Puut kuiskivat tarinoita

Anonyymi

*Ei vielä*, viestitti rouva Lehmus
ja katseli penkillä istuvia rauhallisia ihmisiä.
Me ehdimme vielä, hän vakuutti Koivulle,
joka katseli huolestuneena taivaalle,
saatuaan viestin alkavasta syksystä.
Herra Kuusi ei piitannut naisten huolista,
vaan ojenteli neulasiaan lämmöstä nauttien.
Niin vaipuivat suloiseen iltapäivän rauhaan
kaikki tienoon puut, ajatellen:
Aikanaanhan se tulee,
ja pudotamme taas lehtemme.
Nauttikaamme mekin yhdessäolosta ihmisten kanssa,
niiden, jotka meitä rakastavat!

14

84

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onpa aloituksessa viehättävä eläytyminen puiden ajatuksiin!
      Puilla on todellakin sielu, ne ovat sosiaalisia , auttavat toinen toisiaan ja meitä ihmisiä. Katselin eilen ohjelman Judi Dench ja puiden neljä vuodenaikaa. Dench on aina rakastanut intohimoisesti puita, asunut lapsesta saakka Iso-Britannian metsien ympäröimänä, itselläänkin upea metsätontti , jonka ylpeytenä kasvaa valtaisa vanha tammi. Ohjelmassa Denchillä on seuranaan eri alojen asiantuntijoita sienitutkijasta Shakespeare-tuntijaan, hänen puutarhassaan on myös muistopuita rakkaille edesmenneille.

      Puut auttavat toisiaan vaaran uhatessa . Kun kirvalaumat hyökkäävät, puut erittävät tuoksua, joka kutsuu leppäkertut tuholaisia syömään. Juuristoihin maan alle kytkeytyy kokonaiset tietoverkostot sienirihmojen avulla. Puut huolehtivat naapuriensakin veden ja ravinteiden saannista.

      Puut auttavat ihmiskuntaa ilmastonmuutoksen torjunnassa sitomalla hiiltä. Laskelmien mukaan näyttelijän valtavassa tammessa on lehtien pinta-alaa yli kolmen jalkapallokentällisen verran. Paras aika istuttaa puu oli 50 vuotta sitten, mutta toiseksi paras aika on tänään.

      Ihastuttava on aloittajan ajatus puumaailman rouvista ja herroista. Lehtipuu on todellakin naisellinen vaihdellessaan mekkoaan kevään hennonvihreästä kesän uhkeaan vehreyteen, syksyn väriloistoon ja talven huurteisiin kimalluksiin. Tummat havupuut ovat komeita vakaita kavaljeereja, antavat syvänvihreillä väreillään upean taustan daamien väreille, lehtien ja latvusten muodoille.

      Puut puhuvat. Tuuli kuiskailee latvuksissa, elämä virtaa kuoren alla. Puut myös puhuttelevat, ja kyllä suomalainen sielu niiden sanoman ymmärtää.

      Ramoona

      • Anonyymi

        Ilmankos noita puunhalaajia riittää! Puunrungossa piilee voimaa, jonka herkkäsieluiset ihmiset tavoittavat. Puun tuoksukin kirvoittaa ihmisiin henkistä voimaa, ja puun halailu auttaa masennukseenkin. Metsän puut puhuvat ja puhuttavat. Siispä puita halailemaan, niistä saa uutta intoa ja tulevaisuuden uskoa!


    • Anonyymi

      Miksi 80 :ssa pitää mennä lastensatutasolle ?

      • Anonyymi

        Ehkäpä siksi, että 80-vuotiaan pitäisi jo ymmärtää sadun, tarinan ja kertomuksen tarkoitus ja merkitys. - Nm. Sanojen sisältö


    • Syksyn melodia

      Leppä soittaa lehdissä pianoa,
      viuluna vinkuu tuuli,
      lautaset yhteen lyö rumpali
      ja aallot räiskyvät rantaan,
      vedenpinnalla siivilät suhisee
      kun pisarat lentävät ilmaan,
      koivu huiluna myötäilee.

      Mandi 2007

    • Ihana runo, kiitos siitä, aloittaja. Se on kuin balsamia metsänrakastajan haavoitetulle sielulle.
      Kerrotaan että intiaanikielessä sana "rakkaus" tarkoittaa "kipu sydämessä".

      Kun -80-luvulla alettiin kertoa neulastutkimusten tuloksista, se aiheutti angstia:
      "Metsä kuolee, kertovat neulaset ja Mahtavat kantavat huolta talouselämästä.
      Jos minulla olisi sanat ja niissä voima huutaisin joka puolella:
      Metsä on meissä ! Metsä on sielussa alkuvoimana.
      Metsän tuho on ihmisen tuho. Se on alkanut jo."

      Nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin, metsäluonto on alistettu taloudelle kuten kaikki muukin täällä. Luonnonarvot tunnustetaan, mutta vain kuluttajan näkökulmasta, miten hän hyötyy luonnosta, miten se häntä palvelee.
      Edes suuret luonnonkatastrofit eivät taltuta ihmisen hybristä. Olisipa meillä edes hiukan puiden nöyryyttä...

      • Nostalgia iski päälle. Samalta vuosikymmeneltä toinen muotopuoli "runo":

        Sinä syksynä vaahtera suri lehtensä mustiksi.
        Herkkä, uljas mänty taittoi latvansa
        alkoi kasvaa suoraa runkoa.
        Se tiesi, että sellaisena kelpaa.

        Kuusi synkistyi, vetäytyi itseensä. Painoi juurensa lähelle maata
        ja pysyi vakaana.
        Haapa värisi hiljaa kun tunsi oman laatunsa heikkouden.

        Koivu loisti hetken, lehdet keltaisina, kunnes pudotti ne.
        Se jäi alastomaksi mutta ei hätäillyt.
        Se odotti taivaalle tähteä jonka kanssa se solmi ikuisen liiton,
        lohduksi niille jotka etsivät kotia, kaipaavat sinne.


    • Anonyymi

      Puut ilmeisesti todellakin keskustelevat, se tapahtuu mikroskooppisen ohuiden puita yhdistävien sienirihmastojen välityksellä. Suosittelen lukemaan esim. erään mahdollisesti itävaltalaisen metsänhoitajan ja biologin, nimi suunnilleen Peter Whoelleb, Whoelleber tms, löytynee pienellä etsimisellä netistä, kaksikin jopa suomennettua kirjaa. Luonto on vaan ihmeellinen!

      • Anonyymi

        Lisäystä omaan äskeiseen kommenttiin: Piti kuin pitikin tarkistaa, miehen nimi on Peter Wohlleben ja toisen kirjan nimi "Puiden salattu elämä". Toinen suomennettu kirja saattoi käsitellä myös eläimiä.


    • Metsä on vieressäni, olen sen keskellä.
      Savusaunan nurkalla suuri kuusi kohoaa korkeuksiin. Sen ympärys 2-3 metrin korkeudella tyvestä on 2,40 m. Se on ystävä.
      Polttopuita tehdessäni, kerron aina puulle, että tarvitsen sitä, en iske sahaa kylkeen kylmiltään.
      Keväällä on ilo katsella, kun lehtipuut verhoutuvat kesäasuunsa.
      Myös muita kasveja, kun puita on tutkittu, juuri sitä, että miten ne viestivät.

    • Anonyymi

      Olet kaunis, viestitti Koivu rouva Lehmukselle,
      Oi, minä ihan punastun, hymyili rouva Lehmus ja tuli kauniin punaiseksi.
      Näitkö kurkiauran lentävän päämme yläpuolella, kysyi Koivu?
      Oli vielä hämärää, kun aamulla silmiäni availin, mutta kuulin kyllä!
      Annetaaan tuulen meitä hiukan tanssittaa, niin valssia!

      • Anonyymi

        Kun peltoaukeama oli yhtä sakeaa lumipyryä, ja sukseni oli raskaina lumipaakuista, hakeuduin tuuhean kuusen suojaan hengittämään.
        Sen oksat ympäröi turvallisesti minut, ja sain putsattua kaulaliinani ja myssyni paksusta lumesta.
        Tunsin puun hengen tuoksun ja voiman, oli tiheiden oksien suojasta hauska katsellakin tuulen vimmaa yli sarkojen.
        Levättyäni ja puhdistettua sukseni pohjatkin, jaksoin jo hiihtää kotiin.
        Siitä lähtien se oli minun kuuseni, sen viereen hautasimme koirammekin turvaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun peltoaukeama oli yhtä sakeaa lumipyryä, ja sukseni oli raskaina lumipaakuista, hakeuduin tuuhean kuusen suojaan hengittämään.
        Sen oksat ympäröi turvallisesti minut, ja sain putsattua kaulaliinani ja myssyni paksusta lumesta.
        Tunsin puun hengen tuoksun ja voiman, oli tiheiden oksien suojasta hauska katsellakin tuulen vimmaa yli sarkojen.
        Levättyäni ja puhdistettua sukseni pohjatkin, jaksoin jo hiihtää kotiin.
        Siitä lähtien se oli minun kuuseni, sen viereen hautasimme koirammekin turvaan.

        *Mitä nyyhkit* kysyi kuusi
        Pihlajainen melkein huusi:
        Anna olla, ei ne tajuu
        *lajit kuolee, pelkkää hajuu
        Metsät hiljaa tuhoutuupi
        liitele ei ykskään siipi!*
        Jopas nyt oot yliherkkä
        kuiskas pieni Kuusenkerkkä.
        Yrittäähän moni noista
        vaikk'ei eturivit niitä toista.
        Yhä liittyy moni piiriin
        pelkurit voi liittyä hiiriin.
        Maa ia ilma, merten kansat
        sardiinit ja silakat tuhoo ahneiden ansat.


    • Koska en osaa runoilla, niin lauletaanpa tätä yhdessä ja tämänkin kuulin ekakerran kun lapsenlapset sitä lauleli ja minusta se oli todella hieno!

      Vihanneslaulu
      Kukkuu, kukkuu, pikkulanttu nukkuu,
      kellarin pimeässä nurkassa.
      Hiiri se tuli ja puraisi,
      pikku lanttu naurista potkaisi.

      Nauris se parkas ja nurkkahan karkas,
      porkkana paineli perässä.
      Retiisi ja kukkakaali kikatti,
      salaatti vain yksinänsä mökötti.

      Kaali se suuttui ja punaseksi muuttui,
      punajuuri punoitti muuten vaan.
      Sipuli se itkeä pillitti,
      peruna se sipulia lohdutti.

      Suut meni tukkoon kun avain kävi lukkoon,
      tarhuri kurkisti ovesta,
      – ”ollaan me kaikki kiltisti”,
      vihannekset yhdessä vakuutti.”

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      201
      1571
    2. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      58
      981
    3. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      140
      954
    4. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      902
    5. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      61
      866
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      754
    7. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      10
      750
    8. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      339
      694
    9. Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?

      "Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol
      Maailman menoa
      74
      686
    10. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      58
      684
    Aihe