Mistä ratkaisu perheväkivaltaan?
Cisman julkaiseman tutkimuksen mukaan 90% perheväkivallasta kohdistuu naisiin. Tätä ei liene syytä epäillä.
Kysymys kuuluukin mitä asialle voisi tehdä. Pikkasen provona heitän kehiin idean.
Oletetaan, että väkivalta miehellä johtuu juurikin miehisyydestä. Miehisyyshän määräytyy testosteroni määrän mukaan, ainakin näin olen ymmärtänyt.
Auttaisiko perheväkivaltaan syyllistyneitä miehiä jonkinlainen lääkitys, vaikka sitten pakkolääkitys. Jos väkivaltaiset taipumukset voitaisiin saada tällaisin menetelmin kuriin, niin sehän olisi kaikkien etu.
Liitotkin pysyisivät kasassa kun miehistä tulisi leppoisia, ei olisi pelkoa eron jälkeisistä väkivallan teoista jne.
Raiskaajillehan jo sinänsä kannatettavaa kemiallista sterilointia on ehdotettukin.
Cisman julkaiseman tutkimuksen mukaan 90% perheväkivallasta kohdistuu naisiin. Tätä ei liene syytä epäillä.
Kysymys kuuluukin mitä asialle voisi tehdä. Pikkasen provona heitän kehiin idean.
Oletetaan, että väkivalta miehellä johtuu juurikin miehisyydestä. Miehisyyshän määräytyy testosteroni määrän mukaan, ainakin näin olen ymmärtänyt.
Auttaisiko perheväkivaltaan syyllistyneitä miehiä jonkinlainen lääkitys, vaikka sitten pakkolääkitys. Jos väkivaltaiset taipumukset voitaisiin saada tällaisin menetelmin kuriin, niin sehän olisi kaikkien etu.
Liitotkin pysyisivät kasassa kun miehistä tulisi leppoisia, ei olisi pelkoa eron jälkeisistä väkivallan teoista jne.
Raiskaajillehan jo sinänsä kannatettavaa kemiallista sterilointia on ehdotettukin.
Vastaukset 88
Vanhimmat
Ideana tuo kuulostaa kyllä aivan hyvältä.
Perustetaan miesten yhdistys, joka ryhtyy toimiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Toimintamuodot olisivat julkilausumien antaminen, tutustumismatkat ulkomaille tutstumaan vastaviin järjestöihin. Suurimpiin kuntiin pitäisi palkata mies-väkivaltaa-vastaan projektiasiamies. Viestimme olisi: MIES, LOPETA VAIMOSI HAKKAAMINEN.
Kun myös miehet ryhtyisivät tähän toimintaan, loppuisi väkivalta nopeasti. Rahoitusta voisimme hakea kunnilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä.
Ruåtsissahan kuvaamasi kaltainen organisaatio onkin jo olemassa.
Sinänsä ja kerrankin vakavissani puhuen niin ei tuo ajatuksena huono ole. Ei sen kummempaa kuin muutkaan vapaaehtoiset rikollisuutta vastustavat organisaatiot.
Saisihan jutusta miehisempää kun uhattaisiin antaa vaimonsa hakkaajille pesäpallomaila terapiaa. ;)
Tärkeintä on, että asenteet muuttuvat, ja esmerkiksi miehet lopettavat rehvastelun kavereilleen, miten pistivät muijaa turpaan tai sairaalaan.
Oletko sinä joskus kuullut miehen kehuvan vaimonsa hakkaamisella? Minä en ole.
Asia on käsittääkseni hiukan tabu miestenkin keskinäisissä keskusteluissa. Ei kukaan mies kehu vaimonsa hakkaamisella. Tai jos kehuu, niin sitten on jotain pahasti vialla.
Jotain on todella pahasti vialla jos ne kaverit vielä ihailevat tällaista 'sankaria'.
Itselleni ainakin asia on tuntematon. Voisitko selittää millaisissa porukoissa vaimon hakkaamisella kehutaan?
Mitä te oikein höpisette. Kaikkien PUOLUEETTOMIEN tutkimusten ja tilastojen mukaan miehet ja naiset käyttävät fyysistä väkivaltaa yhtä paljon, naiset saattavat jopa olla useammin aloitteellisia. Alla aiemmin Cismalle postaamani linkki, jossa kooste 166 eri tutkimuksesta, otoksissa yhteensä yli 150000 henkilöä:
http://www.csulb.edu/~mfiebert/assault.htm
Koskien kaikkia pahoinpitelyjä, sisäministeriön poliisibarometri 2003, sivu 25: miehiä on pahoinpidelty enemmän kuin naisia (prosenttierot vaikuttavat pieniltä mutta huomioitava että ne ovat prosentteja koko väestöstä):
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/074F3578ADB69AFDC2256E4E004D02D9/$file/17-2004.pdf
Kannattaa lukea puolueettomia tutkimuksia ennemmin kuin naisasiahenkistä propagandaa, jossa tavoite on tehdä naisista enkeleitä ja miehistä piruja. Sekä miehet että naiset valitettavasti joskus käyttäytyvät parisuhteessa väkivaltaisesti, eikä se ole yksinomaan miesten synti. Tällainen kuva minulle on ainakin syntynyt monistakin eri lähteistä. Nainenhan voi nimenomaan sanojen loppuessa ilmaista tunteitaan litsarilla. Miehelle sama ei ole sallittua, jos hän yhtään välittää yleisestä asenneilmastosta.
Ja että miehet vielä kerskuisivat muijan hakkaamisella? Joku raja, kiitos. Kuka mies niin tekisi, en voi kuvitella. Ja eikös tuo pesäpallojengin perustamisehdotus nimenomaan osoittaisi että miehelle luontaisin ongelmien ratkaisutapa on väkivalta.
Siinä Cisman tutkimuksessa puhuttiin vain poliisiin tietoon tulleesta parisuhdeväkivallasta. Syy eroihin näiden lukujen ja minun mainitsemieni tutkimusten välillä on se, että naiset yleensä ottaen ilmoittavat parisuhdeväkivallasta poliisille paljon herkemmin kuin miehet, eritoten koska miehen tavallaan oletetaan yhteiskunnassamme kestävän naiselta pienet muksimiset valittamatta.
Seuraava on ihan spekulointia, mutta voihan lisäksi olla että koska naiset useammin lopettavat suhteen kuin miehet, niin ehkä osa näistä miesten tekemistä pahoinpitelyistä tapahtuu erotilanteissa (jätetty purkaa katkeruuttaan) jolloin naisilla ei myöskään ole enää mitään pidäkettä olla ilmoittamatta teoista.
Nuo on nuo naisten lippasut ja läppäsyt yleensä aika köykäsiä. Vähän niinkö lapselta turpiin ottais tai saunassa vihtoisi oikein kunnolla.
Sitähän ne voivat tietysti yleensä olla, mutta voihan toisaalta miehenkin tekemä väkivalta olla yhtä lievää, ja naisen väkivaltakin voi tehdä kipeää. Yhtä voimakasta läpsäisyä poskelle pidetään pahempana jos sen tekee mies kuin jos sen tekee nainen. Onhan tietty miehellä isompana ja vahvempana useimmiten kyky satuttaa naista halutessaan pahemminkin, mikä sitten tekee siitä litsaristakin arveluttavamman teon.
Kukaan ei edes usko sinua.
...olisi ehkäpä eksaktimpaa todeta, että feministit eivät usko puolueettomia (ja erittäin kattavia - triangulaation suhteenkin) väkivaltatutkimuksia.
mieleniintoinen ilmiö on sitten se, että feministit ovat usein aika vastahakoisen oloisia siinä suhteessa, että siirtyisivät tuomiopäivän pasuuna -asenteesta syiden tutkimiseen.
Kun katsoo noita cismankin siteeraamia tilastoja etenkin, keneltä henki lähtee, kun tappelus perheessä tulee, niin niiden pohjalta juuri ennalta ehkäisevät toimenpiteet säästäisivät erityisesti naishenkiä.
Useinhan etenkin pitkäaikaisen perheväkivallan takana on molemminpuolista läheisriippuvuutta jne. Sitten on tietysti tietty prosentti psykopaatteja, joiden suhteen hommaan ei auta kuin ne lähestymiskiellot jne.
Väkivaltatutkimukset useista maista todella osoittavat, että väkivaltaisuus (ts. taipumus aloittaa väkivallan käyttö parisuhteessa toista osapuolta kohtaan) näyttäisi olevan yhtä yleistä - itse asiassa naisilla hieman yleisempää kuin miehillä. Seuraukset ovat sitten naisille selkeästi kohtalokkaammat.
Korostan edelleen, että suomessa asiaa ei ole tutkittu. Ruotsissa viimeaikainen tutkimus toi esille samansuuntaiset tulokset, kuin esim. pohjois-Amerikassa on todettu.
Poliisin tietoon tulleen väkivallan osalta sitten suhdeluku on sama kuin Pohjois-Amerikoissa... ts. naiset ilmoittavat nämä tapaukset huomattavasti miehiä useammin. (Miehet usein vähättelevät asiaa... eräs ryhmä miehistä ei myöskään ilmoita poliisille, koska esim. parisuhteessa voi olla eron tullessa ajankohtaiseksi naisella helpompaa viedä lapset jne... näitä esimerkkejä on).
Mutta - joka tapauksessa tiedämme, että naisille perheväkivallan seuraukset ovat kohtalokkaat. Ja olipa suomessa sitten väkivaltaisuus sukupuolten välillä millaista tahansa, on sen syistä ja siihen johtavista käyttäytymismalleista hyvä saada enemmän tietoa.
Ensiaskeleena olisi hyvä laajentaa usko-toivo-hakkaus -tutkimus koskemaan naisten kokeman väkivallan lisäksi miesten ja lasten kokemaa.
Tottakai syitä saa tutkia, en minä ole feministinä sellaista kieltänyt(sinä vaan aina syytät kaikesta feministejä tosta vaan). Syy ei todellakaan vaan ole naisessa, vaikka sitä niin kovasti haluaisit tai saatika naisen väkivaltaisessa käyttäytymisessä.
Miehet tappavat naisen yleensä mustasukkaisuussyistä ja nainen, silloin harvoin kun sen tekee, tappaa väkivaltaisen miehen. Mitähän tuo tieto mahtaakaan kertoa?
.. niin sinä tulet heti sitä pilaamaan. Miksi SINÄ et suurena piilottelusovinistina anna miettiä tätä kysymystä?
Mielestäni on aika härskiä, että naisten tekemiä henkirikoksiakin pyritään kategorisesti puolustelemaan maalailemalla niitä lähestulkoon itsepuolustukseksi, taustoja tuntematta.
Alla myös aiemmin kirjoittamiani kommentteja tähän.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000007627786
Mielestäni henkirikokset ovat marginaalisen porukan tekemiä pahoja ja sairaita tekoja, usein alkoholillakin osuutta asiaan, ja niitä ei siksi välttämättä kannata nostaa ainoaksi keskeisimmäksi asiaksi perheväkivallasta keskusteltaessa.
Suuri vääristelevä feministi- eli naisvihaaja!
On lieventävä asianhaara, jos nainen tappaa itsepuolustukseksi, niinkuin yleensäkin tällaista pidetään lieventävänä (eikö se naisen ollessa kyseessä saisi olla sitä)
Tottakai henkirikokset ovat henkirikoksia.
Mutta sinun mielestäsi pitäisi enemmän pohtia pienemmän ryhmän tekemiä, kuin selvästi suuremman ryhmän.Miksi?
Ei nyt millään pahalla, mutta kävin tutun poliisisedän kanssa taannoin kiinnostavan keskustelun ja hänesta kyllä asia on niin, että kyllä ne miehet sitä nyrkkiä kännipäissään heiluttelevat.
Itse en muistaakseni olekaan tutkimuksiin sinänsä ottanut kantaa, koska minulla on henkilökohtaisesti ollut sellainen käsitys, että mies on se väkivaltaisempi osapuoli.
Oikeastaan ei ole kamalasti väliä, sillä kuinka paljon naiset sitä väkivaltaa käyttävät.
Yritetäänkö tässä ketjussa mietiskellä keinoja jolla saataisiin jääkiekkomöllit jättämään vaimonsa hakkaamatta.
Se jos nainenkin on väkivaltainen ei vähennä yhtään naisten kokemaa väkivaltaa. Tappelussa tietysti väkivaltaa saavat osakseen molemmat osapuolet.
Perheväkivallan syitä en lähde arpomaan. Siihen kysymykseen saa joku muu vastata.
Ja kyllä, tämä on ensimmäinen vakavalla mielellä avaamani ketju pitkään aikaan. :)
Tietenkin itsepuolustus on lieventävä asianhaara. Mutta tämän asian kanssa sillä on vähän tekemistä syystä että: kyse ei ollut itsepuolustuksesta.
Nainen tappaa,silloin harvoin kun hän edes tekee niin, hänelle väkivaltaisen miehen, niin kyllä se mielestäni on itsepuolustusta. Mitä sinusta itsensäpuolustaminen on.
Saat omaa lääkettäsi.
No, jos mies tappaa, silloin erittäin harvoin kun hän edes tekee niin (vain mitätön murto-osa kaikista miehistä on surmaajia), ja nainen on sitä ennen ja siihen johtavissa tapahtumissa ollut hänelle väkivaltainen, niin onko sekin samalla tavalla itsepuolustusta?
...esim. nainen varmasti kokee myös enemmän pelkoa aiheesta.
Pointsi on siinä, että feministit siteeratessaan yhtä lailla esim. noita usalaisia väkivaltatutkimuksia ja käyttäessään suomessa myös esim. uskotoivohakkaus-tutkimuksessa samoja kriteereitä sekoittelevat nuo puurot ja vellit keskenään... väkivallan määrittelystä tehdään niin lievä, että kysymällä "oikein" saadaan numerot isoiksi.
Esim. cisman tuolla alempana siteeraama juttu sitten totesikin, että esim. vammoihin johtanut väkivalta (jota voisi olettaa tapahtuvan, jos vaikka mies naista kohtaan tosissaan nyrkkiä heiluttaa) on laskusuunnassa... mikä ei tarkoita, etteikö sitä pitäisi kytkeä kokonaan pois.
Mikäli naisen väkivaltaisuus demystifioidaan, uskon, että OSA (vaikka 10%:iakin olisi jo arvokas asia, tai edes yksi kappale) siitä väkivallasta, joka tapahtuu tilanteissa, joissa kyseessä on ns. interaktiivinen kierre... johon molemmat ovat väkivaltaisella toiminnallaan vaikuttamassa saadaan sitten ennalta ehkäistyä - se olisi jo arvokasta.
Paras keino jääkiekkomöllien ja heidän vaimojensa suhteen tietty olisi se, että välttelisi parisuhteita niitten möllien kanssa...
Tilastojahan rumentavat esim. tapaukset, jonka kanssa rouvani kertoi taannoin Suomessa jutelleensa eräässä kahvilassa ("tapaus" oli aloittanut jutun hänelle kysellen, miksi miehet ovat niin pahoja...).
Ko. tapaus asui turvakodissa. Hänellä oli kolme alle 4-vuotiasta lasta, kaikilla (keskustelussa kävi ilmi) eri isä... ja nyt sitten oli viimeisintä äijää paossa lasten kanssa. Rouvani ei hennonut kysyä, että miksi niiden "sikojen" kanssa pitää ensimmäisenä tehdä tenavia jne. niin nopealla aikataululla...
Myös esim. tuo turvakotialan veteraani Erin Pizzey on huomannut, että OSA (ei siis kaikki) turvakoteja paljon käyttävistä naisista palaa väkivaltaisen miehen luokse... jonkinlainen psykologinen läheisriippuvaisuus jyllää.
Tämmöiset pitäisi saada katkaistua alkuunsa. Mielestäni jos ihminen käyttää turvakotipalveluita sanotaanko vaikka kolmatta kertaa, voisi alkaa kuntakin tarjoamaan vakavasti apua siihen, että todettaisiin, miten ko. ihminen saa muutettua elämäntapojaan ja ihmissuhteitaan itsekin...
Se olisi kaikkien etu. Myös tuon ihmisen oma.
Muutoin olen sitä mieltä, että poliisille pitäisi saada (esim. sen sijaan, että maksamme vaikkapa eki liikaselle liksaa tai sitten eu:ssa pömpötteleville pöntiäisille) lisää resursseja. Se ajattelukuviohan on ihan pielessä, että naisen lapsineen pitää kotoaan turvakotiin... poliisin pitäisi hakea väkivallan tekijät pois ja naisen ja lapsen pitäisi voida vaihtaa lukot... eikä ottaa äijää enää sinne (mikäli esim. kyseessä on yhteinen koti, tai naisen oma).
Mutta periaatteessa siis samoilla linjoilla. Feministien käyttämät naurettavan korkeat perheväkivaltaprosenttiluvuthan johtuvat tuosta tutkimusmenetelmästä, jonka mukaan (kun sitä sovelletaan yhtä lailla naisiin) naiset ovat sitten miehiäkin "väkivaltaisempia"... Useat naisethan ovatkin näin päin todenneet menetelmän ontuvuuden - kuitenkin feministit käyttävät (myös amnesty tuossa kampanjassaan) naisten kokeman väkivallan osalta juuri tuommoisella menetelmällä saatuja lukuja...
Jees, ymmärrän pointtisi. Mutta otetaan nyt kuitenkin lähtökohdaksi se tosiasia, että naiset kärsivät perheväkivallasta enemmän.
Ihan tosiaan jo senkin takia, että saataisiin aikaan muutakin kuin eipäjoopas vääntöä. Sitä ollaan tehty täällä jo aika paljon.
Katsos Nari annetaan me miehet viisaampina hiukan periksi. :)
Vertasin naisten tappojen suhteessa miehen tappoihin, koska naiset tekevät tappoja todella vähän verrattuna miehiin(mitä sinä et halua hyväksyä).
Ja oli kyse siitä, että nainen tappaa(silloin tosi harvoin kun nainen niin tekee) väkivaltaisen miehen, kun taas miehen motivaatio usein on mm. mustasukkaisuus.
Samanlaisessa tilanteessa on itsepuolustusta miehenkin puolelta (mutta kun sellaista ei tapahdu)
...näin sanonut koko ajan? Johan poliisitilastot ja terve järkikin sen antavat ymmärtää...
Minähän olen kumonnut vain yleisiä huuhastelumyyttejä, esim. tyyliin "nainen ei provosoidu" jne.
Toisaalta sitten on hyvä muistuttaa feministien käyttämistä tilastoluvuista, että millaisilla menetelmillä ne on saatu. Muutoin voi jollain olla tosi vääristynyt kuvat todellisuudesta (esim. kun lukee noita prosenttilukuja).
Ts. tyyliin, että kaikilta miehiltä kysellään "milloin löit viimeksi vaimoasi".
Yleisesti voisin suositella esim. feministille, joka pitää miehen väkivaltaisuutta naista kohtaan "luontaisena" mallina tai sukupuoliroolina vaikkapa sitten sitä lesbosuhdetta... Siinä voittaisivat kaikki osapuolet :-)
(Kuten huomaat, osaan aidosti olla avaramielinen, kun kaikkien osapuolten etu tulee kyseeseen).
Ensinnäkään ei ole "tosi harvoin" ja "todella vähän" jos esimerkiksi vuonna 2002 naiset tekivät 21 prosenttia puolison surmista. Silloin 4 miestä ja 15 naista kuoli puolisonsa käden kautta:
http://www.stat.fi/tk/he/kuolemansyyt/kuolemansyyt_vakivalta.html
Se voi olla "harvoin" tai "vähän" mutta rajoitetaanpa sitä maalailua.
"Ja oli kyse siitä, että nainen tappaa(silloin tosi harvoin kun nainen niin tekee) väkivaltaisen miehen, kun taas miehen motivaatio usein on mm. mustasukkaisuus. Samanlaisessa tilanteessa on itsepuolustusta miehenkin puolelta (mutta kun sellaista ei tapahdu)"
Lähteet? Se yksi kirjoitus tällä palstallako on lähteesi vai löytyykö enemmänkin tietoa? Kun noin varmana väität, niin varmaan osaat myös kertoa miten tätä on tutkittu? Kerro ihmeessä, koska minua kiinnostaisi tietää että mistä nämä tiedot on saatu.
Siis mielestäsi esimerkiksi kuvitteellisessa tilanteessa, jossa nainen on toistuvasti antanut miehelle köniin miehen vaikkapa epäiltyä tätä uskottomuudesta, niin jos mies tappaa naisen, se onkin silloin itsepuolustusta? Nainenhan oli väkivaltainen, ja määritelmäsi mukaan se riittää tekemään taposta itsepuolustusta.
Sinulla on kummallinen tapa ummistaa silmät ja korvat naisten ja feministien negatiivisilta asiolta. Ehkäpä juuri tämä ominaisuus erottaa kiihkofeministin tavallisesta feministeistä?
Parisuhdeväkivallan (poliisin tietoon tulleista) uhrien osuudesta miesten osuus n. 10 %. Perheväkivallasta miesten osuus 20 %.
Perheväkivalta on yleensä miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa. Toiseksi yleisimpiä ovat miehen mieheen kohdistamat teot.
Parisuhdesurmista:
"Miesten teoissa korostuu mustasukkaisuus. Suuri osa surmista liittyy tilanteeseen, jossa nainen on jättänyt tai jättämässä miehen tai jossa mies epäilee naisella olevan muita seksuaalisuhteita. Naiset sen sijaan surmaavat usein tilanteessa, jossa puoliso on pitkään pahoinpidellyt ja pyrkinyt rajoittamaan heidän vapauttaan. Hyvin harvoin naiset surmaavat miehiä, joista ovat päässeet eroon. Vain yksi nainen tappoi entisen miehensä. Miehet surmattiin myös miltei poikkeuksetta tekijän ja uhrin yhteisessä asunnossa, kun taas naisten surmapaikat vaihtelivat paljon enemmän.
Puolisot ja muut miesystävät surmasivat 80 % kaikista lähisuhdeväkivaltaan kuolleista naisista. " (1995-2001)
Parisuhdesurmat ovat kolminkertaistuneet sadan vuoden periodilla.
Pidätkö muuten tilastokeskusta puolueellisena tutkikuslähteenä? Tilastokeskus on tehnyt tämän UTH-tutkimuksen.
Entäs oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemää turvallisuustutkimusta? Tämänkin tutkimuksen (kyselytutkimus) mukaan parisuhdeväkivallan uhreistä 90 % on naisia.
Tämä käy muuten yhteen poliisille ilmoitettujen tapausten kanssa, eli vaikka piilorikollisuutta on ja paljon nämä suhdeluvut ovat samoja.
Vain 10 % naisista ilmoitti vakavimman parisuhdeväkivallan poliisille. Väkivallan uhreista 12 % haki apua parisuhdeväkivaltaan. Väkivaltaisista miehistä 6 % haki apua väkivaltaisuuteensa.
http://www.om.fi/optula/uploads/paluf0gyx.pdf
http://www.rikoksentorjunta.fi/uploads/tdsgj5kto31cu8.PDF
Laitan tähän vielä liitteen väkivallan vähentämiseen liittyvistä asioista
http://www.om.fi/uploads/0cdl40hjoum8_1.pdf
Mielestäni se on lieventävä seikka, aivan sama kummin päin teot menevät.
Parisuhdesurmien uhreina naisia kuoli yli kuusi kertaa miehiä enemmän: 26 miestä ja 204 naista.
Jos vaimo antaa miehelle korvatillikan silloin tällöin, niin miehen on hyväksyttävämpää tappaa hänet?
Vuoden 2003 kyselyssä on kuitenkin lisäkysymys, joka vähentää piiloon jäämistä: "Miettikää seuraavaa kysymystä aivan rauhassa. Väkivallassa ja uhkailussa, josta äsken oli puhe, tekijä voi olla myös puoliso, perheenjäsen tai läheinen ystävä. Siis äsken kysyttyjen tapausten lisäksi onko joku jonka tunnette viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäytynyt väkivaltaisesti tai uhannut teitä väkivallalla?" Tämä kysymys tuotti naisten kohdalla lähes 50% lisää vamman aiheuttaneita "
Mutta jos vaimo hakkaa vuosien ajan miestä, niin silloin pidän tätä seikkaa lieventävänä - en siis kuitenkaan hyväksyttävämpänä, kaksi eri asiaa.
"Entäs oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tekemää turvallisuustutkimusta? Tämänkin tutkimuksen (kyselytutkimus) mukaan parisuhdeväkivallan uhreistä 90 % on naisia. "
Löytyykö se netistä?
tilastoja, hyvä että tulit mukaan.
Tuota sinun haluasi muuttaa asioita aivan kummallisiksi, mikähän siinä lienee takana?
Jos nainen ei käyttäydy miehen mielen mukaan, onko se laukaiseva tekijä joka oikeuttaa kajoamisen hänen perusoikeuteensaoikeuteensa, ruumiin ja hengen koskemattomuuteen.
Riitä on eri asia kuin väkivalta. Jokainen erottaa väkivaltaisen ihmisen riidanhaluisesta, koska riitatilanteessa ei kukaan tunne PELKOA.
Väkivaltainen käyttäytytyminen on toisen ihmisen käyttäytymisen kontrollointia myös sen PELON avulla. Väkivaltainen ihminen pyrkii rajoittamaan kumppaninsa itsemääräämisoikeutta. Sen erottaa varmasti pelkästään riidanhaluisesta tyypistä. Riidanhaluisa voi olla tasapuolisemmin kummassakin sukupuolessa (?).
Itsepuolustus on eri asia, johon on olemassa oma normistonsa.
Ei mahtunut, kun sun pääsi oli jo siellä.
Tosiasiat on tosiasioita,ei sille vaan voi mitään, ei se ole minun vikani että miehet yleensä väkivaltaa harrastavat.
Entäs tällainen tosielämässä tapahtunut `pikku` esimerkki:
Ei tunnu naisesta pieneltä, vaikka jälkiä ei jää pahemmin kuin sieluun.
Nainen yrittää nukkua illalla,kun aamulla on aikainen herätys töihin. Mies on taas alkanut juomaan ja on jossain reissullaan. Yöllä nainen herää siihen kun mies saapuu kotiin. Nainen kuuntelee(hän nukkuu sohvalla,ei makuuhuoneessa,koska siellä ei ainakaan saisi nukuttua), mies menee tällä kertaa suoraan makuuhuoneeseen, eikä tule haukkumaan häntä, niinkuin sillointällöin on tapana.
Sitten stereot laitetaan taas täysille, ne huusivat jo viime yön, eikä nainen saanut nukuttua. Naista suututtaa sen verran, että hän uskaltautuu makuuhuoneeseen sammuttamaan stereot. Seurauksena mies `herää` välittömästi,kiroaa, ja tulee ja potkaisee naista, joka juoksee kauhuissaan pakoon, mies seuraa häntä vähän matkaa,tyytyy pelkkään huutamiseen ja haukkumiseen `kuka määrää tässä talossa jne.`
Nainen tyytyy yrittämään nukkua sohvalla stereoiden soidessa, koska muuten... järkyttyneenä siitä mitä melkein tapahtui. Uni ei tullut enää ja aamulla reippaana töihin.
Älkää vastatko, että mitäs kattelee sellaista. Niinhän muuten mieskin sanoo seuraavana päivänä, jos asiasta koittaa puhua eli sanoo: `Ei mua oo pakko kattella.`
Kovin surullinen tarinan pätkä ja niin tuttu. Joskus ennen nykyistä puolisoani olen kokenut tuon saman ja voin sanoa, että siinä meinaa mennä hermot. Ei tuohon kukaan toinen voi vaikuttaa kuin se, jolle tuo tapahtuu. Varovovaisesti kannattaa alkaa ajattelemaan, MITÄ TODELLA OMALTA ELÄMÄLTÄÄN HALUAA. Joskus rakkaus tekee meille kepposet ja pitää meitä pihdeissään, mutta vaikka rakkauden TUNNE on niin ihanaa ja sen tunteen menettäminen tuntuu kuolemalta, niin meillä on lupa etsiä sellainen ihminen, jota PYSTYMME RAKASTAMAAN KOKONAISUUDESSAAN. Juova mies ei ole sellainen.
..j.pukkilan tiedot alhaisesta verensokerista ovat olemattomat, mutta jos miesten väkivalta aiheutuu siitä, että he eivät saa riittävästi ruokaa näinä emansipaation vuosikymmeninä, kannattanee kokeilla, luulisi täydellä vatsalla riehumisen olevan ainakin epämukavaa..??
ei edes tunnusta lyövänsä.
Pahojenkin jälkien jälkeen, mies saattaa todeta tyynesti, voi , mihin sinä olet itsesi telonut.
Toinen mies taas saattaa silmät kirkkaina väittää koko ajan, että hän on vain ojentanut kumppaniaan. Ei siinä ole mitään väärää.
Mikä siis ratkaisuksi, en tosiaankaan tiedä.
Kasvatuksenkaan piikkiin ei kaikkea voi laittaa.
...ratkaisuksihan lyövän miehen kanssa parisuhteessa on kai se ainut keino lähteä, jos suinkin suinkin voi... Mies ei yleensä parane, vaikka nainen "hyvää hyvyyttään" tms. jää siihen...
Aloin pohtia, kun olet kertonut omista kokemuksistasi mm. "uskovaksi" itseään nimittäneestä väkivaltaisesta miehestä... että mitä on lyövän miehen taustalla?
Itse ajattelisin, että suuressa osassa tapauksia olisi jonkinlainen vinouma kasvatuksessa (joka ei ole siis syy hyssytellä asiaa jne.). Samaten useat väkivaltaiset ihmiset mitä todennäköisimmin ovat lapsena nähneet/kokeneet väkivaltaa itse?
Mielestäni on "uskovia" koteja, joissa isä ja/tai äiti voivat olla yliankaria perfektionisteja... ja lapselle tulee siitä tosi turvaton olo, yrittäen sitten esim. kontrolloida omaa parisuhdettaan vastaavalla tavalla, kuin häntä on kontrolloitu.
Kyllähän väkivalta varmasti on jonkinlainen vallanhimon syndrooma... halu kontrolloida eri asioita. Tunne siitä, että toista uhkailemalla, lyömällä ja muutenkin manipuloimalla saisi valtaa.
Ei kasvatuksenkaan piikkiin tosiaan kaikkea - jotkut kehittyvät varmasti väkivaltaisiksi sitten myöhemmällä iällä.
Tuo kuvailemasi tapaus on sitten jo psykopaatti (tai naisissa selkeä PAS-tapaus). Normaali mies (jolla olisi toivoa), vaikka olisi erheytynytkin väkivallan käyttöön voi oikeasti katua tekoaan... Semmoisen osalta voisi ehkä voida kerran yrittää sovitella, ellei kyseessä ole vakava tapaus (silti minusta kahden väkivaltakerran jälkeen voi väkivaltaisuutta pitää "tapana" eikä "kertalipsahduksena"... ts. jos toistuvasti toinen on väkivaltainen, on parasta lähteä - näihin lasken jopa todesta otettavat uhkailut...).
Useinhan tämmöiset psykopaatit ovat vielä taitavia näyttämään "hyviltä miehiltä" ulospäin - jolloin esim. ilman oikeita, hyviä ystäviä voi nainen olla tosi hukassa ihan itsetuntonsakin kanssa... mielestäni kuvasit jotain tällaista taannoin.
kaikilla varmaan erinäisiä asioita.
Meillä varmaan aika pitkälle eroavainen maailmankatsomus, josta tuli sitten konflikteja.
Hän hoiti sitten ne konfliktit parhaalla katsomallaan tavalla.
Samalla tavalla kun isänsä.
...esille sitten selkeän jutun... vaikka ko. ihminen on vastuussa omista teoistaan, voinemme niitä jotenkin ymmärtää myös tätä kautta.
Yleensä uskoisin, että lapsena väkivaltaa näkemään joutuneet ja turvattomuutta kokeneet ihmiset aikuisena joko toistavat niitä malleja tai sitten ovat todella väkivallattomia (tyyliin: " ei koskaan enää")...
Ei nyt edes eroavaisesta maailmankatsomuksesta pitäisi tulla konflikteja lyöntiin asti - se ei ole mikään "syy".
Iso Kirja varoittaa uskovia ihmisiä toisaalta menemästä naimisiin vaikkapa ei-uskovien ihmisten kanssa... kyllä niitä asioita on hyvin vaikea yhteensovittaa, mikäli jo koko perusta on hyvin erilainen, itse avioliitossa. Ystävänä toki voi olla... Tällä nyt en edelleenkään viittaa, että esim. "eri maailmankatsomusta" voisi pitää koskaan syynä lyömiselle.
Ei ole mitään perustetta kenelläkään koskaan lyödä omaa puolisoaan tai lapsiaan. (Paitsi ihan aito itsepuolustus - lasten osalta, jos ovat joskus aikuisia ja sattuvat käymään jostain syystä päälle... tämmöisiä tapauksiahan on esim. jos lapsella on huumeongelma tms.). Esim. kurituksen osaltakin näyttää, että lapsiin tepsii joku materiaalinen rangaistus tai lievä vapausrangaistus (esim. ottaa syliin "jumiin" riehuvan lapsen) parhaiten... semmoinen, että lapsella on aina turvallinen olo - yhdessä sen kanssa, että viitsii oikeasti jutella lapsen kanssa.
että meidän kofliktit johtui juuri tuosta seikasta.
Mutta niitä oloisi toki voinut hoitaa muutenkin, kun väkivallalla.
Minä en halua ymmärtää syitä, koska väkivalta on aina väärin.
...ex-tyyppisi väkivaltaisuus johtui hänessä itsessään olleesta kontrollointitarpeesta (esim. sitten erimielisyys maailmankatsomuksessa saattoi teidän tapauksessanne olla se tekosyy, joka laukaisi asian... mikäli sitä ei olisi ollut, sitten mikä tahansa erimielisyys olisi voinut laukaista sen).
Toisaalta... hänellä on vähän toivoa niin kauan, kuin/jos hän itse piti esim. omaa väkivaltaisuuttaan "oikeutettuna" toimintamallina... joka esim. uskonnollisen kontrollihalun takana voi useimmiten olla vielä oikein pirullisena takalukkona.
Syiden ymmärtäminen on tärkeää, jos oletetaan, että väkivaltainen tyyppi voisi joskus itse eheytyä.
Uhriksi joutuneen kannalta sillä ei niinkään liene merkitystä - koska kukaan ei voi taata jos, tai milloin jos jos, väkivaltainen ihminen voi parantua... Eli syiden ymmärtäminen ei poista sitä, etteikö väkivalta olisi aina väärin - mutta joissakin tapauksissa se voisi ehkä auttaa sitä, että väärintekijä tunnistaisi, mistä hänen väärintekonsa johtuu (silloin on toivoa, jos hän itse kokee tekevänsä väärin).
Hän ei ole tänä päivänäkään tehnyt mitään väärin.
Ei vaikka oikeudessa asti ollaan oltu.
..sillä "terveet eivät tarvitse parantajaa, vaan sairaat", niin kuin sanotaan.
Toivon, että lähestymiskielto pitää...
väkivallan syitä on tieten hyvä pohtia. Koska silloin voi yrittää lähestyä ratkaisua, miten väkivalta sais loppumaan, sieltä, mitkä syyt aiheuttaa eniten väkivaltaa.
Mutta en minä lähtis tästä tapauksesta vetämään linjaa, että uskonnot on p....stä, ja silloin, jotta väkivalta loppuu, tulee uskonnot kieltää lailla.
Minä olen aina yrittänyt ihmisille avoimesti puhua kokemuksistani, sen takia, että joku miettis asioita etukäteen. Vähän niinkun olla itse varoittavana esimerkkinä, jotta jollekulle ei kävisi samoin.
Siksi olen syy seuraus ajattelua, ja asioiden ymmärtämistä joutunut pohtimaan paljon.
Ei se riitä, jos menisin jonnekin ja sanoisin, kaikki miehet ovat väkivaltaisia.
Vaan, jos menen jonnekin puhumaan, minun täytyy tietää, mikä siellä taustalla on ollut, ja miksi näin kävi.
Se voi avata ihmisten silmiä enemmän.
Ja he voi miettiä jo etukäteen, jos toisessa ilmenee joitain tiettyjä piirteitä, mitkä saattaa olla tunnusomaisia väkivaltaan taipuville ihmisille.
...eräiden feminististen teorioiden (mm. palstalla esitettyjen) mukaan miesten joutuminen väkivallan uhriksi joutuu miehisyydestä...
Kulttuurisesti ilmeisesti hommaan on monta syytä.
Itse ajattelisin, että osalla ihmisistä on tarve kontrolloida ja manipuloida toisia ihmisiä. Väkivalta on tähän eräs keino. Muitakin - fyysisesti vähemmän tuhoisia keinoja on olemassa.
Ilmeisesti miehelle tuo fyysinen väkivalta sitten on huomattavasti yleisempää käyttää, kuin naiselle (esim. käsittääkseni Kirsti Lagerspetzin tutkimukset tukevat tuota asiata)...
Minusta väkivaltaan syyllistyneiden osalta voisi vähän katsoa, mistä on kyse... uskon, että kyseessä ei ole homogeeninen ryhmä miehiä eikä naisia.
Osa on varmasti psykopaattisia tapauksia, jotka vallanhalussaan parisuhteessa menevät tuohon suuntaan. Semmoisiin ei auta kuin lähestymiskielto, ja jos homma on monasti toistunut, niin mikäs ettei pakkolääkitys.
Sitten lienee tapauksia, joissa parisuhteessa on ikään kuin molemminpuolinen läheisriippuvuus (usein sitten alkoholi liittyy kuvaan jne.)... ja jossa molemmat osapuolet provosoivat toisiaan. Tämmöiseen uskon, että on apua saatavilla... eräänä merkkinä uskon, että jos väkivallan tekijä aidosti katuu tekoaan, hänellä on mahdollisuuksia (ei itse selittele tekoaan lievemmäksi jne.) . Näissäkään ei nyt montaa kertaa saisi jäädä katsomaan juttua... jos homma on toistunut monesti, niin kyllä sitten mennään lähestymiskieltojen jne. kautta eteenpäin.
Eli... kyllä nämä jutut pitäisi tutkia. Juuri ne psykopaatit lienevät vaikeimpia tapauksia tavoittaa( etenkin jos ovat onnistuneet toisen osapuolen manipuloimaan myös henkisesti), kun taas vaikkapa päissään kerran pillastunut punaniska saattaa kyetä muuttamaankin tapojaan...
Mutta se on aina pielessä, mikäli nainen luulee, että voi "rentun pelastaa"... toinen ihminen harvemmin vain toisen toivomuksesta muuttuu...
Ohjasit keskustelun oikeaan suuntaan.
Se mitä haen on todellakin järkevät ja toteuttamiskelpoiset ideat saada väkivaltainen mies lopettamaan sen hakkaamisen.
Syitä voidaan pohtia maailman tappiin mutta ideoita millä väkivalta perheessä lopetetaan, niitä tarvitaan.
Pitäiskö tutkia, missä tilanteissa väkivaltaa ilmenee, juovuksissa? OK, antabusta peliin.
Perjantai-iltaisin saunan jälkeen? OK, joku holjooja paikalle vahtimaan.
Siis jotain konkreettista...
Pois tämä "ydinperhe"-systeemi.
Reilusti isommat asunnot, joihin asumaan pari isovanhempaa, täti, setä jne. Huoneita yksityiselämään tietysti riittävästi, mutta kun huoneistossa asuu jatkuvasti useampia aikuisia (jotka ovat lähisukulaisia, eikä synny siis ylimääräisiä romansseja), tilanteet eivät pääse liikaa ummehtumaan. Tunteitaan ja ongelmiaan voi perhepiirissä purkaa muillekin aikuisille kuin omalle puolisolle. Mahdollinen väkivalta ei mene niin pitkälle, kun läsnä (tai milloin hyvänsä tulossa) on muita aikuisia. Tietysti voi ilmetä muita ongelmia - mutta pitkälle menevä väkivalta vähenisi!
...esim. maalla näkee perheitä, jossa isovanhemmat elävät saman katon alla...
Sitten semmoisiakin, jossa niitä setiä ja tätejäkin...
Niissä voi olla joskus erittäin ummehtuneitakin suhteita - esim. anoppi-miniä, appi-vävy -suhteet voivat olla ongelmallisia jne.
Kun suomalaisilla homma menee niin, että kuka helskutti nyt yleensä vaikkapa appivanhemmilleen alkaa purkamaan juttuja, saati sedille ja tädeille... tai ei edes aina omille vanhemmilleen.
Usein kyllä esim. parisuhdeongelmiin tarvitaan vähän samalta tasolta puhuva ystävä.
En toisaalta kiistä, etteikö mallisi voi toimia - toisaalta esim. maalla lapsuuden ystävieni toimesta on nykyisin erittäin yleistä, että jonkin matkan päähän sitten vanhuksille oma huusholli jne... lapset ovat tarpeeksi lähellä mm. auttamaan, käymään kahvilla, samoin vanhukset ovat tarpeeksi lähellä olemana isovanhempina jne. PArhaat puolet yhdistyvät yksityisyyteen...
Minusta on hienoa se, että perhe voi olla myös yksityisesti perhe ilman esim. sitä, että aina pyörii muita osapuoliakaan talossa.
Eli minä siis suosittelisin lähiasumista, kuitenkin itse kukin omassa huushollissaan.
nimim. paljon miniä-anoppi ja appi-vävy ongelmia nähnyt.
Taisit Hertha juuri kuvata feodaaliajan yläluokan elintavat.
Heti tuli mieleen kuvaukset Avalonin usvista ja heidän asumisistaan.
Ovatko nämä miniä-anoppi -jne. suhteet olleet väkivaltaisia?
Kysehän oli perheväkivallan estämisestä!
...puolen sitten ottaa.
Ei minusta ole hyvä nuoren naisen olla esim. miehen äidin nokittavana liian pitkään... voi tulla rumennusta mm. avioeroprosentteihin nykypäivänä (jos nainen tulee "miniäksi" "anopin valtakuntaan" jne.)... sama myös vävy-appi -suhteessa.
Eivät ole enimmäkseen väkivaltaisia - mutta olen kuullut esimerkkejä henkisestä pahoinvoinnista kyllä.
Nyttemmin, kun ovat monet viisastuneet, niin kuulen useita positiivisia kokemuksia siitä, että vanhuksilla on oma hirsimökki kaikilla mukavuuksilla sopivan lähellä, usein esim. puoli kilsaa tai kilometri...
Toisaalta... ennenkään ei esim. kännissä kyliltä tulevaa juoppohullua ole se isovanhemman läsnäolo estänyt... on voinut vain lisätä uhrien määrää... niissä perheissä siis, jossa tuota on esiintynyt.
Oletko lukenut Väslkärin kertomukset?
Nolottaa tunnustaa mutta enpä ole. Melkoinen aukko yleisivityksessä, myönnän.
Avalonin Usvat on jäänyt mieleen koska se oli ensikosketukseni kelttien kulttuuriin, jonka rakastettavat kristityt sittemmin tuhosivat melkoisen täydellisesti.
Jossakin "Välskärin kertomukset" on mainittu Suomen ja jopa Pohjoismaiden tärkeimmäksi historialliseksi romaaniksi 1800-luvulta. 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneen suomalaissotilaan suvun vaiheita, sukuriitoja, Ruotsin hallitsijoiden ja aikakauden politiikkaa, hyvää ajankuvausta, runsaasti sivuja vaikka kokonaiseksi kesälomaksi. No, oikeaa seksiä nyt ei siihen malliin kuin "Avalonin usvissa". Toisaalta veikkaanpa, että melkein jokainen tietää nykyään enemmän seksistä kuin Ruotsi-Suomen suurvaltakauden historiasta...
Tuottoisa, tunnustettu ja mahtavasti faktamateriaalia hallitseva ruotsalainen Peter Englund on aikakautta ahkerasti käsittelevä nykykirjailija. Esim. "Pultava", ja monet muut.
Mitäs jos väkivaltaisille miehille laitettaisiin sellaiset sähköiskuja antavat pannat, heti kun rupeisi verenpaine nousemaan niin läiskitään korkeajännitettä kaulasta läpi.
Tämä ratkaisu parantaisi nopiaan tahtiin muitakin korkeasta verenpaineesta johtuvia ongelmia.
.....
...baareissa voisi sitten esim. ehdonalaisvalvoja kätevästi pistää kettingillä tankoon kiinni, ja näille voisi olla oma lohkonsa vaikkapa baaritiskistä?
Oikeastaan miehestä voitaisiin raivon hetkellä tehdä väliaikaisesti vaikkapa tiskikone tai matontamppausautomaatti: suunnittele sinä. Kädet kävisivät varmasti ahkerasti.
Onhan tunnettua, että monet naiset sanovat raivostuessaan ryhtyvänsä siivoamaan. Tuttua.
Muistuttaa lehmiä navetassa.
Minä tässä pohdin, että näillä voisi olla raju kaupallinen potentiaali kunhan feminismi hiukan saa lainsäädännössä jalansijaa.
****Hmm... K. Orava Antiviolence Devices Ltd***
...ehdonalaisjullit olisi siellä somassa rivissä... tietysti voisi olla lasiseinä välissä sitten... (tämä nyt koskee ihan vain väkivaltarikollisia, ei muita).
Tämä voisi tehdä baareista ja yökerhoista paljon mukavampia paikkoja.
(Nimim. oudolta äijältä melkein turpiinsa saanut viime vuonna - järjestysmiehet ehtivät onneksi väliin... syynä se, ettei seurassamme ollut vaimoni naisystävä lähtenyt tanssimaan kanssaan, enkä minä tietenkään "antanut lupaa"... tarttui korviini kiinni ja oli juuri tinttaamassa, kun tartuin käteensä ottaakseni sen korvaani puristamasta pois... ilmeisesti joku huumehörhö tms., joka oli sen näköinen, että on voinut ihan hyvin olla aiemminkin asialla...)
Kehitteletkö myös miesten siveüsvüön, joka estää raiskaukset ja sürjähüpüt?
on ongelma muuallakin, kun feministien piireissä....
¤¤Tälläisenä sivuhuomautuksena.....¤¤
en kyllä jaksa muistaa, missä kohtaan sellainen oli palstallakin esitteillä,,,
Schaluatteko, että kryhdyn fheminichtien omachsi Josef Mengeleksi.
Das ist Wunderbar...
Varmasti myös lapsiin kohdistuu enemmän kuin tuo jäljelle jäänyt 10% väkivallasta.
Väkivalta ei häviä tukahduttamalla eikä kokeilemalla vähän sitä sun tätä. Väkivalta on kuitenkin aina olemassa ja aina se löytää purkautumistiensä. Tuolle "fyysisyydelle" on vain löydettävä hyödyllisempää käyttöä.
Ainakin miesten tekämät väkivallanteot vähenisivät huomattavasti, jos miehillä olisi parempi kuva itsestään. Eli median ja muittenkin instituutioitten velvollisuus on kohottaa miehen itsetuntoa.
Mutta nykyään, eikä vähiten feministien toimesta, jotkut miehet tuntevat itsensä surkimuksiksi.
Tässä on feministeillä valinnan paikka: Joko he osallistuvat yhdessä muitten yhteisöjen kanssa mieskuvan parantamiseen ja sitä tietä perheväkivallan vähentymiseen tai sitten he jatkavat nykyisellä tiellä, jossa naiskuvan kohentamisen ja mieskuvan murskaamisen kautta perheväkivalta vain lisääntyy.
Joku pehmomies ihanne ei riitä miehelle esikuvaksi, koska miehellä kuitenkin on tuo ominaisuus, tarve tehdä suuria tekoja. Mies tarvitsee mittaisensa ihanteen. Feministeillä on pyrkimys päästä eroon rooliajattelusta, mutta heille sanoisin: Kestäkää myös seuraukset, mies tarvitsee miehisyytensä, eikä voi ilmaista sitä muutakuin miehuutensa kautta. Sopimattoman roolin omaksuminen saattaa purkautua väkivaltana.
Ja sitäpaitsi, jos jatkuvasti korostetaan yksipuolisesti miesten osuutta väkivallanteoissa, voi lopuksi käydä niin, että naiset katsovat oikeudekseen provosoida miestä, saadakseen sitten etua avioerotilanteissa tai muissa oikeuskäsittelyissä yms. Naisilta katoaa myös itsekriittisyys.
Tekispä mieli taas ottaa esille Tex Willerin (vaikka menettäisinkin uskottavuuteni). Mutta se on sitten toinen juttu.
...Tex Willeriä minä luen joka kesälomalla, morgan kane on sitten, kun on vähän enemmän semmoisella tuulella, että jaksaa lukea tekstiä.
Vaitelias sankari, joka kamppailee pimeän puolensa kanssa eikä pidä hedelmistä.
että miehet ovat väkivaltaisia, riski miehen väkivaltaisuuteen kasvaa.
Sama asia on pettämisen kanssa.
Jos toinen epäilee koko ajan, tekee toinen sen uhallaankin.
Joten, kyllä jutussasi totuuden siemen on.
T: vannoutunut Tex Willer fani.
Morgan Kanea en nyt muista. Kyllä mulla se on tuo Tex Willer, jonka sankaruutta vieläkin jäljittelen.
Mutta voitko kieltää sen, että lapsuudesta saatu ihanne vaikuttaa ihmiseen koko loppuelämän. Tex Willer: Naisien puolustaminen, oikeudenmukaisuus, rohkeus, neuvokkuus ja tarpeettoman väkivaltaisuuden käyttö. En nyt sano, että itse olisin Tex Willer 2, mutta jonkinmoisen roolimallin hän mulle paremmanpuutteessa antoi.
Olen tuolla käytännössä huomannut saman asian. Kynnys väkivaltaan alenee, jos sen tiedetään (tai luullaan) olevan yleistä.
Onkohan olemassa Tex Willer kerhoja? Liittyisin heti ja sinä Nuttu voisit olla Dale.
mutta minulta löytyy kaikki Texit vuoteen 2000 asti ;D
Sen jälkeen on jäänyt joitain välistä...
Täytynee perustaa oma kerho ;)
...ne vanhat vihkosetkin? WAU!
Tämän verran K. Orava avustaa aloittavaa kerhoa, että heitän linkin asiaa käsittelevään sivustoon:
http://www.bellingham.fi/tex.htm
Siitä on hyvä lähteä. :)
Vilpitön kiitos! Tämän illan elän nostalgiassa. Lahjoitin joskus 15v sitten Tex Willerini pois, jota tyhmää tempausta ole katunut syvästi!
Hullu mikä hullu.
Kerään sarjakuvia.
Kaikki käy ;)
Hyvä harrastus se on. Minua harmittaa kun aikoinaan tuli kanitettua alkuperäiskappaleet Valerian sarjasta. Eikä UmPahPah tarinoitakaan saa enää mistään.
Rouvalla kaikki Suosikit julisteineen vuodesta 1977 jotain tähän päivään saakka, tulee edelleen suosikki ja Saundi hänelle. :) Että et sinä ainoa kaheli.
on paras. Niitä vain ei saa oikeen hyvin mistään.
Kaikki lännenleffatkin katon ja kirjat luen,,,
Huvinsa kullakin ;)
Hyvä saldo alkaa emännälläsikin olemaan. Minulla on kans kaiken näköisiä sarjakuvia kaapit täynnä.
Koht saa niiden takia asuntoa vaihtaa ;)
Eikös tuo sovi naisiin paremmin?
Miehet jo ovat väkivaltaisia, mutta naisia ei vielä pidetä kovin väkivaltaisina.
Eikö se riitä, että yhtiä vain pidetään tosi väkivaltaisina. Pitäiskö naistenkin väkivaltaisuutta lisätä?
Sekö olisi ratkaisu kaikkeen?
Lyödä takaisin ja lujaa?
Jos naisia kokoajan sanotaan väkivaltaisiksi,niinkuin täällä joku haluaa, niin eikös se juuri sitten tee naisia väkivaltaisemmiksi.
Sitä tarkoitin.
Miesten väkivaltaisuus on aika hyvin tiedossa, joten ei se minusta enää paljon kait lisäänny, naisilla sitä lisääntymisvaraa on vaikka kuinka.
Toisaalta eihän sillä ole väliä kumpi on väkivaltaisempi, eikä naista pidä väkivallasta syyllistää enempää kuin miestäkään. Ja tällä tarkoitan sitä, että jos minä nyt alkaisin työpaikalla nyrkkiä heiluttamaan, niin kyllä sitä outona pidettäisiin, miesten välillä se olisi "normaalia tappelua".
Minä en tajunnut ensimäistä viestiäsi.
Mutta niinhän se toimii.
Taitaa vain miehillä olla kova paikka yrittäessä puolustaa mainettaan, kun täällä yleistetään välillä turhankin paljon.
Cisma on aivan oikeassa.
Jatkuvasta karkeasta parisuhdeväkivallasta kokee naiset noin 85 % ja loput 15 % miehet. Ja miesten naisiin kohdistama väkivalta on seurauksiltaan yleensä tuhoisampaa kuin naisten miehiin kohdistama. Tarkistin nämä lukemat hiljattain.
Omia virheellisiä käsityksiään voi oikoa vaikkapa "miesten naisiin kohdistama väkivalta" - otsikon alla googlen kautta.
Tilastojakin tehdään monella tavoin. Eihän niitä voi hatusta tempoa tässäkään tapauksessa.
Korkea testosteronitaso ei sinällään aiheuta väkivaltaisuutta, vaan testosteronitason muutokset, ja muutoksille taas on herkempi mies jolla on alhainen testosteronitaso.
Ehdatko väkivallan hoitoon sitten testosteroni kuuria?
Ja sitten miehet joilla on alhainen testosteroni taso, eikös sellaiset miehet ole sitten hiukan naismaisia? Eli syyllistyvätkö naismaiset miehet herkemmin väkivaltaan?
Siinä valossa 'sisäisen naisensa' löytäneiden miesten puolisot kuuluvat riskiryhmään. Edelleen tästä voidaan johtaa, että fenministit valitessaan puolisoikseen 'kultaisia poikia' itse asiassa ottavat tietämättään riskin.
Jos he valitsisivat umpijuntin tupajäärän, niin väkivalta riski olisi pienempi...
*Hämmästyttää itseänikin tämä päättely*