Vapaa-ajattelijain tavoitteet ja strategia 2020-23 -esitys

Sääntöjä ei ole muutettu, joten toiminnan pitäisi edelleen olla poliittisesti sitoutumatonta. Vasemmistoliittolainen pääsihteeri ajaa sääntömuutosta, jossa oltaisiin ”puoluepoliittisesti” sitoutumattomia. Tämä avaa ovet vahvemmalle puoluepoliittiselle yhteistyölle, koska poliittisesti on vaikea olla sitoutunut ilman syvää yhteistyötä poliittista järjestelmää säätelevien puolueiden (= yksi puolue) kanssa. Tulemme siis näkemään vahvan puoluepolitisoitumisen jatkumisen selittelelyin, että liitto haluaa olla vain poliittinen. Täyttä roskaa taas ja kandidaatin aivopieru. PAT ei tällaiseen sorru. Siellä asioihin perehdytäänkin dosenttitasolta - siinä selkeästi vahvemmin tiedepohjainen yhdistys. Huuhaaliitosta kannattaa erota!

Ilmaisu on kehittynyt sulavammaksi ja "myönteisemmäksi". Positiivisen kautta.

Arvot ovat minusta aika lailla kohdallaan. Vai kuinka?

Liiton yhteiskuntapoliittiset ja kulttuuriset tavoitteet ovat ihmisoikeusperustaisia. Liitto noudattaa omassa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden yleisinhimillisiä arvoja, kuten ihmisyyteen kuuluvat yksilön ja ajatuksen vapaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, sananvapaus sekä vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä.

Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioitus liiton omassa toiminnassa ovat keskeisiä arvoja. Vapaa-ajattelijayhdistykset yhdistävät yhteisesti sovittujen ja sovittavien tavoitteiden puolesta monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia perusteita ja painotuksia niin Vapaa-ajattelijain toimintaan kuin yhteiskuntapolitiikkaan. Sananvapaus kuuluu myös eri tavalla ajatteleville ihmisille.

Kaikilla vapaa-ajattelijoilla on yhdistyksessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa toimintaan.

Miten tavoitteet käytäntöön? Löytyvätkö strategiasta avaimet?

Tämä on uskonnon ja kirkon aseman kritiikkiä! Piiloon.

Yliakriivinen antivapari on saanut jauhot suuhun. Voi sitä raivoa.

Tällä foorumilla on esilllä ketju, jossa on linkki vuoden 2017.2020 tavoitteisiin ja strategiaan. Kiinnostuneilla on mahdollisuus verrata, miten va-liiton ohjelmallinen työ on edennyt.

Pitää olla visioita. Tämä sopii: Visio
Vapaa-ajattelijain tavoittelema Suomi on sekulaari valtio ja yhteiskunta, jossa
valtio ja kunnat ovat uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomia ja samalla sitoutuneita YK:n julistuksen määrittelemiin ihmisoikeuksiin,
kasvatus ja koulutus nojautuvat tieteeseen, rationaalisuuteen, kestävään kehitykseen ja sekulaareihin humanistisiin arvoihin,
erityisesti lasten ja nuorten oikeuksia ja oman identiteetin rakentamista kunnioitetaan,
kansalaistoiminnan ja -järjestöjen rooli on tärkeä vapaassa, vuorovaikutteisessa demokraattisessa yhteiskuntakehityksessä,
Vapaa-ajattelijain ja muiden sekulaarijärjestöjen toiminnalla on merkittävä rooli sekulaarin kulttuuriin palvelurakenteiden edistäjänä ja tuottajana.
Suomi toimii valtiona kansainvälisesti ihmisoikeuksien puolesta, myös uskonnottomiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi.

Toiminta-ajatus kohdallaan: Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö, joka perustaa toimintansa tiedepohjaiseen ja rationaaliseen ajatteluun sekä humanistisiin arvoihin. Liitto ja sen yhdistykset toimivat Suomessa kokoavasti ja vuorovaikutteisesti osana kansainvälistä sekulaaria humanistista liikettä. Toiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta.

Liitto edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, yhdenvertaista, syrjimätöntä kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta sekä julkisen vallan katsomuksellista neutraaliutta.
Liitto edistää sekulaaria yhteiskuntaa sekä sekulaaria tapakulttuuria ja siviiliseremoniapalveluja.
Liitto edistää tiedepohjaista todellisuuskäsitystä, rationaalista ja kriittistä ajattelua sekä sekulaaria humanistista etiikkaa ja elämänkatsomusta.

Otsikkona on kuitenkin tavoitteet ja strategia. Missä ne tavoitteet ovat?

Vielä ehdit kommentoida strategiset perustavoitteita: Kirkko ja valtio erotetaan

Evankelis-luterilaisen ja Ortodoksisen kirkon julkisoikeudellisen erityisasema puretaan; kirkkolain ja Perustuslain 76 §:n erityisratkaisut lopetetaan. Kirkot päättävät omista säännöistään muiden yhteisöjen tapaan. Kirkollisverojärjestelmä ja kirkon monopoliasema hautaustoimessa lopetetaan. Uskontoa tai sen puuttumista koskeva merkintä väestörekisterissä lopetetaan. Asetetaan kirkko ja valtio -komitea valmistelemaan kirkon ja valtion erottamista.

Valtio ja kunta kunnioittavat julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta, ihmisten yhdenvertaista kohtelua uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Mitään uskonnollista tai katsomuksellista yhteisöä ei syrjitä eikä suosita.

Julkinen valta varmistaa ihmisten ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapauden. Ihmisillä on oikeus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa, oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan, oikeus tuoda tai olla tuomatta julki uskontoaan tai katsomustaan. Ihmisillä on oikeus pitää katsomuksensa yksityisasianaan, ja katsomusten yksityisyys on julkisen vallan lähtökohta.

Usein tuntuu, että monilla kommentoijilla ei ole ollenkaan perusasiat tiedossa. Tämä eistys lukemalla voisi moni asia liiton tavoitteista hieman selkiintyä.

Tässä tavoitteet kertovat vapauden todellisen kannan rehellisesti.

Tämä on etusivun uutinen, kun sen hyväksymiskäsittelyyn on aikaa enää runsas viikko.

Kyllä tuo peruskallio kaikessa yksinkertaisuudessaan kestää rakentaa parhaiten.

Tämän käsittelyn yhteydessä on myös mahdollista käydä "periaatekeskustelua" liiton kansanvälisen toiminnan klehittämisestä.

Tämä hyvä: Terveydenhoidossa, erityisesti kunnan ja kuntayhtymien sairaaloissa pitää turvata psykososiaalisen tuen ammattilaisten palvelujen riittävyys. Tarvitaan psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä. Myös sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn ja vakanssien mitoitus tulee nostaa sellaiseksi, että hoitajilla on aikaa työnsä eettiseen toteuttamiseen ja potilaiden sekä heidän omaistensa kohtaamiseen. Lisäksi kuntien tulee organisoida vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa erityisesti yksinäisten kroonikoiden ja saattohoitoon siirtyvien tueksi. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää myös kuntien johdolla tapahtuvassa kriisityössä.

Myös suljetuissa ympäristöissä, kuten puolustusvoimissa ja vankiloissa tulee turvata psykososiaalinen ja sekulaari henkinen tuki. Nojautumisesta sotilas- ja vankilapappeihin on aika luopua. Lääketieteellisen ja psykologisen avun lisäksi puolustusvoimiin tulee alkaa pestata sekulaareja henkisen tuen ammattilaisia.

Hyvä, hyvä, ja tässä kohtaa on hyvä toivottaa hyvää viikonvaihdetta va-liiton paperien kanssa.

Tiedoksi kaiken varalta, jos jotakuta kiinnostaisi: vuoden 2019 toimintakertomus. Se käsitellään tilinpäätöksen kanssa Vapaa-ajattelijain liiton liittokokouksessa 26.-27.9. Jyväskylässä. Liittokokouksessa käsitellään myös kolmivuotiskertomus liittokokouskaudelta 2017-2020.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/08/19/vapaa-ajattelijain-liiton-toimintakertomus-2019

Diggaan että Humanistisen etiikan asema vahvistuu

Suuri enemmistö ihmisistä ymmärtää, että käsitys uskonnosta moraalin lähteenä ja perustana on virheellinen. Ihmisoikeussopimukset, perusoikeudet sekä demokraattisesti säädettyihin lakeihin perustuva yhteiskunta ovat sekulaarin ajattelun ja kulttuurin tulosta. Vanhoihin uskontosidonnaisiin dogmeihin perustuva käyttäytymisen kontrolli, joka on aiheuttanut ihmisille merkittävää haittaa ja hyvinvointivajetta, jää yhä merkityksettömämmäksi. Seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvät uskonnollisperusteiset kiellot, kuten raskauden ehkäisyn ja ehkäisyvalistuksen kielto, katsotaan maailmanlaajuisesti haitalliseksi.

Toiminta Kansainvälisessä humanistiliitossa (HI) ja Euroopan humanistifederaatiossa (EHF) sekä yhteistyö pohjoismaisten järjestöjen kesken nostavat vaikutusvaltaisesti esiin tarpeen kehittää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta maailmalla. Humanismin ja sekularismin puolustaminen ja edistäminen maailmassa edellyttää yhä määrätietoista toimintaa.

Tärkeää, sillä tällä linjalla mennään kolme vuotta.

Vapaa-ajattelijain vaikuttamistyö nojaa perus- ja ihmisoikeuksiin ja edistää niiden toteutumista täysimääräisesti. Toimimme muiden ihmisoikeusjärjestöjen rinnalla ja yhteistyössä niiden kanssa. Liitto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja ennakoivasti ja pyydettäessä; yhdistykset ottavat kantaa kunnissa ja alueellisesti ennakoivasti ja pyydettäessä.

Vapaa-ajattelijat kehittävät jatkuvasti omaa asiantuntijuuttaan pyrkien aloitteelliseen ja monipuoliseen vaikuttamiseen. Tarvittaessa reagoidaan nopeasti. Liiton edustajat kehittävät suoraa vuorovaikutusta julkisen hallinnon ja poliittisten päättäjien kanssa. Tuemme tavoitteidemme mukaisia kansalaisaloitteita.

Vapaa-ajattelijain liitto on sääntöjensä mukaan uskonnottomien edunvalvonta-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö. Emme aja etuoikeuksia, vaan yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua myös uskonnottomille. Uskonnollisille yhdyskunnille ei kuulu etuoikeuksia uskonnollisesti sitoutumattomiin kansalaisjärjestöihin nähden.

Erityisen huomion kohteena ovat lapset ja nuoret. Päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuviin yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden loukkauksiin puututaan, kun velvoittavaksi säädettyä uskonnollista ja katsomuksellista sitouttamattomuutta ei noudateta.

Liitto ja yhdistykset antavat ilmi tulevissa syrjintätapauksissa neuvonta- ja oikeusturva-apua. Tällä ja ennakoivalla neuvonnalla edistetään muun muassa lasten ja nuorten sekä ikäihmisten oikeuksien toteutumista. Neuvontaa suunnataan perheille, yksityishenkilöille ja myös viranomaisille.

Puutumme syrjiviin käytäntöihin yleisemmin. Teemme tarvittaessa kanteluja ja valituksia, ja voimme viedä asioita myös kansainvälisiin tuomioistuimiin ja muihin ihmisoikeustoimielimiin. Oikeusturva- ja neuvontatukea tarjoaa myös kantelupukki.fi -palvelu, jossa ovat mukana Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijat.

Vapaa-ajattelijain vastustajien kiusaksi ja vapaa-ajattelijain virkistykseksi nostetaan tätä perusasiakirjaa esille.

Tuemme sekulaarin tapakulttuurin laajentumista sekä tuotamme siviiliseremoniapalveluja itse ja yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Olemme mukana osaomistajana Pro-Seremonioiden toiminnassa ja pyrimme laajentamaan sen toimintaa. Liitto myöntää jäsenyhdistysten jäsenille tai heidän omaisilleen hakemuksesta avustusta siviiliseremoniapalvelujen kustannuksiin. Myös monet yhdistykset ja niiden aktiivit toteuttavat uskonnotonta puhujapalvelua sekä hautajaisiin että iloisiin perhejuhliin.

Useiden vapaa-ajattelijain yhdistysten ylläpitämillä hautausmailla on alueen uskonnottomien ihmisten kannalta tärkeä merkitys syrjimättömien hautausmaapalvelujen turvaamisessa. Hautausmaiden ylläpidossa vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien vapaaehtoistoiminnalla on arvokas ja merkittävä rooli.

Tuemme jäsenenä Prometheus-leirin Tuki ry:n toimintaa protu-leirien järjestämisessä.

Vapaa-ajattelijain tavoitteiden edistämisessä ja toteuttamisessa tarvitaan monimuotoista yhteistyötä. Siihen kuuluvat yhtäältä viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutus säädösvalmistelijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa. Lisäämme yhteistyötä poliittisten puolueiden, eduskuntaryhmien ja kansanedustajien kanssa samoin kuin kunnallisten ja maakunnallisten virkamiesten ja poliittisten päättäjien kanssa. Samalla teemme yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan tasolla toisten sekulaarijärjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Syrjinnän poistamiseksi tarvitaan yhdenvertaisuuslaissa mainituista kielletyistä syrjintäperusteista kärsivien väestöryhmien keskinäistä solidaarisuutta ja toisilta oppimista.

Vapaa-ajattelijoita ei ole perustettu näkymättömän vastustamiseen.

Viikonlopun teeman tärkein dokumentti. Tulevaisuuteen.

Jäsenhankinta: Uudet jäsenet tuovat yhdistysten ja liiton toimintaan uutta intoa ja voimaa. Myös Vapaa-ajattelijain yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja painoarvon kannalta on tarpeen lisätä henkilöjäsenten määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pidämme asiaa esillä viestinnässä. Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa kiinnitämme huomiota jäsenyyskysymyksen rohkeaan ja kohteliaaseen esille ottoon.

Liittokokous käsittelee tätä asiakirjaa tänään ja mahdollisesti vielä huomennakin. Keskustelusta päätöksiin. Ja toimintaan.

Hyväksyttiin pienin muutoksin hyvän keskustelun jälkeen.

Hyväeytä hyväksyttiin, ja hyvä että viilattiin.

Tässä alaluku otsikkoa ja tekstiä hieman muuttaen:
4.2 Uskonto oppiaineena poistuu ja kouluissa uskontoon sitouttaminen lopetetaan

Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja II asteella kunnioitetaan nykyisiä lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Uskonnonharjoituksen liittäminen toiminnan osaksi ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Päiväkodin ja koulun vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei sisällytetä jumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksia eikä uskonnollisia toimituksia.

Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.

Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijat pyrkivät uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Tällä vapautetaan katsomusainevalinta riippumattomaksi siitä, kuuluuko oppilas uskontokuntaan vai ei. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.

Luku 4.3 jaettiin kahteen lukuun:
4.3 Sekulaari tapakulttuuri laajenee ja monimuotoistuu
Maallinen, sekulaari kulttuuri kehittyy ihmiselämän käännekohdissa ja vuodenkierron juhlapäivinä. Palveluja siviiliseremonioihin, nimiäis-, hää- ja hautajaistilaisuuksiin tuotetaan ja kehitetään sekulaarijärjestöjen yhteistoimin ja vapaa-ajattelijain omana toimintana.
Avioliittoon vihkiminen muutetaan yhdenvertaiseksi. Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeutta jatketaan, vihkimisoikeus tulee myöntää myös siviilivihkimisestä kiinnostuneille sekulaaria kulttuuria edistäville järjestöille. Viranomaisen tulee turvata virkapaikan ja -ajan ulkopuolisten vihkimispalvelujen riittävyys.
Vuodenaikajuhlat ja niihin liittyvät vapaat työstä ja opiskelusta ovat virallisesti maallisia, vailla uskonnollista statusta. Monimuotoisessa yhteiskunnassa jokainen viettää niitä haluamallaan tavalla.

4.4 Hautaustoimi siirtyy julkiseksi palveluksi
Hautaustoimessa evankelis-luterilaisen kirkon monopolistinen, uskonnottomien syrjinnän mahdollistava erityisasema tulee lopettaa. Hautaustoimilaki tulee uudistaa yhdenvertaisuuden pohjalta ja siirtää kirkollisasioista sosiaali- ja terveystoimen piiriin. Krematorioiden ja tunnustuksettomien seremoniatilojen perustaminen ja ylläpito tulee sisältyä julkisen vallan toimintaan. Vapaa-ajattelijat edistävät hautauskulttuurin uudistumista, tuhkauksen yleistymistä ja uurnahautauksien sekä tuhkan sijoittamisen ja sirottelun monipuolistumista. Julkinen valta alkaa avustaa Vapaa-ajattelijayhdistysten hautausmaatoimintaa.

Luvun 4.6 otsikko viilattiin seuraavaan muotoon: Tieteellisen maailmankuvan asemaa vahvistetaan

Jyväskylän liittokokous hyväksyi ohjelman, joka kertoo mitä Vapaa-ajattelijain liitto lähivuosina tavoittelee ja millaisia toimintatapoja käytetään. Kolmessa ensimmäisessä luvussa kerrotaan liiton tarkoitus, tavoitekuva ja arvot. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/09/28/tavoitteet-ja-strategia-2020-2023/

Kannatuksen voi osoittaa parhaiten liittymällä jäseneksi.

Tämän ei pidä antaa hautautua jonnekin. Avoimeen käyttöön. Julkiseen keskusteluun.