Saksan varusteluohjelma tähtäsi suursotavalmiuteen vasta vuonna 1942 ja myös Hitler tiesi, että Saksan varustelu on 1939 vielä täysin kesken jos suurempi rähäkkä syntyy. Kuitenkin hänellä oli sisäinen pakko hyökätä naapurimaahan sitä miehittämään jo 3 vuotta liian aikaisin. Saksaltahan puuttuivat lähes täysin mm. taistelupanssarivaunut, sotaa käytiin heppoisilla koulutuspanssareilla jopa vielä 1940.
Mikäli Hitler olisi malttanut odottaa vuoteen -42 olisiko sodan lopputulos ollut eri ?
Mikäli Hitler olisi malttanut odottaa vuoteen -42 olisiko sodan lopputulos ollut eri ?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hitler ei sotaa aloittanutkaan. Länsi ja Puola aloittivat
Hahaa, poika luulee, että joku uskoo, buaah.
Niin. Jotkut ovat salanneet massoilta faktat tehokkaasti
Tsekki ja Puola oli helppoja suu paloja.
Siinä kohtaa kun oli niin paljon uhottu olisi ollut sisä poliittisesti erittäin vaarallista tehdä täyskäännöstä.
Sen tilanteen eteneminen niin nopeasti taisi olla yllätys kaikille, ja sitten iski vauhti sokeus.
Tshekkoslovakialla oli vahvat linnoitteet ja armeija. Se ei ollut suupala. Tshekki Münchenin jälkeen oli, mutta sen ei olisi tarvinnut alkaa ongelmaksi, niin kaikki olisi jatkunut ennallaan
Hitler olisi voitu murskata 1938 T-slovakian kriisin yhteydessä mutta enkelsmannille se ei sopinut.
Puola eiollut suupala. Sillä oli vahva ja fanaattinen armeija.
Kovasti se vaan vaikutti suupalalta. Mistähän johtui ?
Koska Hitler sai keskitettyä lähes koko armeijansa sitä vastaan ja koska hänen armeijansa ol parempi ja myös sen käyttö
Voi myös vaikuttaa se, että Puolaa vastassa oli kaksi maailman suurinta armeijaa. Suhteellisen suuri kuin Puolan armeija olikin, se taisteli kolmiseinäisessä laatikossa alusta lähtien paremmin mekanisoitua vihollista vastaan.
///MeAgaln
Paitsi etttä Puolan urpot eivät ollleet edes juuri Venäjää vastaan joukkoja laittaneet
Pääosa rajajoukkojen yksiköistä ja osa kansalliskaartista oli ryhmitetty NL:n vastaiselle rajalle.
///MeAgaln
Hitler oli oman politiikkansa vanki. Hän uskoi olevansa Jumalan valittu Saksan johtajaksi ja innostui onnistumisistaan aina enemmän joutuen lopulta oman vallanhimonsa vangiksi.
Saksan armeija oli puutteistaan huolimatta jo 1938 naapureitaan vahvempi,kuten sodissa nähtiin.Suurimittaista varustelua harjoitivat Euroopassa Saksa ja NL sekä Aasiassa Japani.
"Mikäli Hitler olisi malttanut odottaa vuoteen -42 olisiko sodan lopputulos ollut eri ?"
Miksi olisi?
Avaajan kysymykseen on selvä vastaus. Saksa oli taloudellisissa vaikeuksissa 1930-luvun loppua kohden. Se ei olisi voinut jatkaa varusteluaan suunnitellusti, koska Hitlerin talouspolitiikkka oli täysin sekopäistä (elettiin ulkomaan velalla).
Hitler aikoi ryöstösodillaan hankkia naapurivaltioiden varat Saksalle ja erityisesti Tsekkoslovakian teollisuus oli tärkeä Saksalle. Sodan aloittaminen 1939 oli siten juuri sopiva ajankohta, kun Saksan armeijan arvioitiin olevan valmis suursotaan 1941 alkaen.
"Miksi Hitler aloitti sodan jo 1939 ?"
Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin elokuun 1939 hyökkäämättömyys- ja etupiirisopimus oli toisen maailmansodan alkutahdit, jotka realisoituivat sodan aloitukseksi muutama viikko myöhemmin yhteistuumin toteutetun Puolan valtauksen ja sen jaon seurauksena.
https://histdoc.net/historia/dogo1939.html
"Salainen lisäpöytäkirja.
Saksan valtakunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen johdosta ovat kummankin osapuolen allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat käyneet äärimmäisen luottamuksellisia keskusteluja kummankin osapuolen etupiireistä Itä-Euroopassa. Nämä keskustelut ovat johtaneet seuraaviin tuloksiin:
1. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Baltian maihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla muodostaa Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan. Samalla tunnustetaan molemmin puolin Liettuan intressi Vilnan alueeseen.
2. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Puolan valtioon kuuluvilla alueilla rajoitetaan Saksan ja SNTL:n etupiirit kulkemaan suunnilleen jokien Narew, Veikseli ja San linjaa.
Kysymys siitä, pitävätkö molemminpuoliset intressit itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana ja miten tämä valtio tulisi rajata, voidaan lopullisesti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen kuluessa.
Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä."
https://histdoc.net/historia/nichtang.html
"Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939"
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-brestin-salailtu-voitonparaati-22-9-1939/
MR-sopimuksessa on mielenkiintoinen puute. Kuten kohdasta yksi voidaan havaita, siinä etupiirien rajaksi on sovittu muodostuvan "Liettuan pohjoisraja silloin Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan". [Tätä kohtaa muutettiin myöhemmin ja Liettua siirrettiin Neuvostoliiton etupiiriin.]
Joka tapauksessa Suomi mainitaan kohdassa yksi, mutta puute on siinä, että etupiirien rajaa suhteessa länteen ei mainita. Toisin sanoen, mikä olisi rajana suhteessa Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Sen vuoksi olikin luonnollista, että kun Saksa oli miehittänyt Norjan 1940 keväällä, kysymys Suomen alueesta ei ollut enää selvä MR-sopimuksen nojalla. Voitiin ajatella, että Saksan etupiiri kulki Karjalan kannaksella talvisodan aseleporajalla, kun Neuvostoliitto oli ottanut talvisodassa osia Karjalasta haltuunsa.
"Joka tapauksessa Suomi mainitaan kohdassa yksi, mutta puute on siinä, että etupiirien rajaa suhteessa länteen ei mainita."
Talvisodan aloittaminen ja Hitlerin kylmäkiskoinen suhtautuminen Suomesta tulviviin avunpyyntöihin kertoo sen, että Berliinille sopi Moskovan suunnitelma Suomen miehityksestä, mikä olisi puna-armeijan tavoitteeseen päästessä tarkoittanut samalla myös maamme itsenäisyyden lakkauttamista ja pakkoliittoa Neuvostoliittoon.
Todella harva uskoi joulukuun alussa 1939 Suomen valtion näkevän enää uutta vuotta itsenäisenä.
"Toisin sanoen, mikä olisi rajana suhteessa Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen."
Hitler-Stalin -paktin etupiirisopimus linjasi Suomen, muiden Baltian maiden lailla Neuvostoliitolle, eikä Hitlerillä ollut puna-armeijan hyökkäyksen Suomeen alkaessa 30. marraskuuta siihen mitään vastaansanomista.
"Sen vuoksi olikin luonnollista, että kun Saksa oli miehittänyt Norjan 1940 keväällä, kysymys Suomen alueesta ei ollut enää selvä MR-sopimuksen nojalla."
Hitler-Stalin -pakti oli keväällä 1940 edelleen voimassa, mutta luultavasti Hitler alkoi jo tuossa vaiheessa pohtia idän sotaretkeä, jonka alustavat suunnitelmat tehtiin jo samana kesänä, ja Suomen kanssa tehdyt asekauppa- ja kauttakulkusopimukset nivoutuivat siihen oleellisesti.
Ainakin vielä kesäkuussa Neuvostoliiton kanta oli se, että Suomi kuuluu täydellisesti sen itsensä vaikutuspiiriin.
"Molotovin keskustelut Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiuksen kanssa Kremlissä 30.6.1940, kolme ja puoli kuukautta talvisodan rauhan solmimisen jälkeen, eivät jättäneet mitään epäselvää Neuvostoliiton tavoitteista myös Suomen suhteen (Krėvė-Mickevičius, 1940). Molotov vaati kuulijaltaan todellisuudentajua: ”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
https://tammenlehva.fi/2020/04/01/hitlerin-ja-stalinin-yhteistyo-ja-talvisodan-merkitys-kansainvalisessa-politiikassa/
Marraskuun 1940 Molotovin Berliinin vierailu olikin sitten kokonaan toinen juttu, sillä silloinhan Stalin sai epäilyynsä varmistuksen, kun Hitler esti Neuvostoliiton vaatimuksen Suomen asian hoitamisesta Hitler-Stalin -paktin lisäpöytäkirjan sisällön mukaisesti.
"kun Hitler esti Neuvostoliiton vaatimuksen Suomen asian hoitamisesta Hitler-Stalin -paktin lisäpöytäkirjan sisällön mukaisesti."
Niinpä esti, mutta EI MR-sopimuksen vastaisesti, koska mitään länsirajaa pohjolassa ei ollut määritetty sopimuksessa etupiirijaolle. Tilanne oli Saksan Norjan miehityksen myötä täysin toinen kuin elokuussa 1939, jolloin sopimusta solmittiin. Koska etupiirijaossa ei ollut uutta tilanne huomioitu, voitiin sopimusta tulkita molemmin puolin omia etujaan silmällä pitäen. Saksan tulkinta oli, ettei uusia sotatoimia voinut suvaita Itämeren alueella, eli Suomen suhteen Saksa katsoi etupiirinsä laajenneen.
Sopimusta muutettiin Liettuan osalta samaan tapaan, kun Saksa ottikin Puolassa suuremman osuuden haluunsa kuin aiemmin sopimusta solmittaessa oli ajateltu.
Ota huomioon myös MR-sopimuksen klausuuli:"Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä", mikä voidaan ajatella koskevan myös muita tilanteita kuin mainittua Puolan kysymystä, jos poliittinen tilanne kehittyy uudella tavalla, kuten oli Norjan kysymyksen myötä tapahtunut.
Uusi yhteisymmärrys Hitlerin käsityksessä 1940 tarkoitti, ettei Suomi enää KOKONAAN kuulunut Neuvostoliiton etupiiriin. Viimeksi mainittu oli ottanut talvisodassa tietyt aluet Suomelta ja saisi tyytyä niihin MR-sopimuksen mukaisesti (koska sopimuksessa ei länsirajaa ollut määritetty etupiirijaolle).
"Ota huomioon myös MR-sopimuksen klausuuli:"Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä", mikä voidaan ajatella koskevan myös muita tilanteita kuin mainittua Puolan kysymystä, jos poliittinen tilanne kehittyy uudella tavalla, kuten oli Norjan kysymyksen myötä tapahtunut."
Ota sinä huomioon se tosiasia, että tuo Hitler-Stalin -paktin lisäpöytäkirjan lainauksen osa koskee nimenomaan pöytäkirjan osioa 2, joka kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"2. Alueellis-poliittisen uudelleenjärjestelyn sattuessa Puolan valtioon kuuluvilla alueilla rajoitetaan Saksan ja SNTL:n etupiirit kulkemaan suunnilleen jokien Narew, Veikseli ja San linjaa.
Kysymys siitä, pitävätkö molemminpuoliset intressit itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana ja miten tämä valtio tulisi rajata, voidaan lopullisesti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen kuluessa.
Joka tapauksessa molemmat hallitukset ratkaisevat tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä."
Viittaamasi asia koski näin ollen Puolan valtion olemassaoloa, jossa sopimusosapuolet vakuuttavat ratkaisevansa "tämän kysymyksen ystävällisessä yhteisymmärryksessä".
"Uusi yhteisymmärrys Hitlerin käsityksessä 1940 tarkoitti, ettei Suomi enää KOKONAAN kuulunut Neuvostoliiton etupiiriin."
Adolf Hitlerin päämäärä oli vuoden 1940 lopussa yksinomaan se, että Neuvostoliitto nujerretaan seuraavana kesänä sotilaallisella hyökkäyksellä, eikä Suomi ollut siinä skenaarioissa luonnollisesti enää miltään osin kuuluva Neuvostoliiton etupiiriin.
Sen sijaan Suomi tulisi Hitlerin kaavailujen mukaan olemaan tuolla Neuvostoliittoa vastaan suuntautuvalla sotaretkellä niin sitoutunut liittolainen kuin se vain suinkin mahdollista oli.
Hitlerin kieltävä vastaus Molotoville marraskuussa 1940 tämän vaatimuksiin noudattaa Hitler-Stalin -paktin lisäpöytäkirjan sisältöä oli Stalinille selvä merkki siitä, että kyseinen sopimus oli jo merkittävältä osin murentunut, eikä hänen kenraaleillaan liene ollut epäselvyyttä mikä oli ollut kesästä asti jatkuneiden Saksa-Suomi-suhteiden lämpenemisen perimmäinen syy.
Stalinille se ei ollut selvä merkki, koska hän ei uskonut vielä 1941 saksalaisten jo ylitettyään maiden rajankaan vielä Saksan hyökkäykseen. Stalin oli tässä vaiheessa ihan ulkona Hitlerin päämääristä, eikä varmastikaan uskonut Hitlerin lähtevän kahden rintaman sotaan, kun Britannia oli kukistamatta.
Stalin sen sijaan ymmärsi Saksan intressit Norjan alueisiin (sillä oli merkitystä Saksalle sodassa Britammia vastaan) ja tämän vuoksi Stalinin oli ajteltava uudestaan myös etupiirijakoa Suomessa. Näin oli erityisesti, kun Norjan miehitys oli muuttanut poliittisen tilanteen pohjolassa. Stalin nieli pettymyksensä Suomen kysymyksessä, koska lopultakaan Suomi ei ollut tärkeä Neuvostoliiton intresseille.
Miten tuo selostus liittyy avaukseen ?