Miltä tämä kuulostaisi

Puhujapöntöstä: tulin uskoon noin23-vuotiaana. Äh... Mitä sitä nyt koko tarinaa. Tilanne oli kuitenkin samantapainen kuin nyt eli hengelliset asiat alkoi kiinnostaa ja ovelle saapuneet Jehovan todistajatkin tuntui itsensä Jumalan lähettämiltä . Olin niin. 15-vuotiaana käynyt ♥ ystävän kanssa helluntailaisessa paikassa ja se kiinnosti enemmän kuin Jehovan todistajien meno.
Minulla ei ollut vielä silloin ajokorttia ja äidin kyydillä lähdin helluntaikokoukseen.
Tulin uskoon.. Mua painoi c-hepatiitti. Mitä ihmiset ajattelisivat jos tietäisivät että mulla sellainen on. Häpesin ja muistan kun rukoilin aivan villinä jokaisen lapseni kohdalla ett älä anna tarttua. Lapseni olivat terveet. Olin 23-vuotiaana ollut 5vuotta kuivilla.
Ahaa tuli soitto. Täytyy lähteä kohta. Jouduin monta vuottakokemaan väkivaltaa. Uskoni leimattiin hulluudeksi ja sanoi että kyllä mielisairastavoi hakata.
Neuvolassa c. - hepatiitti tulos näytti kaksi kertaa peräkkäin negatiivista. Jumala paransi minut! Asia tuli julkiseksi nololla tavalla. Puolustauduin. Monta ihmistä minulle rakkaita kävi minun kimppuun. Häissä. Se oli oma vikani. Hämmensin ja ärsytin mm. Soittamalla rakkaus on lumivalkoinen.. Se oli tarkoitus olla murtava viesti exälle lasteni isälle... Minut heitettiin ulos kapakasta.
Olin sen verran sekaisin että ajattelin ettänyt mulle riitti tämä nyrkkeilysäkkinä olo. Purin ja lujaa.
Menetin tajuntani kun nykyinen. Edesmennytsilloinen tuore lankomies potki minua.
Oikeudenkäynnistä juoruiltiin... Totuus oli että törkeä pahoinpitelysyyte muuttui tavalliseksi pahoinpitelyksi. Minulla kun ei ollut enää c.-hepatiittia.
Jumalan syvää armoa teillekin.