Raamatun kokonaisilmoitus on sanapari, joka ei tarkoita mitään. Se on oikeastaan epäjumalanpalvelusta; jotta siinä olisi jotakin tolkkua, 1500 vuoden aikana erilaisissa oloissa syntyneet sekalaiset uskonnolliset kirjoitukset tulee ensiksi personifioida Joksikin tai peräti Joksikuksi, jolla on oltava jonkinlainen koherentti ydinviesti, jota kirjoitusten moninaisuuuden vuoksi kutsutaan siitten näppärästi "kokonaisilmotukseksi". Raamattu on tuossa katsannossa ikään kuin henkilö, joka lausuu itsestään: "Oikeastaan minä haluan sanoa..."
Jumalan Karitsa otti jo pois erottavan tekijän eli MAAILMAN synnin - ei uskovaisten syntejä vaan MAAILMAN. Jumala oli jo Kristuksessa ja sovitti MAAILMAN itsensä kanssa - ei uskovaisia, vaan MAAILMAN. Hän määräsi KAIKKI tottelemattomuuteen, jotta Hän KAIKKIA armahtaisi. Apokatastasiksen hylkääminen edellyttää noiden suorasanaisten, EI-SYMBOLISTEN tekstien raiskaamista ja monien allegoristen tekstiosuuksien tulkitsemista kirjaimellisesti.
Kerran on jokainen polvi notkistuva ja jokainen kieli RIEMUMIELIN tunnustava Isän Jumalan KUNNIAKSI, että Jeesus Kristus on Herra eli Kaikkivaltias. Pelastaja, jolta jää yksikin pelastusta tarvitseva pelastamatta, ei ole arvollinen saamaan kaikkivaltiaan Pelastajan arvonimeä.
Jos Pyhä Henki ei kykene rakkaudellaan sulattamaan ihmis(t)en pelastushaluttomuutta, silloin Kristus ei uhrillaan poistanutkaan maallman SYNTIÄ, koska synnistähän, synnin aiheuttamasta sokeudesta pelastushaluttomuus kumpuaa ja sitä se ON. Nämä ovat ihan yksinkertaisia asioita, kun näistä ei tee monimutkaista.
Kun nämä asiat selkenevät, silloin ei tarvitse alentuvasti ja ah-niin-avarasydämisesti todeta pitävänsä toisin ajattelevia kristittyjä veljinään ja sisarinaan. Tämä on näin, vaikka tämän kuuleminen/lukeminen ehkä hiukan kirpaisisikin. Kirpaisun voimakkuus lienee kääntäen verrannollinen siihen, kuinka avarasti evankeliumin on sisäistänyt. (Minun ei tarvitse tehdä toisille ihmisille tiettäväksi, että kyllähän Maan vetovoima heitäkin koskee.)
Niin kauan kuin on "meitä" ja "heitä" (jossa "me" kuuluvat aina, siis AINA, pelastettuihin ja "he" eivät välttämättä!!!!! :D :D :D), asian ymmmärtäminen on vielä hieman rempalllaan.
Jumalan Karitsa otti jo pois erottavan tekijän eli MAAILMAN synnin - ei uskovaisten syntejä vaan MAAILMAN. Jumala oli jo Kristuksessa ja sovitti MAAILMAN itsensä kanssa - ei uskovaisia, vaan MAAILMAN. Hän määräsi KAIKKI tottelemattomuuteen, jotta Hän KAIKKIA armahtaisi. Apokatastasiksen hylkääminen edellyttää noiden suorasanaisten, EI-SYMBOLISTEN tekstien raiskaamista ja monien allegoristen tekstiosuuksien tulkitsemista kirjaimellisesti.
Kerran on jokainen polvi notkistuva ja jokainen kieli RIEMUMIELIN tunnustava Isän Jumalan KUNNIAKSI, että Jeesus Kristus on Herra eli Kaikkivaltias. Pelastaja, jolta jää yksikin pelastusta tarvitseva pelastamatta, ei ole arvollinen saamaan kaikkivaltiaan Pelastajan arvonimeä.
Jos Pyhä Henki ei kykene rakkaudellaan sulattamaan ihmis(t)en pelastushaluttomuutta, silloin Kristus ei uhrillaan poistanutkaan maallman SYNTIÄ, koska synnistähän, synnin aiheuttamasta sokeudesta pelastushaluttomuus kumpuaa ja sitä se ON. Nämä ovat ihan yksinkertaisia asioita, kun näistä ei tee monimutkaista.
Kun nämä asiat selkenevät, silloin ei tarvitse alentuvasti ja ah-niin-avarasydämisesti todeta pitävänsä toisin ajattelevia kristittyjä veljinään ja sisarinaan. Tämä on näin, vaikka tämän kuuleminen/lukeminen ehkä hiukan kirpaisisikin. Kirpaisun voimakkuus lienee kääntäen verrannollinen siihen, kuinka avarasti evankeliumin on sisäistänyt. (Minun ei tarvitse tehdä toisille ihmisille tiettäväksi, että kyllähän Maan vetovoima heitäkin koskee.)
Niin kauan kuin on "meitä" ja "heitä" (jossa "me" kuuluvat aina, siis AINA, pelastettuihin ja "he" eivät välttämättä!!!!! :D :D :D), asian ymmmärtäminen on vielä hieman rempalllaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aamen.