vaimo

rakastajatar

Täällä käydään kiivasta keskustelua pettämisestä. Huvittaa nuo kommentit. Jokainen vaimo sanoo että kunnioita perhettä, näinhän se on. Mutta tosiasia kuitenkin on että suhteeseen tarvitaan kaksi. Ei sitä miestä kukaan väkisin vie, oma tahto sillä on, liekö sitten kyllästynyt avioliittoonsa vai mikä on kun seuraa hakee.
Mutta asian pointti lienee siinä, että VAIMON pitää katsoa peiliin silloin kun miehellä on suhde johonkin toiseen. Suhdetta ei aloiteta ja vieraita ei vilkuilla jos keskinäiset välit ovat kunnossa. Samaa pätee myös toisinpäin, jos vaimo pettää katsokoon MIES peiliin.

Ja tiedoksi- en ole vaimo, en rakastajatar,

21

1373

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • plunger

      Vanhanaikainen?
      Olen sitä mieltä että edes huonosta suhteesta ei lähdetä toisen perään. Kun solmitaan suhde ja se julkisesti tunnustetaan, on siinä pysyttävä aina vaikka olisi kuinka halu muualle. Avioliitto ei ole kaverisuhde, minulle se on sakramentti, se on pyhä kahden ihmisen välinen suhde jossa ollaan kuolemaan asti. Siinä on paras oppia olemaan nöyrä ja tahtoa rakastamaan. Ei muuta ohejtta ole. Ei toisen kanssa suhde tule olemaan sitä, mitä kuvittelee, ei ruoho ole vihreämpi aidan toisella puolella. Kun yhden ihmisen tuntee, tietää ettei hän täydellinen ole - ja silloin on katsottava peiliin ja vastattava, että en itse ole myöskään täydellinen! Yhdessä kaksi epätäydellistä elää täydempi elämä kuin yksin. Se saa olla kylliksi.

      • irja

        Se on sinun mielipiteesi ja riittää sulle, pidä hyvänäsi. Muilla on omansa ja sillä hyvä.Oma elämä parani kuin yö olisi vaihtunut päiväksi kun sain uuden miehen 8v sitten.


      • simo2
        irja kirjoitti:

        Se on sinun mielipiteesi ja riittää sulle, pidä hyvänäsi. Muilla on omansa ja sillä hyvä.Oma elämä parani kuin yö olisi vaihtunut päiväksi kun sain uuden miehen 8v sitten.

        Noin on. Ihmisellä on tarve elää, ei kärsiä tai olla koomassa. Meillä on vain yksi elämä käytettävissä.
        Tietysti meidän on tunnettava vastuumme toisista: elämä on vaihtoehtojen punnitsemista, mikä on oman elämän arvo suhteessa toisiin.
        Luulen että onnellisen elämän merkitys ja arvo on se kaikein tärkein, ei se ammoin valalla vannottu onni.
        Monasti ero ja uusi suhde on parempi lähi-yhteisölle (sukulaiset, lapset, työ) kuin vanhassa suhteessa roikkuminen.


      • lilli

        kommentti.Pappihan tai tuomari kysyy tahtoa rakastaa myötä- ja vastamäessä. Erään ystäväni tytär alkoi jauhaa eroa vuoden jälkeen ,kun ei mies lähtenyt ulkomaanmatkalle. Voi hyvät hyssykät sanon minä ja todella ei ollut muuta syytä kuulemma...Todella ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolen ja samantyyppinen kuuluu olevan kolopallon merkkuualue sanovat vieraissa käyneet miehet.Jotkut etsivät koko ikänsä sitä oikeaa , löytämättä ja tajuamatta ,että ensin on tutustuttava kaikkein vaikeimman henkilön kanssa eli itseensä ja tultava sen kanssa toimeen ,kuin lähdettävä aina uuteen ja jätettävä taakseen arpia ja itkuja ja vastauksia vailla selityksiä.Kokonaan eriryhmä ovat sitten narsisti-psykopaatit yms,jotka nauttivat lähimmäisen kiduttamisesta psyykkisesti ja fyysisesti.Kiitos hyvästä mielipiteestäsi.


      • Olisiko niin
        lilli kirjoitti:

        kommentti.Pappihan tai tuomari kysyy tahtoa rakastaa myötä- ja vastamäessä. Erään ystäväni tytär alkoi jauhaa eroa vuoden jälkeen ,kun ei mies lähtenyt ulkomaanmatkalle. Voi hyvät hyssykät sanon minä ja todella ei ollut muuta syytä kuulemma...Todella ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolen ja samantyyppinen kuuluu olevan kolopallon merkkuualue sanovat vieraissa käyneet miehet.Jotkut etsivät koko ikänsä sitä oikeaa , löytämättä ja tajuamatta ,että ensin on tutustuttava kaikkein vaikeimman henkilön kanssa eli itseensä ja tultava sen kanssa toimeen ,kuin lähdettävä aina uuteen ja jätettävä taakseen arpia ja itkuja ja vastauksia vailla selityksiä.Kokonaan eriryhmä ovat sitten narsisti-psykopaatit yms,jotka nauttivat lähimmäisen kiduttamisesta psyykkisesti ja fyysisesti.Kiitos hyvästä mielipiteestäsi.

        Pariterapiaan ensin 6kk ja sitten katsottaisiin


      • plunger
        Olisiko niin kirjoitti:

        Pariterapiaan ensin 6kk ja sitten katsottaisiin

        Uskallan sanoa, että kannatan ajatusta, vaikka minut tämän takia haukutaan!

        Jos kaksi ihmistä katsoo että ovat kypsät parisuhteeseen, pitää heidän tietää että elämä ei ole pelkkä auringonpaiste ja kumppani maailman ihanin ihminen, aina omien toiveiden, halujen, oikkujen mukaan taipuva, ilman omia erilaisia ajatuksia ja tapoja ja elämän kokemuksia.

        Kiusaus lähteä toisen perään tai kyllästys sen takia että toinen on niin erilainen, ei muutu itsekkäiden toiveiden mukaiseksi, on nyt liian helppo viedä eroksi. Kuten kirjoitin pääsiäisen edellä parisuhteesta ja kuten olen kirjoittanut monta kertaa: Siinä on työtä tehtävä, se työ on kannattavaa ja palkitsevaa. Ei ne ulkoiset ehdot, ei raha ja ulkonäkö ja rakastelutaito pitkälle kanna. Kahden ihmisen yhteinen taistelu on taide, jota minä olisin enemmän halunnut elää, se oli niin jännittävää kun ITSE kasvoi joka päivä. Riitoja täytyy olla ja ne riidat täytyy kahden kesken selvittää. Kenen kanssa tahansa tulee riita, jos yhdessä kaikki jaetaan. Siis ei parane vaihtamisella asia. Jos taas on lähdetty alkuun niin, että ei jaeta - silloin ei ymmärretty mitä luvattiin.

        En tämän enempää nyt. Sen vielä kuitenkin, että minun käsitykset on istuttanut elämän kokemus, vanhojen naisten kertomus, katolinen opetus.


      • lilli
        plunger kirjoitti:

        Uskallan sanoa, että kannatan ajatusta, vaikka minut tämän takia haukutaan!

        Jos kaksi ihmistä katsoo että ovat kypsät parisuhteeseen, pitää heidän tietää että elämä ei ole pelkkä auringonpaiste ja kumppani maailman ihanin ihminen, aina omien toiveiden, halujen, oikkujen mukaan taipuva, ilman omia erilaisia ajatuksia ja tapoja ja elämän kokemuksia.

        Kiusaus lähteä toisen perään tai kyllästys sen takia että toinen on niin erilainen, ei muutu itsekkäiden toiveiden mukaiseksi, on nyt liian helppo viedä eroksi. Kuten kirjoitin pääsiäisen edellä parisuhteesta ja kuten olen kirjoittanut monta kertaa: Siinä on työtä tehtävä, se työ on kannattavaa ja palkitsevaa. Ei ne ulkoiset ehdot, ei raha ja ulkonäkö ja rakastelutaito pitkälle kanna. Kahden ihmisen yhteinen taistelu on taide, jota minä olisin enemmän halunnut elää, se oli niin jännittävää kun ITSE kasvoi joka päivä. Riitoja täytyy olla ja ne riidat täytyy kahden kesken selvittää. Kenen kanssa tahansa tulee riita, jos yhdessä kaikki jaetaan. Siis ei parane vaihtamisella asia. Jos taas on lähdetty alkuun niin, että ei jaeta - silloin ei ymmärretty mitä luvattiin.

        En tämän enempää nyt. Sen vielä kuitenkin, että minun käsitykset on istuttanut elämän kokemus, vanhojen naisten kertomus, katolinen opetus.

        kerroit kuin minun elämääni n. 15 vuotta sitten. Alkoi olla ahdasta ,kun kaikki olivat rakastuneet (4 naista)silloiseen mieheeni .Minä tein vaikean ja tärkeän ratkaisun ja poistuin takavasemmalle liitämällä vaimon eteen ex.Nyt vain on riesana tämän silloisen mieheni sairaalloinen mustasukkaisuus ,jolle viranomaisetkaan voi mitään. Mutta mikä ei tapa se kasvattaa...


    • Ani_liini

      Ei suhdetta kannata väkisin jatkaa.
      Katsoa peiliin,mitä se hyödyttää.Jokainen on laisensa, eikä pysty paljon muuttumaan.

      Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että selän takana kähmiminen on viheliäisintä mitä tiedän, teki sen kumpi hyvänsä.
      Jos puhuminen ei auta, niin on viisainta erota.
      Tai valita sellainen vaihtoehto että ei salaile eikä petä.

    • kun suhde ei avioparilla toimi,niin olisi jotenkin aikuisempaa kai ensin lopettaa entinen suhde,kuin mennä pettämään ennenkuin vanha parisuhde on käyty myös käytännön tasolla loppuun.

      Uskoisin,että eron jälkeiset toisen syyttämiset ja katkeruus puolin toisin olisi helpompi käsitellä,jos erotaan vain omien kahdenkeskisten syiden vuoksi,eikä kiirehditä pettämisen kautta tekemään itsekästä ratkaisua.

      • Oikein

        Ei nykyään kenenkään ole pakko olla naimisissa jos ei halua


      • plunger

        Saan aina nenälle, jos moralisoin, jos avioliiton nostan ikuisen instituution asemaan. En lopeta, se on minun mielipide.

        Kuitenkin, JOS jostain syystä ei suhde toimi, ja tietysti silloin jos siinä on väkivaltaa ja mitä tahansa muuta kuin rakkautta, jota luvattu on, on erottava ensin ja vasta sitten mentävä toisen kainaloon. Suhteen aikana pettäminen on pahin, ja se myös kertoo että ihminen on uuteen suhteeseen epäkelpo, pettää tilaisuuden tullessa taas kun on kerran jo siihen langennut.


      • plunger kirjoitti:

        Saan aina nenälle, jos moralisoin, jos avioliiton nostan ikuisen instituution asemaan. En lopeta, se on minun mielipide.

        Kuitenkin, JOS jostain syystä ei suhde toimi, ja tietysti silloin jos siinä on väkivaltaa ja mitä tahansa muuta kuin rakkautta, jota luvattu on, on erottava ensin ja vasta sitten mentävä toisen kainaloon. Suhteen aikana pettäminen on pahin, ja se myös kertoo että ihminen on uuteen suhteeseen epäkelpo, pettää tilaisuuden tullessa taas kun on kerran jo siihen langennut.

        olen minäkin.

        Tosin on ollut suht.helppo ollakin,kun on hyvän vaimon saanut puolisoksi.
        Eipä niin,että aina olisi pelkkää auvoista eloa,mutta perusasiat ovat aina olleet kohdallaan ja halu tehdä suhteen eteen työtä on myös normaalia arkea,ei vaan kriisin kohdatessa vahingon korjaamista vaikka tietysti niinkin.


    • Tasa-arvoa

      Tapsin muutama vuosi sitten 50-vuotispäiviltä tullessani busassa mukavan miehen,juttelimma niitä näitä,hän oli menossa kotiin töistä,oli kokki.Annoin puhelinnumeroni ja hän soitti parikertaa,lopulta kutsuin kahvilla,oli pääsiäisaikoja,hän toi hienon kukkapuketin.Hän kertoi olevansa leski ja 12-vuotiaan tyttären isä ja olevansa alunperin kotoisin eräästä naapurikaupungista.
      Ei tapahtunut vielä sen kummempaa mutta olin tosi kiinnostunut,hän ooli myös erittäin komea pitkä mies!
      Sattumalta tuli puheeksi naapurin rouvan kanssa koska hänen miehensä on juuri tuosta naapurikaupungista,kysyin tuntisiko ehkä tätä miestä ja rouva lupasi kysyä mieheltään.
      Samana iltana hän soitti ja pyysi kylään,minut istutettiin sohvaan ja annettiin lasi viskiä,sen jälkeen kertoivat kuka tämä mies oli!Hän oli mustasukkaisuuksissaan tappanut vaimosna eli oli siis tosiaankin leski!
      Vaimo oli ilmoittanut tavanneensa uude ja haluavansa erota,mies oli kylmästi hakenut keittiöstä leipäveitsen ja lyönyt vaimoaan 54 kertaa!Yämän jälkeen pukenut tuolloin 1-vuotiaan tyttären ja soittanut poliisille,joutui hoitoon ja pääsi kuuden vuoden jälkeen vapaaksia ja sai tyttären itselleen!MIKÄ ONNI etten aloitanut mitään vakavaa suhdetta hänen kanssaan!
      Hän soitteli sitten parikin kertaa mutta syytin kiireitä,kerran näin hänen seisovan kadun toisella puolella asuntoani vastapäätä,sen jälkeen ei ole kuulunut,HUHHUH!

      • Kaikkea sitä tapahtuu

        Kiitä onneasi ettet alkanut suhteeseen hänen kanssaan!


    • Pirre*

      onko mitään hyvää syytä pettää puolisoaan?

      • viljamaria

        tila on usein syynä, ainakin pikkujouluijen jälkeisillä jatkoilla ja vastaavissa tilanteissa.

        Luulen että pettämään halukas ei usein ymmärrä itsekään, miksi pettää.

        Eräs 'tapauskoton' henkilö kertoi kerran minulle
        että ensimmäisen kerran petettyään hänen oli vaikea katsoa puolisoaan silmiin.
        Toisen kerran jälkeen jo helpompi ja sen jälkeen kuulemma mentiinkin ja lujaa.

        Kaksoiselämä on henkisesti rakasta ja vain harva pystyy siihen - eli olemalla suhteessa toisen naisen/miehen kanssa, samalla eläen avioliitossa, missä kaikki näyttäisi olevan kunnossa.
        Tuntuu surulliselta ajatellessa ihmistä, joka paaduttaa itsensä, eikä tunne enää omantunnon ääntä.
        Olen joskus ajatellut uskotonta miestä, joilla on tytär.
        Haluaisiko hän tyttärelleen vaimonsa vai rakastajattarensa osan.


      • Yks Vaa
        viljamaria kirjoitti:

        tila on usein syynä, ainakin pikkujouluijen jälkeisillä jatkoilla ja vastaavissa tilanteissa.

        Luulen että pettämään halukas ei usein ymmärrä itsekään, miksi pettää.

        Eräs 'tapauskoton' henkilö kertoi kerran minulle
        että ensimmäisen kerran petettyään hänen oli vaikea katsoa puolisoaan silmiin.
        Toisen kerran jälkeen jo helpompi ja sen jälkeen kuulemma mentiinkin ja lujaa.

        Kaksoiselämä on henkisesti rakasta ja vain harva pystyy siihen - eli olemalla suhteessa toisen naisen/miehen kanssa, samalla eläen avioliitossa, missä kaikki näyttäisi olevan kunnossa.
        Tuntuu surulliselta ajatellessa ihmistä, joka paaduttaa itsensä, eikä tunne enää omantunnon ääntä.
        Olen joskus ajatellut uskotonta miestä, joilla on tytär.
        Haluaisiko hän tyttärelleen vaimonsa vai rakastajattarensa osan.

        Täällä on rajattu näkökulma moraaliseen yksinomaan ja ilman sen kummempia vaatimuksi tai määrittelyjä. Ihmiset pitävät näköjään sitä ainoana mahdollisena.
        Me olemme kuitenkin jotain, jolla on laajempikin ja todempi merkitys. Moraalihan on pelkästään _ihmisen_ keksimää, mutta _elämä_ on suurempaa. Jos laajennetaan näkökulmaa apposen ammolleen: Miten elävän kuuluu elää. Minkä tahansa elävän.

        Keksiä sääntöjä, jos kykenee, kokeakseen olonsa turvallisemmaksiko. Vaatia niiden noudattamista muilta elämän yksiköiltä. Sallia itselleen kuitenkin poikkeuksia saadakseen elämän jatkumaan edustamallaan jatkumohaaralla hieman menestyksekkäämminkö.

        Äääh - sitä minä vaan jotta tuon moraalin kanssa voi käännellä ja väännellä, ei siitä valmista tule.

        YV


    • olet väärässä!!!!

      Kukaan ihminen ei ole vastuussa toisen ihmisen tuntemuksista ja tunteista. Joten olet ymmärtänyt täysin väärin, kuinka ihmismieli todellisuudessa toimii.

      Itse olet vastuussa vain itsestäsi, joten esim. pettäjällä on syytä itse katsella sinne peiliin.
      Kukaan ei sitä voi hänen puolestansa tehdä vaikka niin ehdotitkin ja luulitkin.

      • plunger

        Olen samaa mieltä kanssasi!

        Kuitenkin, vaikka kukaan ei ole toisen ihmisen tunteista vastuussa, parisuhteessa kummankin täytyy olla toisen tunteista vakavasti kiinnostunut ja tehdä työtä suhteen hyväksi. Huonoista tuntemuksista ei olla vastuussa, mutta että yhteispelin toimii, siitä on molemmilla vastuuna ymmärrettävä velvoite.


    • Lila

      kun se toinen nainen kertoo miehelle valeita vaimosta? Vaimo on muka tunkeutunut hänen kotiinsa ym. ja painostaa miehen eroamaan? Antaa ymmärtää että vaimo on varsinainen monsteri ja mies uskoo. Horo jakelee lahjoja kuten vaatteita ym. joita miesressukka laittaa päälleen kun haluaa olla kohtelias tälle takiaisnaiselle ja tulee kotiin uskotellen että on itse ostanut ne. Tämän naispaholaisen tarkoitushan on tietysti vain saada itsensä vaimon tietoon ja näin tehdä särö avioliittoon ja siitä se sitten lähteekin etenemään junan lailla....
      Olen lukenut tämän horon kirjoittamia kirjeitä kotonani joissa h. on suunnitellut miestäni aviomiehekseen ym. Ei ihme että mieheni käyttäytyi ihan psykoottisesti. Nyt vasta ymmärrän ex-miestäni kun olen nähnyt nuo kirjeet joissa h. painosti eroamaan!
      Onneksi exäni älysi heittää helvettiin mokoman läven tyrkyttäjän!
      Kenenkähän aviomiestä tämä h-perä nyt mahtaa vokotella.... Säälittävää! Onhan niitä naisia jotka voivat laittaa vaikka tyrmäystippoja miehen juomaan ja väittää että heillä on muka seksisuhde ja siitä se painajainen alkaa...

      • viljamaria

        olikin omaan kokemukseesi perustuva ja siksi katkeruuden ja vihan sävyttämä, niin minäkin uskon, että näitä "horoja" on, jotka pyrkivät rikkomaan avioliittoja ja kun heikkohahtoinen, imarreltu mies on saatu koukkuun ei hän enää kiinnostakaan, vaan "horo" jatkaa saalistamistaan tähtäimessään uusi uhri.
        Kuitenkin uhrilla (miehellä) on viimekäden vastuu itsellään.
        Ei ketään väkisin viedä ja jos mies on vietävissä, niin jokuhan sellaisen lampaan joskus pystyisi vokottelemaan.
        En paljon kyseisen tyypin perään haikailisi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      92
      5278
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      56
      4111
    3. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      25
      2219
    4. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      2048
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1805
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1454
    7. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      28
      1270
    8. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      20
      1056
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      21
      1000
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      991
    Aihe