Mitä on uhrattu?

Ihmisiä on uhrattu Raamatussa paljon. Samaa alkukantaisuutta siis kuin monissa muissakin uskonnoissa.

Jeesus ei ollut ihmisuhri, vaan kyseessä oli roomalaisten päätös hiljentää heidän haitalliseksi kokemansa henkilö. Jeesuksesta tehtiin esimerkki, jotta kaikki näkisi, miten käy jos vastustaa Rooman valtaa. Juuri siksi Jeesusta kävelytettiin ja nöyryytettiin ihmisten joukossa. Paitsi että tuolloin ei elänyt henkilöä nimeltä "Jeesus". Jeesus on todnäk suomen kielinen versio Jesuksesta, joka esiintyi ensimmäisen kerran missään vasta 1600-luvulla. Jesus perustunee Yeshua nimiseen henkilöön, josta roomalaiset kirjoittelivat negatiivisia kirjoituksia. Mitään J-kirjaimella alkavia nimiä ei ollut olemassa "jeesuksen" aikoihin.

Jeesus ei todellakaan ollut tavanomainen ihmisuhri, siten, että Hänen murhaajansa olisivat täysin tietoisesti uhranneet Hänet Jumalalle. Juutalaisilla oli eläinuhrit. Toisaalta, juutalaisen papiston pahuus oli sitä luokkaa, että tietyssä mielessä voi myös puhua ihmisuhrista. Jakeet 49-52 todistavat tämän:

Joh. 11:46-54
46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
47 Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
48 Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."

49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään
50 ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu".
51 Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.

53 Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.
54 Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.

Mutta uhratessaan "ihmisen", he tietämättään / kuka tietoisestikin uhrasivat, tappoivat Jumalan, Hänen Poika-persoonansa, joka armossaan ihan Itse oli laskeutunut Taivaista heidän luokseen. He eivät arvanneet Hänen tulevaa ylösnousemustaan. He halusivat vain eroon Jumalasta.

Roomalaisille saatiin syöttää paljon pajunköyttä, että Pilatus lopulta, itsesuojelullisista syistä suotui Hänen teloitukseensa:

Joh. 19:11-13
11 Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sentähden on sen synti suurempi, joka jätti minut sinun käsiisi."
12 Tämän tähden Pilatus koetti päästää hänet irti. Mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä; jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan".
13 Kun Pilatus kuuli nämä sanat, antoi hän viedä Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Litostroton, hebreaksi Gabbata.

Jeesus (Jeshua) Itsekin sanoo suoraan (jae 11), että suurin syyllinen Hänen tuomioonsa ei ole Pilatus, vaan ylipappi Kaifas.

Pilatus sai pahan neuroosin tästä viimekädessä langettamastaan tuomiosta ja "pesi käsiään" elämänsä loppuun asti, joka ilm. päättyi hänen omasta toimestaan, laivamatkalla Roomaan.

Ovatko rikolliset uhreja, ne on tuomittuja.

Onhan siellä. VT:n mukaan Joosua sotajoukkoineen tappoi kaiken mikä liikkui pl. neitsyet, jotka otettiin omiksi eli mitä todennäköisimmin raiskattaviksi.

Tapetut Joosua julisti Herralle kuuluviksi uhreiksi ja tämän jälkeen Herra oli Joosuan kanssa. Ihmisuhrit ilmeisesti siis miellyttivät kun Herra ei vihastunut vaan kaveerasi.

Jeesus on Jumala ja siksi iankaikkinen sovitusuhri. Jumala ei koe asioita sidoksissa aikaan vaan ikuisesti. Jeesuksen kärsimys on tuomioksi kaikille ketkä eivät usko, koska he, välinpitämättömyydellään ja vihallaan, tuomitsevat syyttömän iankaikkiseen kärsimykseen. Niille ketkä uskovat, Jeesus on kärsinyt/kärsii kadotukseen verrattavan tuomion ja siksi me voimme olla Hänen kanssaan taivaassa.

Ei kuka tahansa ihminen olisi voinut meitä pelastaa, sen täytyi olla Jumala ihmisessä. Kadotukselle ei ole muuta sovitusta kuin Jeesuksen veri, joka on kuin iankaikkinen arpi, jonka Jumala on rakkaudessaan itseensä ottanut. Kadotus on tämän rakkauden vastustamisesta ansaittu tuomio.