hallituksen lakiesityksessä näin:
”Ehdotuksen mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan tavoin luovuttaisiin todistajan ja asiantuntijan Jumalan kautta antamasta valasta (ks. OMSO 65/2012 s. 77—79). Kaikki antaisivat jatkossa vakuutuksen kunnian ja omantunnon kautta kuten Ruotsissa ja Norjassa. Kuultavien yhdenmukaisen kohtelun ja uskonnonvapauden kannalta voidaan pitää perusteltuna, että henkilöä kuullaan neutraalin vakuutuksen nojalla. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyy ajatus moniarvoisesta ja suvaitsevasta yhteiskunnasta.
Uskonnonvapauslain 5 §:n mukaan asianomainen henkilö saa valita valan ja vakuutuksen antamisen välillä riippumatta siitä, kuuluko hän uskontokuntaan. Pykälän mukaan vakuutus annetaan aina, jos se on säädetty velvoittautumisen ainoaksi muodoksi. Perustuslakivaliokunta on mainitun pykälän johdosta todennut seuraavaa (PeVM 10/2002 s. 6): ”Valaa ja vakuutusta käytetään erilaisiin julkisen vallan tarpeisiin tilanteissa, joissa on välttämätöntä esimerkiksi korostaa tietyn tehtävän hoitamiseen liittyviä periaatteita tai vakuuttua annetun tiedon oikeellisuudesta. Julkisen vallan suhtautumisen tällaiseen juhlamuotoiseen lupautumisen muotoon tulisi olla uskonnollisesti neutraalia.”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei HE 46/2014 vp 36 ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).
Käytännössä johonkin muuhun kuin evankelis-luterilaiseen uskontokuntaan kuuluvalla henkilöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää, mitä jumalaa valassa tarkoitetaan, varsinkin jos oikeussalissa on Raamattu. Henkilön voi olla vaikeata valita valan ja vakuutuksen välillä, jos vala ymmärretään painoarvoltaan vakuutusta merkityksellisemmäksi. Tästä voi seurata aiheetonta painetta antaa vala, vaikka tällaista etusijajärjestystä ei laissa ole tarkoitettu asettaa. Menettelyn joutuisuuden kannalta pelkän vakuutuksen käyttäminen on myös eduksi.”
s. 35-36 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46 2014.pdf
”Ehdotuksen mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan tavoin luovuttaisiin todistajan ja asiantuntijan Jumalan kautta antamasta valasta (ks. OMSO 65/2012 s. 77—79). Kaikki antaisivat jatkossa vakuutuksen kunnian ja omantunnon kautta kuten Ruotsissa ja Norjassa. Kuultavien yhdenmukaisen kohtelun ja uskonnonvapauden kannalta voidaan pitää perusteltuna, että henkilöä kuullaan neutraalin vakuutuksen nojalla. Uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyy ajatus moniarvoisesta ja suvaitsevasta yhteiskunnasta.
Uskonnonvapauslain 5 §:n mukaan asianomainen henkilö saa valita valan ja vakuutuksen antamisen välillä riippumatta siitä, kuuluko hän uskontokuntaan. Pykälän mukaan vakuutus annetaan aina, jos se on säädetty velvoittautumisen ainoaksi muodoksi. Perustuslakivaliokunta on mainitun pykälän johdosta todennut seuraavaa (PeVM 10/2002 s. 6): ”Valaa ja vakuutusta käytetään erilaisiin julkisen vallan tarpeisiin tilanteissa, joissa on välttämätöntä esimerkiksi korostaa tietyn tehtävän hoitamiseen liittyviä periaatteita tai vakuuttua annetun tiedon oikeellisuudesta. Julkisen vallan suhtautumisen tällaiseen juhlamuotoiseen lupautumisen muotoon tulisi olla uskonnollisesti neutraalia.”
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa (Dimitras ym. v. Kreikka 3.6.2010). Ylipäätään henkilöllä ei HE 46/2014 vp 36 ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).
Käytännössä johonkin muuhun kuin evankelis-luterilaiseen uskontokuntaan kuuluvalla henkilöllä voi olla vaikeuksia ymmärtää, mitä jumalaa valassa tarkoitetaan, varsinkin jos oikeussalissa on Raamattu. Henkilön voi olla vaikeata valita valan ja vakuutuksen välillä, jos vala ymmärretään painoarvoltaan vakuutusta merkityksellisemmäksi. Tästä voi seurata aiheetonta painetta antaa vala, vaikka tällaista etusijajärjestystä ei laissa ole tarkoitettu asettaa. Menettelyn joutuisuuden kannalta pelkän vakuutuksen käyttäminen on myös eduksi.”
s. 35-36 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46 2014.pdf
Vastaukset 56
Vanhimmat
Missä määrin nämä sopivat uskonnollisesta sotilasvalasta luopumiseen? Kaikille yhteinen katsomusneutraali velvoittautuminen voisi olla nimeltään sotilasvakuutus tai sotilasvala.
Mielestäni sopivat ihan täysin. Toki varusmiehet ovat täysi-ikäisiä, kun kouluissa ja päiväkodeissa asiaa penätään alaikäisten lapsosten kautta.
Tärkeä teksti, johon voidaan ja pitää palata sekä koulujen suhteen että armeijan suhteen.
Aivan, ei vain varusmiehiin, vaan myös alaikäisiin lapsiin ja nuoriin sopiva kommentti, eli päiväkoti ja koulu uuteen kuosiin tässä suhteessa. Vaatimisiin: Työtä. Hikeä. Kyyneleitä. Lopulta ilon kyyneleitä!?
Kirkon etuoikeudet muistuttavat Valko-Venäjän hallinnon etuoikeuksia. Lukasenkon edustajat kiertävät kouluissakin pitämässä "aamuhartauksiaan".
Valko-Venäjällä uudet ministerit vannovat kaikkivaltiaalle ja kaikkitietävälle Lukasenkolle, Suomessa myös "kaikkivaltiaalle ja kaikkietietävälle".
Kyse ei ole siitä, ovatko uskonnottomat suoranaisen uhan alaisia, jos paljastavat uskonnottomuutensa, vaan siitä, että ihmisllä nyt vaan ON OIKEUS olla ilmaisematta asiaa.
Kyllähän tämä sopii myös kouluihin ja päiväkoteihin lapsia ja heidän perheitään koskien. Pitäisi olla ilmeistä!
Arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suoja. Ei ole oikein kunniassa Suomenmaassa. Uskontoon ja vakaumukseen liittyen.
Tämä kannattaa ehdottomasti noteerata, koska sitä voi soveltaa myös muihin tilanteisiin, ei vain armeijan valan/vakuutuksen suhteen, vaan myös kouluihin ja päiväkoteihin.
Arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suoja on ymmärretty tässä, mutta ei juurikaan muuten.
Tästä voi vetää johtopäätöksiä myös armeijaan ja kouluun, vai mitä?
Onko kunnian ja omantunnon perään kysyminen arkaluontoinen asia myös?
Missä määrin oikeussali ja armeijan juhlallinen velvoittautumistilaisuus poikkeavat toisistaan?
Samaa on, että arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suoja pitää ottaa huomioon.
Kirkon lobbyko jarruttaa tämän periaatteen impressio.entointia laajemmin..
Täällä näköjään sun sihteeri on vähän sekoittanut: Ihmisoikeussopimusten linjauksia pitäisi implementoida. Ei ENÄÄ mitään sinne-päin-impressionismia.
Kyllä sopii myös varusmiehiin. Miksei virkamiehiinkin.
Kyllä näitä voi myös virkamiehiin soveltaa, vaikka eniten virkamiehiin sopivat samat kuin tuomareihin. Kyseessä on maallinen tehtävä. Jopa kirkollisasioiden hoidossa?
On Raamatun häpäisyä käyttää sitä maallisiin tarkoituksiin. Juhlallinen vakuutus on oikeutetumpi maallisissa asioissa.
Eipä siihen ole enää mitään jupinouta tullut, ei mitään.
Erittäin tärkeä dokumentti! Sen perustelut sopivat myös armeijan alokkaisiin. Tuomarit ja ministerit hieman eri kategoriaa.
Juridista ja moraalista tukea vapareilke kristillissoziaaliskonsercatiivit jarruttavat.
Nämä sopivat myös varusmiespalvelusta suorittaviin - vala/ vakuutus?
Vaparien linjalle selvää tukea.
Faktat ovat faktoja. Hyvät perustelut ovat hyviä perustelu edelleen. Niitä pitää hyödyntää myös puolustusvoimia koskien.
Tämä on sikäli historiallista, että tässä viitataan eurooppa-tason ratkaisuihin, joita on muutoin hyvin vähän sovellettu Suomessa.
Nämä perustelut kyllä sopivat myös varusmiespalvelukseen! Sopivatko ne ministereille ja virkamiehille?
Asiaa. Tätä ei Suomessa ole vielä juuri muutoin implemontoitu. Pitäisi. Armeija. Koulu. Päiväkoti.
Tämä kyllä sopisi myös varusmiesten juhlalliseen velvoittautumiseen..
Tämä on hyvä nostaa esiin, jos lukee Kanavan-lehden juttua, jonka ovat laatineet Niko Huttunen on Kirkon tutkimuskeskuksen vs. tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti. Seppo Häkkinen on Mikkelin hiippakunnan piispa ja teologian tohtori.
Eipä ollutkaan itkua ennen kuin piispan purkaus Kanava-lehdessä.
Se on niin väärin, sanoo piipa. Se on voi, voi.
Eikös tätä voi soveltaa myös varusmiehiin ainakin. MIksei virkamiehiinkin?
Tätä asiaa ei ole syytä unohtaa, kun puhutaan Suomen tilanteesta Suomessa tai ulkomailla.
Ateistien hömppää.
Itse ainakin Jeesukseen uskovana en valoja vanno koska Jeesus on sen yksiselitteisesti kieltänyt.
Jaak. 5:12 "Mutta ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan kautta älkääkä maan, älkää mitään muutakaan valaa; vaan 'on' olkoon teillä 'on', ja 'ei' olkoon teillä 'ei', ettette joutuisi tuomion alle."
Juutalaisiin ja muiden uskonnon edustajiin en ota kantaa mutta kristittynä valan vannominen olisi synti.
Mikä tässä on niin vaikeaa? " Ylipäätään henkilöllä ei HE 46/2014 vp 36 ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Uskonnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mukaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001)."
Olennaista on, että viitataan EITn ratkaisuun ja sovelletaan sitä, oikein.
Kyllä tämä näkökohta vaikuttaa sotaväkeen kin.
Eiköhän ole itsestään selvää ettei pakkovala voi mitenkään sitoa antajaansa.
Tärkeä nosto, koska tuossa oleva seikka on aliarvostettu tai väheksytty tai unohdettu.
Tämä taitaa olla ainoa laki, jossa EITn ratkaisua käytetään perusteluna. Selvästi. Siitä mallia. Ei ole vaikeata.
Tämä on tärkeä, koska oikeasta eka kertaa käytännössä viitataan EIT:n linjaukseen yksityisyyden suojasta.
Soveltuu myös sotilasvalaan/-vakuutukseen. Samoin virkavalacpois.
Siittä mallia.
Juridiset perustelut tukevat vapaa-ajattelijain linjaa laajemminkin.
Tätä on Suomessa vajaakäutetty muissa yhteyksissä.
Pidetään mielessä. Armeija.
Siinä se on lakiesityksen perusteluissa.
Kyllä sitä voisi soveltaa alokkaisiinkin.
Onko kukaan todistaja valittanut, että ei ole ditä Raamattua oikeussalissa?
Hyvät perustelut. Samaa voisi soveltaa armeijan alokkaiden juhlalliseen velvoittautumiseen.
Hallituksen esityksessä oli tällä kertaa järkeä.
Tämä on just niinkun pitääkin. Sopisi sama muuhunkin vastaavaan.
Tämä soveltuu kyllä hyvin myös alokkaisiin armeijassa.
Nämä perustelut sopivat laajemminkin.