paljon eriasia).”

Asuttu talo on asutusta, lato tai hylätty talo ei ole.

”Lue huolellisesti se esittämäni lainkohta, siinä ei ole rajoitettu millään tavalla lähempänäkin ampumista,”

Lue itse, kirjoitin metsästyksestä, en ampumisesta.

”vaan vaatii luvan, eli voit luvan saatuasi ampua vaikka sentin päässä seinästä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että sinun ei tavitse viis veivata mistään jos ampuminen tapahtuu tuon 150m etäisyydellä ASUTUSTA Erittäin yksinkertaista, eikö vain ja tajuta se, ettei ampumista ole rajoitettu lähempänäkin.”

Tuo, mitä kuvaat, on rajoitus. Se rajoittaa metsästystä, ellei hanki ja pysty osoittamaan, että on saanut luvan.

”Onko laissa jokin kielto sitten, että ei voida soveltaa samaa asiaa, myös vaikkapa jokamiehenoikeuksien suhteen ja ei ainakaan tule kenelläkään nokankoputtamista eli jos saa luvan, voi vaikka noukkia marjoja nurkan alta.”

Kun lähdet rajoittamaan jonkun oikeutta tehdä jotain, on parasta olla selvä millä oikeudella teet niin. Metsästyksen rajoitus ei ole marjastuksen tai liikkumisen rajoitus, vaikka toivot niin. Tuolla alistat jokamiehenoikeudet maanomistajan (-haltijan) hyväntahdon alaiseksi, joka on täysin jokamiehenoikeuden vastaista. Jokamiehenoikeuden tarkoitus ja sisältö on, että riippumatta ennakkoluvasta tai hyväksynnästä jokaisella on oikeus kulkea, marjastaa jne, vaikka maanomistajan nokkaa koputtaa kuinka.

”Maatilat suomessa kun tahtovat olla aika laajapiirisiä pihoja, tehotuotantonavetta saattaa olla jopa 100m etäisyydellä päärakennuksesta.”

Ja silloin voi soveltua RL 24:1§, joka ei sisällä mitään metrimäärää tai voi tulla kyseeseen jokin muu soveltuva pykälä, jolla toimi on kiellettyä ja rangaistavaa.

”Mikähän kummaa siinä on, että pitää joka asiassa inkuttaa vastaan niin kuin mistään ymmärtämätön vastasyntynyt vasikka?”

Kyllä sitä mietinkin.

Lue lisää

No sinua ei todellakaan voi luokitella sarjaan ruudinkeksijä.

Asuttu ja asutus, on kaksi eri asiaa, asutus tarkoittaa lähinnä taajaan asuttua kohdetta kartalla (asutuskeskus), ei yksittäistä asuttua rakennusta (mutta sinullehan nuo käsitteet on sitä juutalaisten hepreaa, eli mitä ei osoita omistavansa, on myös sinun).

Jokamiehen oikeus, hmm jännä sana ja joka meni sinun ymmärryksesi yli.

Miten se oli jokamiehenoikeudessa se rantautuminen, ajattele sinä, tuolla on hyvä laituri, rantaudumpa siihen vaikka tuo huvila tuossa kenottaa.

Meniikö se jotenkin noin sinun tulkintasi mukaan, vaikka se koputtaisi huvilan omistajan nokkaa?

Yhä edelleen se lukemansa ymmärtäminen on hakusessa, kun se soveltaminen ja rajoittaminen on kaksi eri asiaa eli jokainen jolla on enemmän järkeä kuin teikäläisellä, niin soveltaisi automaattisesti tuota 150m (olen muuten lukenut jostain partiolaisten ohjeista jotain tuollaista) etäisyyttä asuttuun taloon (ei siis asutukseen) taikka huvilaan.

Sinulle se stasilaisena on varmaan aina nuo rajoittamiset mieluisempia, kuin se , että ei laissa rajoiteta jousipyssyllä metsästämistä taikka haalikolla naatiskellen laakastella nurkan takkoo iha luva piästä eli ei se ole mikään rajoitus, vaikka sen sellaisena kovasti haluatkin nähdä.

Hääppä miettiin sitä, että miksi olet aina inkuttamassa vastaan, kun sinulla kiertyy aina asia sellaiseen mistä ei ole edes kirjoitettu ja sitten keksit jotain että olisi muka kirjoitettu, niin oliko nyt peilisi mennyt jo rikki?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaaa, okei, olisit heti kirjoittanut, että kyse on palstasta missä on joku kämppä, etkä halua luonnonrauhan rikkoontuvan,

No joo, kyllä noin voi tehdä, en nyt sitten tiedä voiko omistajalta kieltää käymästä.

Eihän sinun sitä kämppää tarviasi vuokrata, vaan hallintaoikeus koskisi myöskin sitä, eli käyttöoikeus.

En oikein usko, voitko kieltää lapseltasi käyttöoikeutta, koska sellaisten kieltojen asettaminen ei oikein hallintaoikeuteen kuulu, omistajana voit kieltää, mutta voitko ainoastaan halintaoikeuteen perustuvana,

Veron suhteen olet oikeassa ja mitä enemmän se hallintaoikeus rajoittaa omistajan oikeuksia, sitä pienempi vero.

Tuo sinällään on aika mielenkiintoinen juttu sillain, että kuinka paljon voi hallintaoikeuden omaava rajoittaa omistajan oikeuksia.

Lue lisää

Hallintaoikeutettuhan päättää, ketkä käyttävät. Omistaja omistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä vähemmän tarvitse olla edes ruudinkeksijä, että ymmärtäisi lukemansa tekstin.

Ei metsästystä ole rajoitettu mihinkään 150m asitusta talosta (asutus on aika paljon eriasia).

Ai, sinä et näe taloa 20m päästä, kivat sulle sitten.

Lue huolellisesti se esittämäni lainkohta, siinä ei ole rajoitettu millään tavalla lähempänäkin ampumista, vaan vaatii luvan, eli voit luvan saatuasi ampua vaikka sentin päässä seinästä eli tarkoittaa lyhyesti sitä, että sinun ei tavitse viis veivata mistään jos ampuminen tapahtuu tuon 150m etäisyydellä ASUTUSTA talosta (eli laissa ei ole kyse sinun autiot pihat, hiljenneet talot-teoriasta ja jossa metsä yltää portaisiin asti (20 metrin näkemäeste)), mutta lähempänä ampuminen vaatii ainoastaan talossa asuvalta luvan.

Erittäin yksinkertaista, eikö vain ja tajuta se, ettei ampumista ole rajoitettu lähempänäkin.

Onko laissa jokin kielto sitten, että ei voida soveltaa samaa asiaa, myös vaikkapa jokamiehenoikeuksien suhteen ja ei ainakaan tule kenelläkään nokankoputtamista eli jos saa luvan, voi vaikka noukkia marjoja nurkan alta.

Maatilat suomessa kun tahtovat olla aika laajapiirisiä pihoja, tehotuotantonavetta saattaa olla jopa 100m etäisyydellä päärakennuksesta.

Mikähän kummaa siinä on, että pitää joka asiassa inkuttaa vastaan niin kuin mistään ymmärtämätön vastasyntynyt vasikka?

Lue lisää

Tuossa puuttui ihan olennainen asia. Se millä taholla on se metsästysoikeus. Se on sillä jolla on alueen omistus- tai hallintaoikeus. Eli ilman metsästysoikeuden haltijan lupaa et saa minnekään millään jokamiehenoikeudella mennä räiskimään jänöä. Kannattaa ajattaa se koiralla sinne missä sen saa luvallisesti ampua.
Toinen asia on sitten sekä metsästysaseen luvat, ja metsästuslain tarkoittama minkäkin riistaeläimen metsästysaika.
En todellakaan olisi sisaruksineni hyvillämme, jos pum pum pum jokamiehenoikeuden turvin omistamamme kiinteistön alueella, ja myöhemmin siellä käydessämme löytäisimme todisteet siitä että metsässämme on ammuttu riistaeläin.
Aika tarkkaan kyselisimme naapureilta milloin on ollut liikettä pienehkön metsätilamme tuntumassa, ja näkikö joku keitä, tai rekkareita autoista.
Me sisarukset sensijaan saamme asumattoman omakotitalon rappusilta vaikka jänönmetsästysaikaan ampua jäniksen. Ja jos hirvenmehtuuaikaan onnistuu hirvi kävelemään ampumaetäisyydelle entiselle pellolle, ja luvat on kunnossa muutoin on tiedossa lihaa.
Kyllä maata kannattaa vähän omistaa.