Palstalla on pidetty huonona sekä sitä, että va-liiton pj on vaihtunut liian usein, että sitä kun pääsihteeri ei ole vaihtunut.
Saisiko nyt vaihteeksi etukäteen kuulla sopivan toimikauden? Että koska kohta valittavan pj:n pitää lopettaa: 2023, 2026, 2029...?
Saisiko nyt vaihteeksi etukäteen kuulla sopivan toimikauden? Että koska kohta valittavan pj:n pitää lopettaa: 2023, 2026, 2029...?
Vastaukset 9
Vanhimmat
2023 tai 2026, mutta ei esimerkiksi 2022 tai 2024. Siis valittavan tulisi pysyä tehttävässään kauden loppuun, ellei kuole tai esim. sairastu vakavasti kesken kauden. Pj-, vpj- ja ps-kausissa voisi olla kahden kauden katto: 6 v./tehtävä riittää. Mielestäni hallitus- tai valtuustojäsenyyteen ei kattoa tarvita. Nämä voisivat olla periaatteelliset lähtökohdat.
Mutta jos ensimmäisellä kaudella havaitaan, että on tullut virhevalinta, eli henkilö ei olekaan sopiva tehtävään, niin sitten pitäisi ymmärtää olla valitsematta toiselle kaudelle, ellei asianosainen itse ymmärrä olla asettumatta ehdolle. Jopa vaparit nimittäin saattavat tehdä virheitä, mutta ei pitäisi hakata päätä seinään toistamalla samaa virhettä kolmen vuoden välein.
Hallitukseen j valtuustoonkin voisi kuitenkin pistää jonkin vaikkapa 20 vuoden maksimin. Tosin ei taida olla montaakaan joita edes kiinnostaa niin pitkään olla mukana.
Lakkala taitaa olla pisimpään ollut, 24 vuotta muistaakseni.
Mekaaninen sääntö on kyllä hankala, mutta periaatteena tuokaan ei välttämättä olisi huono. Ainakaan ei saisi olla monen ihmisen kiinteää joukkoa joka olisi vallan jämähtänyt hommaan.
Sundströmin maailmaan osuin jälleen kerran
miksi vaparit eivät juhlineet 80-vuotisjuhlaansa oliko niin, että mukana ei ollut enää ketään joka olisi muistanut jotain menneestä
Sundström: Pääkirjoituksen (s. 3) on laatinut pääsihteeri Esa Ylikoski. Kun luvattua liiton 80-vuotisjuhlaa ei järjestetty ja liittovaltuusto piti 18.11.2017 vain sääntömääräisen kokouksensa sekä edusti jäsenistöä syömällä ja juomalla juhlavuosipäivällisen, on hieman hupaisaa kirjoittaa, että liitto vietti 80-vuotispäiviään ”työn merkeissä”. Olisi rehellistä sanoa, että 80-vuotishistoriikin julkaiseminen ja 80-vuotisjuhlan järjestäminen molemmat epäonnistuivat.
80-vuotisjuhlajulkaisun tuottaminen epäonnistui 21.11.2017 tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun perustamisajankohtana olemassa olevien siviilirekisteriyhdistysten edustajat sunnuntaina 21.11.1937 kokoontuivat Helsinkiin. Kokouspaikka oli Osuusliike Elannon tiloissa (Siltasaarenkatu 8-10). Perustettiin Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliitto r.y. Yhdistyksen kotipaikaksi valittiin Tampere. Tampereella vapaa-ajattelijatoiminta oli tuohon aikaan vahvaa. Yhdistyksen nimi muutettiin Vapaa-ajattelijain liitoksi 7.7.1945. Liiton kirjoitettua historiaa ei ole olemassa. Sellaisen kirjoituttaminen ei ole kiinnostanut liiton johtoa, poikkeuksena puheenjohtaja Jussi K. Niemelä, joka olisi tahtonut sellaisen syntyvän. Tällaisen teoksen kirjoittamiseen tarvittaisiin pätevä historiantutkija, jolle liittohallituksen pitäisi avata pääsy tutkimaan vuosina 1982-1996 järjestämääni liiton arkistoa. Liiton taloutta on hoidettu heikosti. Ehkei historian teettämisen rahoitus onnistu. Pitäisi ensin tyytyä vaatimattomamman historiikin tuottamiseen. Koska olen henkilö, joka on eniten kirjoittanut vapaa-ajattelun, joidenkin ansioituneiden vapaa-ajattelijoiden, useiden vapaa-ajattelijalehtien ja vapaa-ajattelijayhdistysten sekä Vapaa-ajattelijain liiton historiasta, olin kovin ilahtunut, kun liitto kertoi, että liiton 80-vuotisjuhlajulkaisu kirjoitetaan. Liittohallitus nimesi 10.9.2016 Esa Ylikosken 80-vuotisjuhlajulkaisun toimikunnan puheenjohtajaksi ja Jori Mäntysalon sen jäseneksi. Toimikunta sai täydentää itseään lisäjäsenillä. En ole kuullut lisäjäsenistä mitään enkä koko hankkeesta tai sen tuloksesta. Pelkään, että se kymmenien muiden liiton hankkeiden tavoin raukeaa tyhjiin. 80-vuotisjuhlan järjestäminen epäonnistui
Vapaa Ajattelija -lehti 4/2017 oli teemanumero. Liittovaltuuston kokouksen ohjelmassa oli (tosin lyhyehkö) pääsihteerin 80-vuotisjuhlaesitelmä.
Pitää paikkansa, että historian teettämiseen ei ole päädytty. Liittohallitus päätti katsoa eteenpäin, tekemään historiaa. Ehkäpä 90-vuotishistoria? Viimeistään 100 vuoden merkeissä.
Sivuavasti sanottuna samana vuonna oli itsenäisyyden juhlavuoden projektiin liittyen julkaistu pääsihteerin artikkeli Uskonnottomuus Suomessa, jossa käsiteltiin myös Vapaa-ajatttelijain liiton toimintaa. Se oli julkaisussa Monien uskomusten ja katsomusten Suomi.
Ensisijainen toive on toki, että ennen 100-vuotisjuhlia on koko kansa dekääntynyt ateisteiksi eikä liittoa enää tarvita.
Se lienee tosin varsin epärealistinen toive.
Niin on, se on oikeastaan virtuaalinen toive, kun liitoa ei tarvita nytkään maallistumiseen, kiinteistöbisneksen hoitoon kyllä
Aika jännää ohipuhumista tuli
Eikö taustalla ole se että kun Sundström on kävelevä vapariliiton tietosanakirja niin hän naiivisti toivoi että tätä käytettäisiin hyväksi ja hän olisi saanut tehtävän
Ja nyt se sitten lyötiin läskiksi ja joku politrukki pantiin ohittamaan asia
Joko vaparijohto on tyhmää tai lievästi psykopaattista kostamispuuhissaan, uskon
Sääntötyöryhmä esitti siirtymistä 2-vuotiseen kauteen;, mutta järjestökäsittelun jälkeen piti pysyä 3-vuotisessa.